Mitä nuoret kysyvät ilmastonmuutoksesta?

Osallistuin torstaina (25.2.) Suomen suurimman nuorisotalon eli Reaktorin ilmastopaneeliin yhdessä Ilmatieteen laitoksen Mikko Alestalon, Maan ystävien Meri Pukarisen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Venla Virkamäen kanssa. Keskustelua veti Vihreän Langan toimittaja Hanna Eriksson.

reaktori_otsikkoIso

Paneelin järjestäjä Luonto-Liiton Uudenmaan piiri oli kerännyt paneelia varten nuorilta etukäteen kysymyksiä. Tässä muutama kysymys ja niihin vastaukset.

1. Voiko kasvissyönnillä vaikuttaa ilmaston hyväksi?

Voi. Yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista peräti kolmasosa tulee elintarvikkeista ja neljännes kasvihuonekaasupäästöistä. Eläintuotanto aiheuttaa maailmanlaajuisesti enemmän päästöjä kuin liikenne. Esimerkiksi soijarouheeseen tehty makaronilaatikko kuluttaa seitsemän kertaa vähemmän luonnonvaroja kuin jauhelihaan tehty makaronilaatikko. Kasvissyönnillä voi vaikuttaa ilmaston hyväksi päivittäin. Lisää aiheesta esimerkiksi osoitteessa: http://www.sll.fi/ilmasto-lautasella ja Valitse Vege -kampanjan verkkosivuilta.

2. Kumpaa on parempi syödä ilmaston kannalta, kanaa vai nautaa?

Kanaa. Ilmaston kannalta kanan päästöt ovat naudanlihaan verrattuna moninkertaisesti pienemmät. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa kuitenkin vaihtaa kanakin esimerkiksi palkokasveihin ja muihin kasvispohjaisiin ruokiin. Jos välttämättä haluaa syödä eläimiä, voi suositella kotimaista järvikalaa ja riistaa. Lisäksi kannattaa suosia kausikasviksia ja välttää ruuan joutumista roskikseen.

3. Onko ydinvoima ratkaisu ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi?

Ei. Uraaninlouhinta aiheuttaa ympäristö- ja terveysongelmia, ydinvoimaloiden käyttö on riskialtista puuhaa ja ydinjätteelle ei ole olemassa kestävää ratkaisua seuraavien 100 000 vuoden ajaksi. Ydinvoimaloiden rakentaminen kestää noin 10-20 vuotta kun energiatehokkuustoimenpiteillä ja uusiutuvia energialähteitä lisäämällä päästövähennyksiä saadaan aikaiseksi heti. Kotiin voi tilata ekoenergiaa osoitteesta: http://www.ekoenergia.fi

4. Mitä itse teet ilmaston hyväksi?

Liikun pyörällä tai junalla, tilaan kotiini tuulisähköä, olen ruokatottumuksiltani vegaani sekä vältän turhaa viihdesyömistä ja ylipäätään shoppailua. Lisäksi toimin aktiivisesti ympäristöjärjestöissä ilmastoasioiden parissa. Yksilö voi vaikuttaa ennenkaikkea asumiseen, liikkumiseen ja ruokatottumuksiin liittyvissä valinnoissa. Kannattaa siis pohtia, kuinka monta neliötä asumiseen tarvitsee, miten liikkuu ja mitä suuhunsa pistää. Tarvitaan kuitenkin yhteiskunnallisia rakenteita, veroja, taloudellista ohjausta ja lainsäädäntöä luomaan ilmastoystävällisistä valinnoista helppoja, halpoja ja automaattisia.

Täytyy todeta, että nuorilla oli hyviä kysymyksiä. Harvoin näin osuvia kysymyksiä kysytään esimerkiksi eduskunnan valiokuntakuulemisissa tai ministeritason seminaareissa. Kiitos Luonto-Liiton Uudenmaan piirille paneelin järjestämisestä!

Yksi kommentti artikkeliin ”Mitä nuoret kysyvät ilmastonmuutoksesta?”

Jätä kommentti