Olen aiemmin kirjoittanut siitä, miten lapsille tuotetaan jatkuvasti piilomerkityksiä, jotka aika usein korostavat kulttuurisesti tuotettua sukupuolta.
Vietin juhannuksen Lieksassa. Samalla tuli käytyä paikallisessa Citymarketissa.
Kaupan leluosastolla tyttölelut ja poikalelut oli merkitty erikseen. Kauppa halusi siis päättää asiakkaidensa puolesta siitä, mikä lelu sopii kenellekin pelkän sukupuolen perusteella.
Olisin ollut tosin positiivisesti yllättynyt, mikäli poikalelujen joukossa olisi ollut nukkeja ja tyttölelujen hyllyllä vaikka hirviöitä. Valitettavasti valikoima kullakin hyllyllä oli kovin odotettu.
Lähdemme Juhannukseksi Joensuuhun ja Lieksaan. Matka taittuu kätevästi ja ekologisesti junalla.
Valitettavasti VR:n pyöränkuljetusmahdollisuudet ovat olemattomat. Onneksi sain kuitenkin Villeltä lainaan pyöränkuljetuspussin. Saa nähdä, miten konduktöörit suhtautuvat kun otan fillarin mukaan käsimatkatavarana.
Polkupyörän lisäksi mukana on tietysti vauva, lastenvaunut ja lastenistuin, kestovaipat ja kasa muuta tarpeellista tavaraa. Aikamoinen karavaani siis lähtee liikkeelle.
Imetys on koiraäidinkin tärkein tehtävä. Koiraäidistäkin pikkulapsivaiheen väsymyksen huomaa. Usean pennun imettäminen ympäri vuorokauden käy voimille. Myös koirilla imetyksen kestossa on eroja. Jotkut emot selvästi huokaisevat helpotuksesta, kun pennut alkavat syödä muuta ravintoa. Nämä emot sanovat jo viisiviikkoisille, että kiitos, minulle riitti. Toiset emot imettävät pentujen uuteen kotiin lähtöön asti 8 – 9 viikkoa – jopa silloin kun maitoa ei enää tule.
Vieraskynäblogissa Tiina Kaitaniemi
Alkuhuomautus: Tämä kirjoitus ei käsittele niitä äitejä, jotka olisivat halunneet imettää enemmän, mutta äidin toive ei ole toteutunut.
Ihmisellä erot imetyksen kestossa ovat silmiinpistäviä. Joku ei halua imettää ollenkaan, ja toinen imettää vuosia. Tandem-imettäjän rinnoilla käy maitohömpsyn ottamassa eri-ikäisiä lapsia. Jotkut äidit jopa jättävät vieroittamispäätöksen tekemättä ja lopettavat imetyksen vasta kun lapsi niin päättää.
Äidit elävät erilaisissa todellisuuksissa sen suhteen mitä he pitävät normaalina ja tavallisena. Minun maailmassani monen vuoden kestävä imetys on normi. Tutkimusten mukaan äidinmaito on erittäin laadukasta ravintoa – kaikille. Se olisi hyvää ja terveellistä ravintoa jopa aikuisille.
Aina välillä nämä todellisuudet törmäävät. Parhaimmillaan tilanne menee molempien äitien kannalta suhteellisen mukavasti, ehkä hiljaa hämmästellen toisen niin eroavaa ajatusmaailmaa. Julmimmillaan tilanne kärjistyy keskustelupalstoilla, joissa pahimmillaan pitkään imettävää syytetään pedofiiliksi.
Tänään (15.6.) alkoi kesäloma. Loman ohessa pidän myös isäkuukauden. Luonto-Liiton toimistolle palaan seuraavan kerran vasta elokuun loppupuolella. Hurjaa!
Suomessa MTV3:n uutisten mukaan vain 27,7 prosenttia suomalaisista käyttää kuuden viikon mittaisen isäkuukauden.
Helsingissä osuus on sentään 34,9 prosenttia. Lukemat ovat yllättävän pieniä! Itselleni oli päivän selvää, että haluan hyödyntää mahdollisuuden.
Mitä sitten aiomme tehdä kesällä ja isäkuukauden aikana?
Sain yläkerran naapurilta kutsun Metsänuppuskerhoon. Kerho on suunnattu 0-3-vuotiaille ja siinä lähdetään torstaisin metsäretkelle säällä kuin säällä syksyllä, talvella ja keväällä. Mukaan tarvitaan sään mukaiset varusteet ja eväät.
Lasten toiminta luonnon keskellä vaikuttaa erinomaisen kivalta. Parhaimmillaan siitä saa myös paljon uusia ideoita, mikä auttaa vanhempia jaksamaan lasten kanssa ja keksimään heidän kanssaan mielekästä tekemistä. Onhan luonnolla myös terapeuttinen vaikutus.
Tällä viikolla vauva täytti yhdeksän kuukautta. Vauva-aika hurahtaa yllättävän nopeasti. Enää kolme kuukautta ja vauva-arki muuttuu taaperon kanssa säheltämiseksi.
Lapsiperheen merkittävimmät suorat ympäristövaikutukset syntyvät asumisesta, liikkumisesta, ruoasta ja vaipoista. Aika monet asiat ovat pysyneet ympäristön näkökulmasta viimeisen kolmen kuukauden aikana entisellään.
Ohessa havaintoja matkan varrelta sekä yhdeksän kuukauden kokemuksella muodostuneet kasvatusperiaatteet:
Tällä viikolla olemme saaneet nauttia kesästä ja ulkoilmasta vauvan kanssa oikein toden teolla. Ja voi miten mukavaa se onkaan ollut!
Vauvalle kevät ja kesä ovat avanneet kokonaan uuden maailman.
Vauva jaksaa kiskoa nurmikkoa, maistella hiekkaa, tuijottaa pyöränistuimesta ohi lipuvaa liikennettä ja ihmetellä puiden vehreyttä.Ulkona vauva on muutenkin rauhallisempi, kun seinät eivät ole vastassa ja ilma on raikkaampaa.Lisäksi kun ulkona on lämmin, pukeutumista ei tarvitse juurikaan miettiä (paitsi auringolta suojaaminen). Ulos pihalle voi lähteä aina kun huvittaa.
Kävin vauvan kanssa eilen keskiviikkona (23.5.) parinkymmenen kilometrin pyöräretkellä – ja siinä sivussa Helsingin Polkupyöräilijöiden katuajokurssilla, jossa opeteltiin ajamaan kadulla autojen seassa.
Nyt kun pyörän mukana on vauva, kiinnostaa myös liikenneturvallisuus ihan uudella tavalla.
Kurssin käytännön osuus eli kuuden kilometrin reitti kierteli kantakaupungin hiljaisimmilla kaduilla, joissa ei ole pyörätietä. Silloin kun on pyörätie tai -kaista, ajetaan luonnollisesti sillä.
Kävimme perjantaina (18.5.) hankkimassa vauvalle pyöränistuimen ja kypärän.
Tämä oli samalla kaikkein kallein hankinta, jonka olemme vauvalle toistaiseksi tehneet. Ja kaiken lisäksi vielä uutena. Tällä kertaa sopivaa pyöränistuinta kun ei löytynyt käytettynä ja kypärän halusimme turvallisuussyistä uutena.
Pyöränistuin on mallia Hamax Sleepy ja kypärä on liskokuviolla varustettu ja lapsille säädettävä Met. Kypärä ja istuin maksoivat VelosportissaHepon jäsenkortilla saadun alennuksen jälkeen yhteensä 103 euroa.
Hamax Sleepy oli helppo ja nopea asentaa ja sopii hyvin melkein pyörään kuin pyörään.
Aamupäivällä hyppäsin junaan ja matkustin Vaasaan. Samalla käynnistyi kansalaisaloitekampanja turkistarhauksen kieltämiseksi. Vaasassa Luonto-Liiton aktiivit saivat kerättyä aloitteen taakse heti ensimmäisenä päivänä 80 allekirjoitusta. Itse osallistuin Pohjalaismaakuntien järjestöpäivään, jossa olin puhumassa kansalaistoiminnasta. Viikonlopun aikana julkaistiin myös kirjoitukseni eettisestä pankkitoiminnasta: Minun ihannepankkini.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen.
Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon!
Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana.
Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia).
Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.
Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.
Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla.
Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi
Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla.
-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01) -2 km vk-juoksu 8:51 (8:29) -1 km all out 3:54 (3:56)
(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa.
Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään.
Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan.
Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.
Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.
Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.
Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: . https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius.
Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus
Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).
Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta.
Milloin? 7.2. klo 16-17 Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua!
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä.
”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta.
Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!
Olen aiemmin kirjoittanut siitä, miten lapsille tuotetaan jatkuvasti piilomerkityksiä, jotka aika usein korostavat kulttuurisesti tuotettua sukupuolta.
