Kymmenysliike pystyyn

Heikki Hiilamo kirjoittaa Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla (HS 30.7.2009) Peter Singerin uusimmasta teoksesta The Life You Can Save. Acting Now to End World Poverty hyvin. Singer kysyy kirjassaan osuvasti: Jos näet  vesialtaaseen hukkumaisillaan olevan lapsen, yritätkö pelastaa häntä, vaikka uudet kenkäsi kastuisivat ja sinulla olisi ehkä kiire töihin? Singerin mukaan keskituloisten tulisi lahjoittaa viisi prosenttia hyväntekeväisyyteen ja rikkaiden vähän enemmän.

Mielestäni kaikki ihmiset ehkä kaikkein köyhimpiä lukuunottamatta voisivat lahjoittaa esimerkiksi 5-10 prosenttia nettotuloistaan hyväntekeväisyyteen. Viime vuonna lahjoitimme Annukan kanssa vähän yli 7 prosenttia. Tänä vuonna tavoite on 10 prosenttia. Pitäisi perustaa kymmenysliike, jossa ihmiset sitoutuisivat lahjoittamaan tietyn osan tuloistaa paremman maailman rakentamiseen.

Raha ei tietenkään ole ainoa hyväntekeväisyyden muoto. Itse tein vuoden 2009 ensimmäisen 6 kk aikana 1695 tuntia yhteiskunnallista vaikuttamistyötä, josta 593 tuntia ilmaiseksi. Keskimäärin siis noin 10,6 tuntia jotain viikon jokaisena päivänä ensimmäisen puolen vuoden ajan. Lisää ensimmäisen puolen vuoden aktiviteeteistani täältä.

Lisäksi pitää muistaa, että hommaa ei yksin yksityisten ihmisten lahjoituksilla tai vapaaehtoistyöllä ratkaista. Kysehän on usein rakenteellisista ongelmista. Yksi esimerkki tästä on EU:n keinotekoiset maataloustuet, jotka johtavat ylituotantoon ja sitä kautta häiritsevät kehitysmaiden omaa ruuantuotantoa.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kymmenysliike pystyyn”

  1. ”Sitoutua maksamaan” kuulostaa vähän samalta kuin ”sitoutua maksamaan veroja”. Minua ainakin häiritsee. että tälläisestä ajatuksesta on lyhyt matka amerikkalaiseen sosiaaliturvamalliin, jossa osa sosiaalipalveluista hoidetaan lahjoitusvaroin -he maksavat, jotka haluavat. Mielestäni hyväntekeväisyydestä ei saisi puhua prosentteina ja velvoitteina ihan sen takia, ettei se vahingossakaan sekoittuisi verovaroin järjestettäviin palveluihin.
    Yksilön toteuttaman hyväntekeväisyyden korostamisessa ja siitä velvoitteena puhumisessa on myös mielestäni ihan oikeasti se riski, että se vie pois huomiota EU:n, WTO:n, kehitysmaiden tms vastuusta vaikuttaa mainitsemaasi rakenteelliseen köyhyyteen, ts.keinoihin, joilla köyhyys voi loppua, jolla ei vain auteta hätää kärsiviä juuri nyt.

    Sen sijaan, että yksilöiden pitäisi alkaa sitoutua maksamaan prosentteja ja perustamaan kymmenysliikkeitä (almujärjestelmä??), toivoisin ennemminkin ihmisten äänestävän sellaisia puolueita ,jotka haluavat pitää yllä verovaroin rahoitetun hyvinvointivaltion Suomessa ja vaikuttaa syrjiviin ja köyhyyttä ylläpitäviin rakenteisiin maailmalla ja rahoittaa kehitysyhteistyötä jatkossakin.. T: Pinja, joka kyllä antaa rahaa hyväntekeväisyyteen, mutta haluaisi ajatella velvoitteiden hoituvan muuta kautta

Kommentointi on suljettu.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.