Suomen sosiaalifoorumi: Degrowth-talous – Mitä, miten, miksi?

Suomen sosiaalifoorumi järjestettiin viikonloppuna yhdeksättä kertaa. Olin itse lauantaina (24.4.) puhumassa kahdessa eri tilaisuudessa. Satoja kuulijoita paikalle keränneessä degrowth-seminaarissa kysyttiin, onko rajaton talouskasvu mahdollista rajallisella maapallolla. Onko kasvusta tullut pakko, jota on jatkettava hinnalla millä hyvänsä? Voidaanko kasvupakosta vapautua? Millainen olisi kasvuton ja kohtuullinen degrowth-talous? Itselläni oli kunnia avata seminaari ja toimia keskustelun puheenjohtajana. Maan ystävien tutkija-aktivisti Jarna Pasasen mukaan talouskasvu korreloi suoraan ympäristötuhon kanssa. Ainoa oikea johtopäätös on kasvupakosta … Lue lisää

Radikaali aktivisti

Luin hiljattain Lauri Myllyvirran hienon haastattelun Maailman Kuvalehdestä. Tässä muutama erinomainen sitaatti Myllyvirran suusta. Nämä sopivat mielestäni hyvin elämänohjeeksi moneen ympäristökamppailuun. ”Voittamisen mahdollisuuksilla ei ole väliä. Sitä tekee kaiken, minkä voi ja sen on omalta kohdalta riitettävä.” ”Se, että on tarvittaessa valmis rikkomaan lakia suuremman vääryyden korjaamiseksi, on mielestäni suurinta lain kunnioittamista. Lakien tehtävä on suojella ihmisten terveyttä ja tulevaisuutta, ei saastuttamista.” ”Jos mieltää tavoitteeksi kaiken hyvän puolustamisen ja kaiken … Lue lisää

Nuorisovaltuusto vai ei?

Osallistuin tänään (15.4.2010) Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen pystyyn pistämän Focus-ryhmän ensimmäiseen kokoukseen. Ryhmän tavoitteena on pohtia erilaisia malleja nuorten osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmäksi. Kokouksen yhteydessä joukko nuoria kokoontui kuitenkin Harjun nuorisotalon edustalle protestiksi siitä, että nuoria ei ole otettu mukaan suunnitteluun. Mahtavaa! Kokouksen aluksi päätimme kutsua reilu kymmenkunta mieltään osoittanutta nuorta sisälle kertomaan oman huolensa. Keskeinen kritiikki kohdistuikin siihen, että työryhmässämme oli vain yksi alle 18-vuotias, vaikka tarkoitus on pohtia nimen omaan … Lue lisää

Luonto-Liiton aktivistipäivät

Vietin lauantain (20.3.) Luonto-Liiton aktivistipäivillä yhdessä yli 40 luontoliittolaisen kanssa. Aamupäivällä Minna Sumelius alusti järjestötoiminnasta ja matalan kynnyksen toiminnasta. Tämän jälkeen pienryhmissä pohdittiin miten omassa toimintaryhmässä tai piirissä on onnistuttu tuottamaan matalan kynnyksen toimintaa. Itse esittelin välissä Luonto-Liiton viime kuukausien toimintaa. Ohessa pitämäni esitys. Aktivistipäivät 2010 20032010 Stranius View more presentations from Leo Stranius. Iltapäivällä Oikeutta Eläimille -yhdistyksen aktiivit kävivät kertomassa tarhauskielto.fi –kampanjasta. Tämän jälkeen pohdimme jälleen pienryhmissä miten uusia … Lue lisää

Viisi innostavaa tilaisuutta, kuntoilua ja Kansan Uutiset

Perjantaina (12.3.) aamulenkin jälkeen olin eduskunnassa vetämässä Äänestä ydinvoima historiaan –kampanjan ja poliittisten nuorisojärjestöjen lehdistötilaisuutta. Eduskunnasta pyöräilin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle degrowth-hankkeen ohjausryhmän kokoukseen. Tarkoituksena on toteuttaa syksyllä aiheesta kansainvälinen seminaari. Suomen luonnonsuojeluliitosta matka jatkui Nuorisoasiankeskukseen, jossa ideoimme yhdessä nuorisotoimenjohtaja Lasse Siuralan ja muutamien muiden kanssa nuorten tulevaisuuden osallisuutta sosiaalisessa mediassa. Innostavan keskustelun jälkeen siirryin Allianssiin keskustelemaan yhdessä Nuoran edustajien kanssa valtioneuvoston Kasvuhankkeesta. Kirjoittelin Kasvuhankkeesta aiemmin viikolla tänne. Samaan syssyyn ehdin … Lue lisää

