Suomen sosiaalifoorumi: Degrowth-talous – Mitä, miten, miksi?

Suomen sosiaalifoorumi järjestettiin viikonloppuna yhdeksättä kertaa. Olin itse lauantaina (24.4.) puhumassa kahdessa eri tilaisuudessa.

Degrowth-seminaari keräsi satoja kuulijoita
Degrowth-seminaari keräsi satoja kuulijoita

Satoja kuulijoita paikalle keränneessä degrowth-seminaarissa kysyttiin, onko rajaton talouskasvu mahdollista rajallisella maapallolla. Onko kasvusta tullut pakko, jota on jatkettava hinnalla millä hyvänsä? Voidaanko kasvupakosta vapautua? Millainen olisi kasvuton ja kohtuullinen degrowth-talous?

Itselläni oli kunnia avata seminaari ja toimia keskustelun puheenjohtajana. Maan ystävien tutkija-aktivisti Jarna Pasasen mukaan talouskasvu korreloi suoraan ympäristötuhon kanssa. Ainoa oikea johtopäätös on kasvupakosta vapautuminen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander piti kasvua ihmisten tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin välttämättömänä edellytyksenä ja haastoi kysymään, onko meillä Suomessa edes todellisuudessa vakavaa ympäristökriisiä.

Vihreiden varapuheenjohtaja Mari Puoskari tarjosi vastaukseksi vihreää kasvua Green New Dealin muodossa konkreettisten toimenpidesuositusten kera ja pohti degrowth-talouden realistisia mahdollisuuksia esimerkiksi sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden rahoituksen suhteen. Åbo Akademin Jan-Otto Andersson jäsensi keskustelu globaalin oikeudenmukaisuuden, ekologisen kestävyyden ja vaurauden kautta.

Paljon kiinnostavaa keskustelua, jota ei pysty tähän referoimaan. Varmaa on, että degrowth-pohdinta jatkuu entistä laajemmissa ympäröissä. Ilmastokriisi, kiihtyvä sukupuuttoaalto ja luonnonvarojen ylikulutus uhkaavat maapallon kantokykyä. EVA:n julkaiseman arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 82 prosentin mielestä työpaikkojen stressi on polttamassa ihmiset loppuun ja 40 prosenttia väestöstä olisi valmis tinkimään palkasta, mikäli vapaa-aikaa olisi enemmän. Ammattiyhdistysliike peräänkuuluttaa kuitenkin lyhyemmän työpäivän ja pidempien lomien sijaan vain lisää palkankorotuksia. Jotain kiinnostavaa tulee pian tapahtumaan.

Kannattaa seurata myös hiljattain käynnistynytttä degrowth.fi -tutkimusprojektia sekä lukaista Tim Jacksonin Prosperity witout growth -raportti.

Suomen sosiaalifoorumi

19 kommenttia artikkeliin ”Suomen sosiaalifoorumi: Degrowth-talous – Mitä, miten, miksi?”

  1. Vedit tilaisuutta sekä leppoisasti että tehokkaasti, onnittelut tästä onnistuneesta kombinaatiosta! En ehtinyt ottaa asiaa esille, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ecuadorissa perustuslaki takaa maapallo-oikeudet. Nämä oikeudet meidänkin perustuslaissamme tukisivat mitä parhaiten talouslaskua . Onko sinulla/ jollakulla muulla tietoa, puuhaako täällä vielä kukaan maapallo-oikeuksien parissa? Ehdottaisin juttua Lakimiesuutisiin, olen siis vapaa toimittaja.

    Vastaa
  2. Minä jäin kaipaamaan ehdotuksia ja kannanottoja henkilökohtaisen omavaraisuuden lisäämisen puolesta. Omavaraisuuttaan voi lisätä niin kaupungissa kuin maalla ja tapoja on monia. Tällaisia ovat mm kaupunkiviljelyn roima lisääminen kerrostaloissa ja niiden pihoilla, permakulttuurin ja metsäpuutarhojen käyttöönotto arkkitehtuurissa ja maanviljelyssä.
    Omavaraisuuden lisääminen tulisi olla tärkeä osa degrowth-politiikkaa, koska sen kautta palkkatyötä voitaisiin vähentää ja mm vanhemmat voisivat siten viettää paljon enemmän aikaa lastensa kanssa. Tätä kautta, myös kohtuutta lisäämällä ja kansalispalkkaa maksamalla voitaisiin kaikenlainen yhteisöllisyys myös saada uuteen nousuun.
    Toki kehitysmaissa tätä on jo alettu ymmärtää, mutta me länsimaat laahaamme perässä.

    Vastaa
  3. Heh, Jaakko Kiander oli kuulemma kysynyt onko Suomessa “vakavaa ympäristökriisiä” lainkaan. Että miten kriisi määritellään? Ja tarviiko olla “vakava kriisi”, jos tilanteet ovat huonontuneet, edelleen huonontuvat; uhanalaisuus lisääntyy ja elinkelpoisuus vähenee? Eikö se riitä johtopäätöksiin? Eikö Kiander noteeraa tilastoja? Eikö ympäristön tilaa koskevilla tilastoilla ole talousmiehelle mitään merkitystä – ja pitkä aikaväli myös huomioiden – mitä tapahtuu meidän luonnonvaraisille metsille, soille ja vesialueille Itämeri mukaan lukien biodiversiteetistä puhumattakaan? Ehkä pikkujuttuja jollekin finanssi-ihmiselle, jos ei riihikuivassa voi heti mitata? Ja me ollaan sentään aika arktinen, hitaan kasvun ja herkän biotoopin maa, jonka asukkaiden energiatarve ja maatalouden lasku on selvästi yli keskiverron jo lähtökohtaisesti. Ei kellään pitäisi olla varaa tuon kuuloisiin heittoihin, niin kovalla työllä ja taistelulla on saavutettu sekin suojelun ja säästön tila, mikä nyt on saatu. Ja lisää tarvitaan. Taistelu jatkukoon. Pohjamutia myöten, eli talouskasvun kissa pöydälle ja suurennuslasin alle!

    Vastaa
  4. Eikö jossakin Aasian maassa tehty kokeilu, jossa kaikki ihmiset tai ainakin suuri osa ihmisistä liittyi kyläkollektiiveihin, jossa osuuskuntamaisesti kaikki oli yhteisomistuksessa ja ihmiset elivät omavaraisina? Muistaakseni systeemi meni niin, että naimattomat miehet tekivät raskaimmat työt niinkuin peltojen raivauksen ja ojien kaivuut, naisissa olevat miehet ja naiset viljelivät maata ja yli 40-vuotiaat kevyempiä töitä kuten lastenhoitoa ja kutomista, neulomista ja kotiaskareita. Lisäksi alle 15-vuotiaat lapset hoitivat omia puutarhapalstojaan. Miksei tällaista voitaisi kokeilla Suomessakin. Lähiruoan arvostus nousisi huomattavasti, jos ihmiset voisivat itse viljellä ruokansa. Lisäksi elämässä olisi mielekkyyttä huomattavasti enemmän kuin nykyisessä luonnonvarojen kulutukseen perustuvassa elämäntavassamme. Lisäksi terveellisen ravinnon syöminen kemikaalipöperöiden sijasta lisäisi terveyttä ja yhteisöllisyys auttaisi huolehtimaan vähäosaisista.

    Vastaa
  5. Noista maapallo-oikeuksista sen verran, että World Watch Instituten State of the World 2010 -raportissa maapallo-oikeudet nostetaan esille. Erityisesti länsimaissa ihmisoikeudet menevät kaikkien muiden eliöiden ja koko maapallomme oikeuksien edelle. Ihmisoikeudet, joiden edistaminen sinänsä on kannatettavaa niissä maissa, joissa niiden puuttuminen on ongelma (mm. osassa kehitysmaiden diktatuureista, Venäjällä ja myös ja erityisesti USA:ssa), mutta meillä kehittyneissä maissa maapallo-oikeuksien vuoksi ihmisoikeuksia pitäisi tarkastella uudelleen ympäristön ja maapallon sietokyvyn näkökulmasta. Tiettyjä ihmisoikeuksia tulisi rajoittaa ympäristön ja maapallon tulevaisuuden hyväksi Tällaisia rajoitettavia “ihmisoikeuksia” ovat mm. oikeus saastuttaa, tuhota ympäristöä ja nykyään myös oikeus sananvapaus, jos sananvapautta väärinkäytetään esimerkiksi ilmastoskeptikoiden tavoin maapallon vahingoittamiseen ja virheellisen tiedon levittämiseen.

    Vastaa
  6. Kiinassa tehtiin tuontapaisia kokeiluja kuten Suuri harppaus, jossa kuoli 30 – 40 miljoonaa ihmistä. Neuvostoliitossakin tehtiin yhteismaakokeilu: yhteisviljelyssä olleet maat tuottivat keskimäärin 10 % siitä, mitä yksityisviljelyssä olleet maat. Siksi Neuvostoliitto joutui tuomaan ruokaa USA:sta.

    USA.ssakin Mayflower-laivan puritaanit kokeilivat yhteisviljelyä 1620-23, mutta nälänhätä jatkui intiaanien vuoden 1621 avusta huolimatta kunnes 1623 ymmärrettiin yksityistää viljelysmaa. Kapitalismi loi kannustimet ahkeruudelle ja tuottavampien viljelytapojen kehittämiselle. Tämän kunniaksi nykyään vietetään “kiitospäivää”. http://www.vapaasana.net/node/862

    Yhteisöllisyys toimii parhaiten täysin vapaaehtoisena ja yleensä vain pienimuotoisena. Libertaristi Jimbo Walesin perustama Wikipedia on onnistunut esimerkki vapaiden markkinoiden suurimuotoisesta vapaaehtoisprojektista.

    Joudumme valitsemaan, haluammeko vastustaa talouskasvua vai saasteita. Jos luovumme talouskasvun vastustamisesta, voimme keskittää ponnistelumme tehokkaammin saasteiden vastustamiseen. Talouskasvuhan voi olla jopa aineetonta tai kierrätykseen ja laitteiden pienenemiseen ja laadun paranemiseen perustuvaa, kuten professori Marko Terviö selittää linkissä. http://blog.hse-econ.fi/?p=431

    Vastaa
  7. Ilpo toistaa tuossa sitä vanhaa virttä, jota on toistettu 1990-luvulta saakka ja joka on sittemmin monissa riippumattomissa tutkimuksissa todettu valheeksi. Kiinan nälänhätä Suuren harppauksen aikana johtunut Suuresta harppauksesta vaan sisällissodan raunioittamasta inftrastruktuurista, ilmastonmuutoksesta sekä USA:n rahoittamien vastavallankumouksellisten toiminnasta. Lisäksi ihmisiä ei kuollut nälänhädässä 30-40 miljoonaa vaan huomattavasti vähemmän. Ilman Suurta harppausta, nälänhädässä olisi kuollut huomattavasti suurempi määrä ihmisiä, ehkäpä jopa tuo 30-40 miljoonaa.

    Lisäksi on sanottava, että Neuvostoliiton maatalouden tuotanto kollektiivitiloilla vastasi hyvinkin USA:n maatilojen tuotantoa. Käsitys siitä, että kollektiivitilat olivat tuottamattomia, on myöskin 1990-luvun oikeistopropagandaa.

    Vastaa
  8. Kokolailla riittävä muutos saadaan lopettamalla fossiilsiten aineiden poltto, ydinvoiman käyttö ja väkilannoitteiden ja myrkkyjen avulla viljely. Hyviä kelloja on paljon muta kissan kaulaan panijoita vähän.

    Vastaa
  9. Tomi, useimmat kommunistitkaan eivät usko tuota soopaa vaan myöntävät esittämäni tosiasiat. Jopa Kiinan hallitus myöntää suuren harppauksen “taloudellisena epäonnistumisena ja valtavana inhimillisenä katastrofina” vaikka yhä puolustaa diktaattori-Maon “kunniaa” ja väittää tämän olleen useimmissa muissa asioissa kuitenkin oikeassa. Samoin Neuvostoliitossa on todettu sikäläinen yhteisomistus epäonnistuneeksi myös maataloudessa. Tämä on siis vasemmistopropagandaa. Oikeistopropaganda varmaan pitää niitä vieläkin epäonnistuneempina. “Kokonaisten maaseudun asutuskeskukset kuolivat ja kannibalismia raportoitiin ympäri Kiinaa.” “Kyseessä oli mahdollisesti tuhoisin nälänhätä ihmiskunnan historiassa.[3]”
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_harppaus
    “scholars have estimated the number of famine victims to be between 20 and 43 million.[13]”
    http://en.wikipedia.org/wiki/Great_Leap_Forward

    Kiina itsekin tajusi maan sosialisoinnin (yhteisomistuksen) tuhoisaksi ja perui sitä osittain. ” failures of food supply during the Great Leap were met by a gradual de-collectivization in the 1960s that foreshadowed further de-collectivization under Deng Xiaoping.” Maokin joutui luopumaan puhemiehen tehtävistä siksi vaikka piti vielä ylimmän valta-asemansa. Kiina itsekin myönsi virheet. “tendency within the Chinese government was to see the Great Leap Forward as a major economic disaster ”

    Neuvostoliitossa 2 % maatalousmaasta oli yksityisessä omistuksessa (kai lähinnä pienviljelijöillä) ja tuotti 25 % maataloustuotannosta, yli 10 kertaa enemmän kuin ne 98 %, jotka tuottivat 75 % (vuonna 1973). Lisäksi viljaa jouduttiin tuomaan USAsta. 1980-luvulla 3 % oli yksityisessä omistuksessa ja tuotti yli neljänneksen.

    Kapitalismi on välttämätöntä maailman ruokaongelmien ratkaisemiseksi, ja geenimuuntelu olisi tärkeä tuki siinä. Muunnellaan geenejä perinteisessäkin jalostuksessa mutta vaarallisen satunnaisesti, arvaamattomasti ja hitaasti, kun taas varsinaisessa geenimuuntelussa jätetään turvallisesti ennalleen kaikki geenit muunneltavaa lukuunottamatta. Ks. http://www.geenit.fi

    Nyt Pohjois-Koreassa on maailman sosialistisin valtio ja nälänhädät ovat sen mukaisia. 90- ja 2000-luvuilla siellä on yhteensä miljoonia kuollut ja ruumiita ja ruohoa syödään, nälänhädissä pikkulapsiakin on myyty ruoaksi.

    Vastaa
  10. Voi voi Leo, olitko tänään paikalla, kun Toimihenkilöunioni veti seminaarin aiheesta “Taistelu työstä ja vapaa-ajasta”:

    http://www.sosiaalifoorumi.fi/2010/taistelu-tyosta/

    Raportissasi yleistät aika rankasti, kun sanot, että koko ay-liike ajaisi vain palkankorotuksia eikä työajan lyhentämistä lainkaan. TU on jo pitkään yrittänyt nostaa näkyvyyteen jäsenistön tahtoa vähentää työn määrää ennemmin kuin korottaa palkkoja. Ja juuri samaisessa Sosiaalifoorumissa järjestimme tilaisuudenkin asiasta, joten ei nyt ihan koko ay-liikettä kannata lähteä syyllistämään.

    Vastaa
  11. Tuula Maisonlahti, omavaraisuus ei ole ympäristöystävällistä eikä tehokasta (näin ollen ei myöskään ekotehokasta). Se on mielikuvatasolla toki ihkua ja romanttista, mutta ilmastonmuutoksen ja lähiympäristön kannalta täysin kestämätön ajatus. Tehokkaan ja keskitetyn maatalouden ansiosta ihmiset voivat asua keskitetysti ja ekologisesti, eikä jokaisella tarvitse olla maaomaisuutta. Myöskin esim. ravinnepäästöjen hallitseminen valuma-alueella on huomattavasti helpompaa, kun viljelyala ei ole sirottuneena pitkin ja poikin. On myös hyvä huomata, että todellinen omavaraistalous vie aikaa huomattavasti enemmän kuin kiva harrasteviljely – se on itse asiassa kokopäivätyötä, jossa epäonnistuminen johtaa sitten henkilökohtaiseen nälänhätäkatastrofiin, kuten myös esittelemissäsi esimerkkimaissa tapaa tapahtua. Ihmettelen myös, mistä pussista kaavailemasi kansalaispalkka maksetaan, mikäli ihmiset jättäytyvät pois verotettavasta työstä omavaraisviljelläkseen?

    Merkillepantavaa on myös se, että omavaraistalous edellyttää korkeaa tietotaitoastetta, ja myös jonkinlaisen karjan ylläpitoa. Mitä omavaraisempia ollaan, sitä suurempi on karjan merkitys. Typensitojakasveilla ja ihmislannalla ei pitkälle pötkitä. Tästäkin syystä karjaeläimet ovat niin tärkeitä juuri kehitysmaiden asukkaille.

    Vastaa
  12. Mielestäni työajan lyhennykset ovat olleet keskeinen osa ay-liikkeen tavoitteita koko ay-liikkeen olemassaoloajan ihan alusta alkaen. Kahdeksan tunnin työpäivä oli yksi keskeinen tavoite. Myös lomat ovat ay-liikkeen aikaansaannosta, samoin viisipäiväinen työviikko.

    Sen lisäksi, että Leolta puuttuu luonnontieteellinen tietämys, häneltä puuttuu myös taloustieteellinen ja yhteiskunnallinen tietämys. Leo kuuluu siihen nykyajan punavihreään eliittiin, jota kuvaa parhaiten termi “sivistymättömyys”. Mutta juuri niinhän Leo kirjoittikin, Leo haluaa, että aktivismissa siirrytään asiantuntijuudesta performanssiin. Leo pyrkiikin siihen, että yhteiskunnallinen lobbaaja ei olekaan asiansa asiantuntija vaan performanssitaiteilija, joka harrastaa yhteiskunnallista performanssitaidetta.

    Vastaa
  13. Hienoa että seminaari onnistui noin hyvin! En päässyt itse paikalle, mutta arvostan. “Jotain kiinnostavaa tulee pian tapahtumaan”.

    Vastaa
  14. Jukka Savolalle: on totta, että ay-liike on saanut aikaan paljon hyvää, kuten juurikin tuon 8-tuntisen työpäivän. Mutta nykyään, kun työttömiä (joista iso osa hyvin koulutettuja) on todella paljon, olisi kaikille parempi että työtä jaettaisiin työaikaa lyhetämällä. Lisäksi nykyinen työ on useasti luovuutta vaativaa sisätyötä, jota pystyy useiden tutkimusten mukaan tekemään tehokkaasti vain noin kuusi tuntia päivässä. Työteho tuntia kohden kasvaa, jos työaika lyhenee. Entisajan fyysiset työt ovat toki olleet eri tavalla kuormittavia, ja toki niitäkin töitä tehdään edelleen. Tuttu näky työmailla on kyllä työajalla lapioiden varsiin nojailevat miehet, koska kukaan ei jaksa painaa täysillä sitä kahdeksaa tuntia ainakaan koko ikäänsä.

    Ay-liike tuntuu tällä hetkellä puolustavan lähinnä vakityössä olevien etuja ja ydinvoimaa (kärjistäen sanottuna). Johtuisikohan tämä siitä, että ay-pamput ovat niin vieraantuneita esimerkiksi työttömän ja pätkä/silpputyöläisen arjesta? Ay-aktiiveinakaan ei ole paljoa näiden ryhmien edustajia, koska he eivät ehkä koe voivansa vaikuttaa ay-politiikan kautta vaan muuta kautta. Itseänikin kiinnostaa enemmän muu järjestötoiminta, ja minä olen juurikin akateeminen pätkä/sipputyöläinen.

    Mitä taas tulee Leon arvosteluun, sen voi onneksi jättää omaan arvoonsa. Tuon tyyppinen arvostelu tehdään yleensä nimimerkin takaa huutelemalla, joten pisteet siitä, että kerrankin omalla nimellä!

    Harmittaa kovin, etten päässyt sairastumisen vuoksi itse tapahtumapaikalle. Aihe on äärimmäisen kiinnostava!

    Vastaa
  15. Aatos Mäntymäen kannattaisi tutustua Biill Mollisonin elämäntyöhön permakulttuurin kehittäjänä. Vanhakantainen maanviljely on tosiaan out, siinä ei ole kestävää yhtään mikään ja tuotos jää niukaksi, nälänhätää piisaa. Bill Mollisonin ideat ovat todella vallankumouksellisia, niihin ei tarvita raskaita koneistoja, ne ovat paikallisia ja metsäpuutarhojen tuotto moninkertainen maata tuhoavaan perinteiseen viljelyyn verrattuna. Siis todellista ekologista myrkytöntä monimuotoisuutta tukevaa lähiruokaa, joka palauttaa maapallon tasapainoa niin ilmastollisesti kuin ekologisestikin!
    Permakulttuuri on käsittääkseni asia, jota pitäisi jo opettaa kouluissa ja sassiin. Youtubessa on paljon hyviä videoita, niitä löytää googlaamalla Bill Mollison ja permaculture. Kannattaa opiskella!

    Vastaa
  16. Tässä Aatos Mäntymäelle tutkittavaksi lisää saitteja, jotka opastavat kaupunkiomavaraisuuteen, todelliseen ekologiseen lähiruokaan. En voi parhaalla tahdollanikaan käsittää näitä huonoiksi vaihtoehdoiksi, mitä ilmastoon ja Degrowth-talouteen tulee
    http://globaalipiknik.wordpress.com/kaupunkiviljelya/
    http://www.spinfarming.com
    Myös Facebookissa ryhmät Omavaraisuus ja Kaupunkiviljely kertovat samaa mielestäni sangen loogista tarinaa.

    Vastaa
  17. Tuula Maisonlahti, olen aiheeseen laajalti tutustunut jo aiemmin. Haluatko kertoa, millä logiikalla permakulttuurityyppinen toiminta riittäisi edes yhden ihmisen omavaraiseen elantoon, saati sitten, että systeemillä voitaisiin ruokkia koko maa tai maapallo? Jos puhutaan omavaraisuudesta, oletan, että myös tarkoitetaan omavaraisuutta. Se ei tarkoita sitä, että silloin tällöin saadaan omalta kasvimaalta salaattia pöytään.

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami