Maanantai: Kirjoitin ekoisiblogiin yhteenvedon ensimmäisestä puolesta vuodesta vauvan kanssa. Luonto-Liiton toimistolle pyöräillessäni nastarenkaat olisivat jääurissa olleet paikallaan. Aamupäivän aikana hoidin toimistolla roikkumaan jääneitä silppuhommia. Iltapäivällä vedin henkilöstön toimistokokousta ja ohjasin yhteisen venyttelytuokion. Päivän päätteeksi Annukka toi vauvan toimistolle hoitoon siksi aikaa, kun kävi itse hammaslääkärissä. Illaksi kävimme hakemassa japanilaista ruokaa Ravintola Kotosta.
Kestävä kehitys
Kestävän kehityksen strategia: Ehdotukset teemoiksi
Istuin keskiviikkona (7.3.) pääministeri Jyrki Kataisen vetämässä Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa. Itse olen mukana Luonto-Liiton puolesta.
Hallitusohjelman mukaan ”Hallitus uudistaa kansallisen kestävän kehityksen strategian, jossa määritellään kestävän kehityksen tavoitteet ja periaatteet. Samalla kehitetään mittarit, joilla tavoitteiden toteuttamista eri hallinnonaloilla seurataan.”
Tämä työ on lähtenyt nyt käytännössä käyntiin. Kokouksessa pääsimme hahmottelemaan pöydille levitettyihin papereihin kestävän kehityksen strategian tärkeimpiä teemoja.
Itse hahmottelin strategialle oheisen (ks. myös kuva) sisällysluettelon.
Uusi veroluokka suurituloisille: Ympäristön kannalta hyvä vai huono?
YLE:n uutisten mukaan SDP ajaa uutta veroluokkaa suurituloisille. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tämä on varmasti hyvä asia.
Ympäristönäkökulmasta vaikutukset ovat epävarmempia. Tietysti voi ajatella, että ympäristön kannalta suurituloisten verotuksen kiristäminen on hyvä asia, koska, koska näin turha ylellisyyskulutus vähenee. Tulotaso kun korreloi vahvasti ympäristökuormituksen kanssa.
Lisäksi voi ajatella, että valtion saamat verotulot ohjataan hyvinvointipalveluihin, jotka ovat vähemmän luonnonvaraintensiivisiä. Olennaista on kuitenkin se, mihin lisääntyvät verotulot käytetään. Mikäli niillä tuetaan vaikka turpeen energiakäyttöä, voi mahdollisen uuden veroluokan ympäristövaikutus olla todella haitallinen.
Ekopaasto alkoi: Tässä himopaastoajan lupaus
Suomen evankelisluterilaisen kirkon, Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston yhteinen Ekopaasto-kampanja on alkanut.
Kävin tekemässä kampanjan testin ja sain tulokseksi seuraavaa:
”Olen himopaastoaja! Vain ehdottomuudella saadaan tuloksia aikaan. Periksi ei anneta, ennen kun sydänkäyrä on suora.”
Noh. En kyllä itse ole ihan vakuuttunut, että pelkästään ehdottomuudella saataisiin tuloksia aikaiseksi. Kyllä siihen tarvitaan suostuttelua ja vapaaehtoista pakkoakin.
Lumiukkojen mielenilmaus vahvan ilmastolain puolesta – katso kuvat!
Kävin tiistaina 21.2. osoittamassa mieltä eduskuntatalolla vahvan ilmastolain puolesta yhdessä lumiukkojen kanssa. Ohessa kuvia tapahtumasta.
Mielenosoituksessa pääsimme kansanedustaja Oras Tynkkysen kanssa lumiukkojen kanssa saman banderollin taakse.
Ympäristöjärjestöjen leikkaus- ja verolista hallitukselle
Greenpeace, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi ovat tehneet hallitukselle ehdotuksen yli kahden miljardin euron leikkauksia ympäristölle haitallisiin tukiin.
Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan: ”ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta”.
Ympäristöjärjestöt kiinnittävät huomiota erityisesti seuraaviin verokantoihin, jotka rasittavat valtiontaloutta yhteensä noin 1,5 miljardilla eurolla:
Rikkidirektiivi vähentää saasteita ja parantaa ihmisten terveyttä
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi 16.2.2012 Satu Hassin mietinnön rikkidirektiivistä.
Päätös on tärkeä edistysaskel ympäristön ja ihmisten terveyden suojelussa.
Ympäristövaliokunta päätyi tukemaan IMO:n vuonna 2008 päättämää 0,1 prosentin rikkirajaa laivapolttoaineille Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa vuonna 2015. Lisäksi valiokunta haluaa tiukentaa rajoja myös Etelä-Euroopassa.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja Pertti Sundqvist toteaa osuvasti:
Esimerkki viherpesusta? Metsien käyttö pelastaa maailman ja Atria
Ympäristökysymykset otetaan Suomessa tosissaan. Ympäristö- ja ilmastonmuutos on tullut viimeisen kymmen vuoden aikana politiikan teon kovaan ytimeen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä talouspolitiikan rinnalle.
Ympäristövastuu on yrityksille hygieniatekijä. On epäilyttävää, jos yrityksellä ei ole omaa ympäristöpolitiikkaa ja suunnitelmaa ympäristövaikutustensa minimoimiseksi. Yleensä halutaan myös varmistaa, että sanojen takana on konkreettisia ympäristötekoja. Viherpesu ei ole kovin tavallista.
Näyttää kuitenkin siltä, että poikkeuksiakin löytyy. Vanhan maailman tuulahduksesta, suoranaisesta viherpesusta, kertoo mielestäni kaksi seuraavaa esimerkkiä.
Ruoan hävikkiä ehkäisemään: Otetaanko käyttöön hävikkivero?
Löysin eilen (8.2.2012) jääkaapistani vanhan jälkiuunileivän (kuvassa). Kauhukseni parasta ennen päivä oli ollut jo aikaa sitten – tarkemmin ottaen 20.1.2012.
Kuvittelin, että roskiin meni, vaan eipä mennytkään. Leipä oli oikein hyvässä kunnossa ja syömäkelpoista.
Ei voi kuin ihmetellä miten eri tavoin eri elintarvikkeet säilyvät. Monet vaaleat leivät menevät pilalle tai homehtuvat moneen kertaan muutamassa viikossa. Tämä jälkiuunileipä oli kuitenkin kuin uutta, vaikka parasta ennen päiväys oli 19 päivän takaa.
Ruokajäte kuormittaa ympäristöä melkoisesti. Eniten ruokahävikkiä syntyy MTT:n tekemän selvityksen mukaan (pdf) kotitalouksissa. Arviot hävikiksi päätyvän ruoan osuudesta vaihtelevat 10-20 prosentin välillä kotitalouksien ruokaostoista siinä missä päivittäistavarakaupassa roskiin päätyy vain muutama prosentti ruoasta.
Puolustusvoimauudistus: Voisiko asevelvollisuuden lakkauttaa?
Hallitusohjelman mukaisen 200 miljoonan euron säästötavoitteen ja puolustusvoimauudistuksen myötä sodanajan vahvuutta pienennetään ja henkilöstön määrää supistetaan merkittävästi.
Puolustusvoimien organisaatiorakenne muutetaan kolmiportaiseksi lakkauttamalla sotilasläänit. Joukko-osastoja, laitoksia ja toimipaikkoja lakkautetaan ja yhdistetään. Puolustusvoimista lakkautetaan kuusi yksikköä.
Itse menisin uudistuksessa ja säästöissä vielä paljon pidemmälle. Ihan ensimmäisenä lakkauttaisin miesten asevelvollisuuden. Näin saataisiin samalla pidennettyä työuria niiden alkupäästä. Lisäksi täytyy muistaa, että myös siviilipalvelusaika kaipaa lyhentämistä – aivan kuten Sadankomitea ehti jo tiedottaa: Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä myös siviilipalvelusta lyhennettävä.