Rosa Meriläisen neljä ohjetta kansalaisaktivistille

Perjantaina (5.3.) vietimme Luonto-Liiton toimiston virkistyspäivää. Aloitimme lounaalla Silvopleessa ja jatkoimme sieltä matkaa Brahen kentälle luistelemaan. Itse en ole aiemmin käynyt luistelemassa varmaan yli kymmeneen vuoteen. Yllättävän helposti homma kuitenkin sujui. Luistelun jälkeen päädyimme iltapäiväkahveille Villi Puutarha -kahvilaan. Pikaisen teehetken jälkeen jouduin lähtemään Kepan tieto- ja järjestötila Lähteen avajaisiin keskustelemaan ilmastopoliittisesta vaikuttamistyöstä yhdessä Kirkon Ulkomaanavun ilmastoasiantuntija Katri Suomen kanssa. Kepan tilaisuuden parasta antia oli Rosa Meriläisen puheenvuoro uudesta Valtio-kirjasta. Värikkään … Lue lisää

Mitä nuoret kysyvät ilmastonmuutoksesta?

Osallistuin torstaina (25.2.) Suomen suurimman nuorisotalon eli Reaktorin ilmastopaneeliin yhdessä Ilmatieteen laitoksen Mikko Alestalon, Maan ystävien Meri Pukarisen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Venla Virkamäen kanssa. Keskustelua veti Vihreän Langan toimittaja Hanna Eriksson. Paneelin järjestäjä Luonto-Liiton Uudenmaan piiri oli kerännyt paneelia varten nuorilta etukäteen kysymyksiä. Tässä muutama kysymys ja niihin vastaukset. 1. Voiko kasvissyönnillä vaikuttaa ilmaston hyväksi? Voi. Yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista peräti kolmasosa tulee elintarvikkeista ja neljännes kasvihuonekaasupäästöistä. Eläintuotanto aiheuttaa maailmanlaajuisesti enemmän … Lue lisää

Ministeri Anttila pahasti hakoteillä

Tarhauskielto.fi -sivuilla oleva kuvamateriaali ja siitä heränneet ihmisten reaktiot osoittavat, että turkistarhaukselle ei ole Suomessa moraalista perustaa. Se tulisi lakkauttaa mahdollisimman pian. Kun asiasta vastuussa olevan ministeri Anttilan pitäisi kiinnittää huomiota eläinsuojelukysymyksiin, hän syyttää aktivisteja siitä, että he eivät ole tehneet eläinsuojelurikkomuksista ilmoituksia viranomaisille tarpeeksi nopeasti. Mikä on ministeri Anttilan viesti turkistarhaajille, jotka ovat kävelleet mahdollisesti päivittäin kärsivien eläimien ohi? Eläinsuojelun sijaan Anttila harjoittaa räikeää vihrepesua. Samaan aikaan kun pitäisi … Lue lisää

Ei sähköä, ei tavaroita tai jätettä – No Impact Man

Lauantaina kävimme läpi tavaroita ja pakkasimme niitä viikon päästä tapahtuvaa muuttoa varten. Samalla mietin, kannattaako esimerkiksi kirjoja ja CD-levyjä säästää vai olisiko parempi laittaa kaikki mitä ei aktiivisesti käytä kiertoon muiden iloksi. Suurin osa tavaroistamme on kirjoja ja papereita sekä huonekaluja, vaatteita ja keittiötarvikkeita. Ehkä olisi syytä vastata 100 tavaran haasteeseen, josta esimerksi Vehmas Assembly on kirjoittanut. Elämä on sitä parempaa, mitä vähemmän tavaroita omistaa. Itse suosittelen luopumisen aloittamista esimerkiksi … Lue lisää

Turkistarhaus on kiellettävä

A-studiossa näytettiin 17.2. vastenmielistä kuvamateriaalia turkiseläinten pidosta. Kuvamateriaali osoittaa vakavia puutteita eläinten hyvinvoinnissa. Mielessäni on vain yksi kysymys. Kuinka pitkään tämä turha eläinrääkkäys on laillista ja mahdollista? Tänä päivänä turkisten pitäminen Suomessa on lähinnä säälittävää, junttia ja noloa. Miten ihmeessä kukaan vielä kehtaa pitää turkiksia? Ilmeisesti aika harva, koska suurin osa turkiksista menee vientiin ja piilotetaan eri vaatteiden somisteisiin. Eikä kyse ole vain eläinten oikeuksista tai hyvinvoinnista. Kyse on myös … Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa