Väitteet ja vastaväitteet: Koulujen perustamisesta ja lakkauttamisesta koskeva toimivalta lautakunnalla vai kaupunginvaltuustolla

Leo Stranius 2014Kaupunginvaltuusto kävi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 20.1.2016 pitkän keskustelun kaupunginhallituksen esityksestä, jossa koulun ja oppilaitoksen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättäisi jatkossa kaupunginvaltuuston sijaan opetuslautakunta.

Asiaa on perusteltu mm. sillä, että (1) muustakin palveluverkosta päätetään lautakunnissa, (2) muissakin kaupungeissa päätöksenteko on delegoitu lautakunnille, (3) päätöksenteko kestää nyt liian kauan, (4) valtuuston roolin pitää olla strateginen, (5) nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen ja (6) päätöksenteko on parempaa kun siitä päättävät ne, jotka ovat parhaiten asiaan perehtyneitä.

Mielestäni nämä perustelut eivät ole uskottavia. Tästä syystä itse vastustin valtuustossa toimivallan siirtämistä. Valtuusto päättikin äänestyksen jälkeen palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Ohessa vastaukset jokaiseen väitteeseen.

Lue lisää

Vuosi 2013 kaupunginvaltuutettuna: Yhteenveto ja 10 numeroa valtuustotyöstä

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläEnsimmäinen vuosi kaupunginvaltuutettuna on takana.

Olen halunnut edistää työssä avoimuutta, positiivisuutta ja proaktiivisuutta.

Helsingin kaupunginvaltuutettuna pääsee usein päättämään konkreettisista kysymyksistä. Työ on mielenkiintoista.

Asiat ovat monimutkaisia ja usein oman asiantuntemuksen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että niihin perehtyessä oppii jatkuvasti uutta. Ja koska asiat ovat niin konkreettisia ja koskettavat monia kaupunkilaisia suoraan, ottavat asukkaat myös aktiivisesti yhteyttä. Tämä on hienoa!

Toisaalta poliittinen kilpailu johtaa helposti muiden ansioiden vähättelyyn ja oman roolin ylikorostamiseen. Tämä vaikeuttaa yhteistyötä ja saa politiikan näyttämään helposti mädältä ulospäin. Ensimmäisen vuoden kokemuksieni pohjalta olen viritellyt mm. kampanjaa paremman politiikan puolesta.

Yle ja Svenska Yle ovat jo ehtineet julkaista tilastoja valtuutettujen tekemisistä.

Ohessa on joitain numeroita vielä hiukan tarkemmin omasta valtuustovuodestani koskien kymmentä eri asiaa:

Lue lisää

Kaupunginvaltuuston kokous 19.6.2013: Tilinpäätös, Roihuvuoren koulun korjaus ja pari aloitetta

Leo Stranius puhuu valtuustossaOtin varaslähdön juhannuksen viettoon ja vietin keskiviikkoillan  (19.6.) Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Eniten keskustelua lähes neljän tunnin kokouksessa herätti tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja tilinpäätös sekä Roihuvuoren ala-asteen koulun perusparannus.

Helsingin kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös osoittaa 138,9 miljoonaa euron ylijäämää.

Hyvä tulos oli kuitenkin vain liikelaitosten ansiosta (esim. Helsingin Energia). Ilman niitä vuoden 2012 alijäämä olisi ollut lähes 43 miljoonaa euroa. Samalla kannattaa huomata, että talousarvion 101 sitovasta toiminnallisesta tavoitteesta toteutui vain 77 – eli 76%. Parannettavaa siis riittää!

Roihuvuoren koulu päätettiin peruskorjata äänin 58-26. Korjauksen puolesta olen kirjoittanut aiemmin jo tänne. Roihuvuoren koulu kannattaa peruskorjata seuraavista syistä:

Lue lisää

Kaupunginvaltuuston kokous 29.5.2013: Osa 1: Pitäisikö kerjääminen kieltää Helsingissä?

Keep-your-coinsKaupunginvaltuuston kokouksessa 29.5.2013 keskusteltiin mm. Helsingin vuokralaisdemokratiasäännöstä, kerjäämisestä ja kantoliinoista.

Tämän lisäksi kokouksessa käsiteltiin valtuustoaloitteeni vuosittaisista päästökiintiöistä ja kyselytunnin yhteydessä sain kirjallisen vastauksen kysymykseeni koskien keskuspuiston merkintöjen selkiyttämistä.

Eniten keskustelua herätti kuitenkin kerjääminen.  

Itse olen kirjoittanut aiheesta aiemmin tänne: Kerjääminen – Mitä pitäisi tehdä?

Eli mitä siis pitäisi tehdä? Tässä kolme toimenpide-ehdotusta meille jokaiselle:
– Lahjoita rahaa ihmisoikeustyötä tekeville järjestöille.
– Vaadi poliittisilta päättäjiltä kieltojen sijaan toimia ongelman ratkaisemiseksi.
– Anna konkreettista apua hädässä oleville ihmisille.

Kaupunginvaltuustossa keskusteltiin 29.5.2013 käytännössä kuitenkin valtuutettu Belle Selene Xian aloitteesta. Xian esittää, että Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuuden kerjäläisten asiattoman oleskelun kieltämiseksi. Vaihtoehtoisesti esitetään, että romanikerjäläiset hankkisivat kaupungilta luvan kerjäämiseen.

Lue lisää

Ovatko kaupunginvaltuuston kokouspalkkiot ja muut etuudet kohtuullisia?

Kaupunginvaltuutetun työ on luottamustehtävä. Siitä ei siis makseta palkkaa. Työtä on tarkoitus tehdä oman toimen ohella. Näin siis periaatteessa. Käytäntö on kuitenkin toinen. Käytännössä kaupunginvaltuutetuille maksetaan Helsingissä kokous- ja muita palkkioita sekä korvaukset ansiomenetyksistä ja lastenhoidosta. Lisäksi tulevat muut edut, kuten esimerkiksi HSL:n maksuton matkakortti ja liikuntaviraston vapaakortti. Esimerkiksi ensimmäisen kolmen kuukauden ajalta minulle maksettiin kokouksista yhteensä 4295 euron korvaus. Tämä kertyi kaupunginvaltuuston, ympäristölautakunnan ja Helsingin Energian johtokunnan kokouksista sekä … Lue lisää

Valtuustoblogi: Kaupunginvaltuuston kokous ke 27.2.2013

Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustossaKaupunginvaltuuston kokouksessa (27.2.2013) käytiin keskustelua Malmin lentokentästä, Lauttasaaren kaavoituksesta sekä valtuutettujen aloitteista.

Valtuutettujen aloitteista keskustelua herättivät erityisesti Vuosaaren sillan korjaus, ikäihmisten joukkoliikennealennusliput sekä Vaasankadun muuttaminen kävelykaduksi.

Tällä kertaa kokous kesti vain 1,5 tuntia.

Ohessa on tarkempi yhteenveto kokouksen tärkeimmistä päätöksistä.

Lue lisää

Valtuustoblogi: Lähetekeskustelu vuoden 2014 talousarviosta ja maksuton joukkoliikenne

Valtuuston kokous Leo StraniusValtuuston kokous kesti tänään (ke 13.2.) poikkeuksellisen pitkään.

Vihreän valtuustoryhmän kokous alkoi klo 16 ja valtuusto klo 18.

Viiden tunnin valtuustokokoustelun jälkeen kellon tullessa yksitoista, päätti puheenjohtaja jättää pöydälle kaikki asiakohdat, joista haluttiin pitää vielä puheenvuoro.

Eniten puheenvuoroja kirvoitti vuoden 2014 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu.

Jussi Pajusen mukaan vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät ovat vähintäänkin huolestuttavat. Esimerkiksi vuosina 2011-2013 Helsingin toimintamenot kasvoivat 7,6 prosenttia ja verotulot vain 3,3 prosenttia. Velkaantumiskehitys täytyisi saada pysäytettyä ja nettomenojen kasvu olla verorahoituksen kasvua hitaampana.

Itse nostin talousarvioehdotuksen valmistelua koskevassa lähetekeskustelussa esille seuraavat kolmea asiaa:
– Talouskasvupakon sijaan tarvitsemme ihmisten hyvinvointia ekologisissa rajoissa.
– Helsingin Energian tuloutus tulee käyttää energiaviisaasti.
– Ympäristökeskukseen tarvitaan lisää valvontaresursseja.

Koko puheeni löytyy tämän tekstin alta.

Lue lisää

Valtuustoblogi: Helsingin Energian johtokunta ja kaupunginvaltuusto

TulKontulan kirjaston energianäyttelyn avajaiset Leo Straniusevalla viikolla (11.-17.2.2013) riittää tehtävää kaupunginvaltuustoa koskevien kysymysten parissa.

Ohessa on viikon menoni.

Muilta osin pyrin pääsääntöisesti olemaan lapsen kanssa kotona hoitovapaan merkeissä.

Maanantai: klo 8.30-16.30 Ympäristölautakunnan perehdytystilaisuus. Ohjelma täällä.
– Lisäksi klo 18-20 Helsingin ympäristökeskuksen Asiaa! -hankkeen energianäyttely avajaiset Kontulan kirjastossa (ks. kuvan esite).

Tiistai: klo 16.15 Helsingin Energian johtokunnan kokous. Esityslistalla mm.:
– Tilinpäätöksen hyväksyminen ja voittovaroista tehtävä tasesiirto (150 miljoonaa euroa) kaupungille.
– Lausunto vieraslajien linjauksiin 2012-2016.
– Ulkovalaistusverkon ohjausjärjestelmän uusiminen.
– Taloushallintojärjestelmän hankinta.

Näistä keskustelua aiheuttanee erityisesti kaupungille mahdollisesti tehtävä tuloutus (esitys 150 miljoonaa euroa). Nyt pohjaesitys on 50 miljoonaa pienempi kuin aiempina vuosina.

Lue lisää

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin