Oma vuoteni 2021 sanoin ja numeroin

Vuoden vaihteessa on hyvä hetki pysähtyä arvioimaan mennyttä ja pohtia tulevaa.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi vuoden 2021 merkittävimpiä tapahtumia omasta näkökulmastani. Tämä on oma henkilökohtainen toimintakertomus vuoden 2021 osalta.

Sisällys on seuraava:

  1. Tiivistelmä: 21 asiaa vuodesta 2021
  2. Koronapandemia ja ympäristökriisi
  3. Ensimmäinen vuosi Third Rockin toimitusjohtajana
  4. Kuntavaalit ja luottamustehtävät
  5. Henkilökohtaisia kokeiluja ja kuntoilua
  6. Vuoden 2021 aikana yhteensä 370 + 2 kirjaa
  7. Vastuullista sijoittamista
  8. Vuosi 2021 lukuina
  9. Edellisten vuosien yhteenvedot

Tiivistelmä: 21 satunnaista asiaa vuodesta 2021

1. Puolison kanssa yhdessä 19 vuotta.

2. Lapsi aloitti 1. luokan ja toinen lapsi 4. luokan.

3. Third Rock Finlandin toimitusjohtajana ensimmäinen kokonainen vuosi. Vuoden aikana 48 asiakasta ja 106 vastuullisuusprojektia sekä yhteensä 1835 tuntia töitä.

4. Yhteensä 847 kokousta.

5. Tehokkuuden taika -kirjan viimeistely.

6. Kestävyysmuutoksen tekijät livelähetyksiä yhteensä 10 kpl.

7. Kuntavaaleissa jääminen varasijalle sekä 283 tuntia politiikkaa.

8. Uusia luottamustehtäviä mm. Myrskyvaroitus ry:n varapuheenjohtaja, HSY:n hallitus, Uudenmaan liiton maakuntahallitus, Green Key -tuomariston puheenjohtajuus ja EKOenergian johtokunta.

9. 12 henkilökohtaista kuukauden mittaista kokeilua ja helvetinviikko.

10. Vuoden aikana 10 ostettua tavaraa. Yhteensä henkilökohtaisia tavaroita nyt 250 kpl.

11. 370 luettua tai kuunneltua kirjaa.

12. 365 päivänä 7 minuutin lihaskuntotreeni.

13. 365 päivänä kieltenopiskelua.

14. Yhteensä 511 tuntia liikuntaa. 6111 km pyöräilyä 326 päivänä, 1308 km juoksua 126 päivänä sekä 13,7 km uintia.

15. 21 puolimaratonia.

16. Lahjoituksia 9,79 % kotitalouden nettotuloista (8646 euroa) ja yli 12 500 euroa kerättyjä lahjoituksia kodittomille nuorille.

17. 128 tuntia vapaaehtoistyötä tai yhteiskunnallista vaikuttamista.

18. 84 blogikirjoitusta.

19. 52 kotimaan tai ulkomaan matkapäivää.

20. Rubikin kuution ratkaiseminen alle kahdessa minuutissa.

21. Säännölliset päiväunet ja kiitollisuuspäiväkirja läpi vuoden.

***

  1. Koronapandemia ja ympäristökriisi

Vuonna 2021 koronapandemia jatkui toista vuotta peräkkäin. Tämä vaikutti merkittävästi myös omaan arkeeni. Etätyöskentely totutti meidät ehkä liialliseen kokoustehokkuuteen. Esimerkiksi itse osallistuin vuoden aikana 847 kokoukseen, joka oli noin 25 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Samaan aikaan etätyöskentely mahdollisti sen, että sain olla paljon enemmän lasten kanssa. Etätyöskentelyn joustavuus lisää ainakin omaa hyvinvointiani merkittävästi, kun keskellä päivää voi esimerkiksi auttaa lasta kotiläksyissä, käydä kuntoilemassa tai ottaa päivätorkut.

Siinä missä päästöt ja luonnonvarojen kulutus laskivat vuonna 2020, pomppasivat ne vuonna 2021 valitettavasti takaisin kasvu-uralle. Esimerkiksi EU:n päästöt kasvoivat toisella vuosineljänneksellä 2021 peräti 18 prosenttia vuoden takaiseen koronakevääseen verrattuna. Ilmastokriisiä ja luontokatoa olisi aika käsitellä koronapandemian kaltaisena kriisinä ja hätätilana.

Ympäristöpolitiikkaa on edelleen määritellyt vahvasti ilmastokriisi vaikka toki myös luonnon monimuotoisuus on noussut vahvasti keskusteluihin. Kansainväliset ilmastoneuvottelut etenivät vuoden lopussa Glasgowissa, mutta valitettavan hitaasti.

Kesällä 2021 EU julkisti oman Fit for 55 -ilmastopakettinsa ja heti kesälomien jälkeen julkaistu tuore IPCC-raportti sai hälytyskellot soimaan entistä lujemmin. Ilmasto uhkaa lämmetä katastrofaaliset 2,7 astetta.

Helsinki päätti onneksi aikaistaa oman hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2030. Lisäksi aivan loppuvuodesta Helen ilmoitti vielä lopettavansa kivihiilen käytön kokonaan vuonna 2024. Julkista ilmastokeskustelua on vahvsti määritellyt Suomessa myös Elokapina. Tulevana vuonna olisi tärkeä määritellä, millainen olisi ilmastohätätilan Suomi. Joitain ajatuksia olen kirjoittanut tänne: Millainen olisi ilmastohätätiln Suomi.

  1. Ensimmäinen vuosi Third Rockin toimitusjohtajana

Vuosi 2021 oli ensimmäinen kokonainen vuoteni Third Rock Finlandin toimitusjohtajana. Saimme vuoden aikana pari uutta huippuasiantuntijaa ja tekemistä riitti. Vuoden 2021 aikana meillä oli 48 asiakasta ja toteutimme 106 projektia vastuullisuuteen liittyen.

Kokemuksistani yritysvastuun parissa kirjoitin tänne: Kaksi vuotta yritysvastuun parissa sekä Kauppalehteen: Yritysten kannattaa kirittää ilmasto- ja luontotoimia.

Syyskuussa käynnistimme Kirsi Vuorisen kanssa Kestävyysmuutoksen tekijät -nimellä kulkevat livelähetykset. Tavoitteena on nostaa esille tekijöitä ja ratkaisuja aikamme suurimpiin haasteisiin. Syksyn aikana toteutimme kaiken kaikkiaan 10 lähetystä toinen toistaan hienompien vieraiden kanssa. Tämä oli innostava ja opettavainen uusi aluevaltaus.

  1. Kuntavaalit ja luottamustehtävät

Alkukesästä järjestettiin keväältä siirtyneet kuntavaalit. Olin kolmannen kerran ehdolla, mutta jäin tällä kertaa varasijalle. Varavaltuutettuna sain kuitenkin jatkaa kiinnostavissa luottamustehtävissä, kuten HSY:n hallituksessa ja Uudenmaan liiton maakuntahallituksessa. Tätä ennen ehdin olla yli kahdeksan vuotta kaupunginvaltuustossa. Tämä on antanut paljon.

Luottamustehtäviä on riittänyt muutenkin. Vuonna 2021 minulla on ollut kunnia toimia mm Myrskyvaroitus -yhdistyksen varapuheenjohtajana, Suomen Punaisen Ristin Kontti secondhand -ketjun johtokunnassa, Keskuskauppakamarin vastuullisuuslautakunnassa ja Climate Leadership Coalitionin jäsenenä ja Advisory Boardissa sekä Majoitusalan ympäristömerkki Green Key -tuomariston puheenjohtajana ja Suomen luonnonsuojeluliiton EKOenergian johtokunnassa. Lisää luottamustehtävistäni voi katsoa julkisesta CV:stäni.

  1. Henkilökohtaisia kokeiluja ja kuntoilua

Vuoden mittaan olen kokeillut joka kuukausi jotain uutta tapaa tai taitoa. Tämän myötä olen mm alkanut nukkua päiväunia, kirjoittanut päiväkirjaa, harjoitellut käsilläseisontaa sekä opetellut ratkaisemaan rubikin kuution alle kahdessa minuutissa. Jokaisesta kuukauden kokeiluistani olen kirjoittanut blogin. Kaikki yhteenvetotekstit löytyvät täältä: Miten kokeilut ovat toimineet. Tammikuussa kokeilin myös Erik Bertrand Larssenin Helvetinviikkoa.

Seurasin kulutustani vuoden 2021 aikana seurasin entistä tarkemmin. Pidin kirjaa kaikista ostamistani tavaroista. Ensimmäisen puolen vuoden aikana en ostanut ainuttakaan tavaraa. Yhteensä vuoden aikana ostin itselleni lopulta 10 tavaraa. Vuoden lopussa tehdyssä inventaariossa laskin, että omistan yhteensä 250 henkilökohtaista tavaraa. Lisäksi harjoittelin joka päivä muutama minuutin Duolingon kassa espanjaa, ruotsia, venäjää tai kiinaa. Yhteensä peräkkäisiä harjoituspäiviä kertyi vuoden loppuun mennessä 598 kpl.

Juoksin vuoden 2021 aikana yhteensä 21 puolimaratonia. Yhteensä juoksin 1308 km ja 126 lenkkiä. Tämä on 350 km ja 25 lenkkiä vähemmän kuin viime vuonna. Puolimaratoneja tuli kuitenkin 6 kpl enemmän edelliseen vuoteen verrattuna.

Pyöräilin vuonna 2021 yhteensä 6111 km 326 eri päivänä. Huhtikuun 12. päivä jälkeen olen pyöräillyt joka ikinen päivä. Yhteensä 264 päivää putkeen. Päivämatkat ovat vaihdelleet tänä aikana 2 km – 175 km välillä. Viime vuonna pyöräkilometreja kertyi yhteensä 303 eri päivänä . Sen sijaan uinti jäi vähemmälle koronasulkujen takia. Uintikilometreja kertyi vuoden aikana vain 13,7 km.

Lisäksi jatkoin päivittäisten lihaskuntoharjoitusten tekemistä. Vuoden 2021 aikana (kuten myös vuonna 2020) tein joka ikinen päivä 7 minute workout -harjoituksen. Treeni on tehty aina ja poikkeuksetta. Treeniä on tehty yöjunan hytin lisäksi mm pyöräretken lomassa uimarannalla, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä kesäaamuina mökin laiturilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa. Välillä ennen puolimaratonia ja välillä sen jälkeen. Välillä pienessä nuhassa ja väsyneenä, välillä energisenä ja hyvin levänneenä. Yhdistävä tekijä on se, että aina se on tehty ja olen siitä aika ylpeä. Samalla se kertoo siitä, että olen onnistunut välttämään viime vuosina niin pahemmat flunssat kuin loukkaantumisetkin sekä koronan.

  1. Vuoden 2021 aikana yhteensä 370 + 2 kirjaa

Kokeilin tammikuussa 2020, voisinko lukea tai kuunnella kuukauden aikana 31 kirjaa. Keväällä 2020 huomasin, että olin lukenut tai kuunnellut jo sata kirjaa. Vuoden lopussa kirjoja kertyi yhteensä 375. Tänä vuonna ajattelin ottaa rennommin. Päätin kuitenkin twiitata jokaisesta lukemastani tai kuuntelemastani kirjasta ja pian huomasin, että kirjoja kertyi lähes samaa tahtia kuin viime vuonna. Joulukuussa katsoin, että tänäkin vuonna olisi mahdollista päästä kirja per päivä tahtiin ja tässä sitä nyt ollaan. Luin tai kuuntelin vuoden 2021 aikana yhteensä 370 kirjaa. Oheisessa blogissa on lista näistä kirjoista sekä suositukset kahdeksasta eri kategorista.

Vuoden 2021 aikana viimeistelin myös ajanhallintaa ja itsensä johtamista koskevan kirjan. Tehokkuuden taika – näin voit elää enemmän (Into Kustannus) ilmestyi vuoden 2022 alussa. Lisäksi keväällä 2021 ilmestyi Teemu Vaarakallion toimittama kirja Viimeinen siirto. Suomalainen ympäristöliike nyt eli kuinka mahdoton tehdään. Itselläni oli etuoikeus kirjoittaa kirjaan artikkeli otsikolla Puolueiden kujanjuoksu.

  1. Vastuullista sijoittamista

Lapset saivat meiltä vanhemmilta joululahjaksi tänä vuonna tuttuun tapaan 20 euron lahjakortin, jonka he saivat lahjoittaa haluamaansa kohteeseen. Tämän myötä pääsemme käymään myös kiinnostavia keskusteluja lasten kanssa. Tällä kertaa lahjoitukset kanavoituivat seuraavasti:

  • 7-vuotias halusi lahjoittaa rahat kodittomille nuorille
  • 10-vuotias halusi lahjoittaa rahat metsiensuojelutyöhön

Tavoitteenamme on lahjoittaa noin 10% kotitaloutemme nettotuloista hyväntekeväisyyteen. Sijoitussalkkuumme kuuluu mm. ympäristö- ja kehitysjärjestöjä sekä ihmisoikeus- ja eläinsuojelujärjestöjä. Vuoden 2021 aikana lahjoitimme yhteensä 8649 euroa. Se on 9,79 % nettotuloistamme.

Inspiroivin hetki oli kuitenkin se kun kannustin muita lahjoittamaan kodittomien nuorten hyväksi osana Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaa. Sain päivän vapaaehtoistyöllä kerättyä kolmen päivän aikana yhteensä yli 12 500 euroa rahaa kodittomille nuorille.

Säännöllinen lahjoittaminen vuoden ympäri lisää niin omaa kuin muidenkin hyvinvointia. Planeetan puolesta rahojen likoon laittaminen on lisäksi pidemmällä tähtäimellä varmasti myös kaikkein tuottoisinta sijoittamista. Vastuullisesta sijoittamisesta kirjoitin tänne: Vastuullinen sijoittaminen: Viisi vinkkiä sijoittamiseen ja mitä osakkeita aion itse ostaa.

Kuluvan vuoden aikan nettovarallisuutemme on kasvanut noin 25%. Koko nettovarallisuutemme turvin pystyisimme nykyisellä kulurakenteella tekemään juuri sitä, minkä koemme kaikkein tärkeimmäksi, mielekkäimmäksi ja merkityksellisimmäksi ilman taloudellisia paineita vähintään 15 vuotta. Tämä antaa kummasti tilaa hengittää.

  1. Vuosi 2021 lukuina (sulkeissa vuosi 2020):

1835 tuntia (1758) palkkatöitä
283 tuntia (258) kuntapolitiikkaa
128 tuntia (85) muuta yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tai vapaaehtoistoimintaa
511 tuntia (662) kuntoilua ja liikuntaa yhteensä

Vuoden 2021 aktiviteetteja (suluissa vuosi 2020):

18 (22) haastattelua (televisio, radio, lehdet, verkko)
60 (40) puhetilaisuutta tai luentoa
8 (16) kolumnia tai artikkelia lehtiin tai verkkosivuille
84 (34) blogitekstiä (www.leostranius.fi)
847 (629) kokousta
63 (50) seminaaria tai webinaaria
52 (46) kotimaan tai ulkomaan matkapäivää

Vuoden 2021 kuntoilu ja oppiminen lukuina (suluissa vuosi 2020):

1308 km (1651 km) juoksua (126 juoksulenkkiä)
6111 km (6361 km) pyöräilyä (326 eri päivänä)
13,7 km (50 km) uintia
365 (366 krt) lihaskuntoharjoittelua (7 minutes workout)
370 (375 kpl) luettua tai kuunneltua kirjaa
365 (233 krt) päivänä espanjan tai ruotsin kielen opiskelua

Kiitos kuluneesta vuodesta! Erityisesti kiitos rakkaalle puolisolleni Annukka Bergille, jonka kanssa olemme ehtineet olla yhdessä jo huimat 19 vuotta. Kiitos tietysti myös lapsilleni, jotka osaavaat haastaa ja vaatia enemmän kuin mihin muuten pystyisin. On ollut hienoa seurata nuoremman lapsen koulun aloitusta ja vanhemman lapsen 4. luokkaa. Kiitos kaikille ystäville, kollegoilleni ja tuttaville eri yhteyksissä.

Toivon uudelle vuodelle siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus vahvistuu eli sitä, että ilmastokriisiä aletaan vihdoin käsittelemään kriisinä, luontokato otetaan tosissaan ja luonnonvarojen kulutus vähenee.

Elämä ei kuitenkaan ole vain suorittamista. Arkeen pitää mahtua myös palautumista ja lepoa. Tässä 24+2 vinkkiä laiskotteluun.

Perheenjäsenten mielestä vuoden 2021 tärkeimmät saavutukseni olivat seuraavat:

  • 7V: ”Teit mulle riisikakkuja!”
  • 10v: ”Kirjan kirjoittaminen”
  • Puoliso: ”Third Rockin toiminnan vakiinnuttaminen”

8. Edellisten vuosien yhteenvedot:

– 2020: Oma vuoteni 2020 sanoin ja numeroin

– 2019: Toimintakertomus 2019 ja yhteenveto vuosikymmenestä

– 2018: Toimintakertomus: Vuosi 2018 sanoin ja numeroin

– 2017: Toimintakertomus: Vuosi 2017 sanoin ja numeroin

– 2016: Toimintakertomus 2016: Vuosi sanoin ja numeroin

– 2015: Toimintakertomus 2015: Vuosi sanoin ja numeroin

– 2014: Toimintakertomus 2014: Vuosi sanoin ja numeroin

– 2013: Toimintakertomus 2013: Vuosi tiivistetysti ja numeroina

– 2012: Toimintakertomus 2012 eli vuosi pähkinänkuoressa

– 2011: Toimintakertomus 2011: 11 asiaa – ja vuosi lukuina

– 2010: Vuosi 2010 – Toimintakertomus ja Kiitos!

– 2009: Vuosi 2009 paketissa ja lukuina

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa