Ovatko kaupunginvaltuuston kokouspalkkiot ja muut etuudet kohtuullisia?

Leo Stranius puhuu valtuustossaKaupunginvaltuutetun työ on luottamustehtävä. Siitä ei siis makseta palkkaa. Työtä on tarkoitus tehdä oman toimen ohella.

Näin siis periaatteessa. Käytäntö on kuitenkin toinen.

Käytännössä kaupunginvaltuutetuille maksetaan Helsingissä kokous- ja muita palkkioita sekä korvaukset ansiomenetyksistä ja lastenhoidosta. Lisäksi tulevat muut edut, kuten esimerkiksi HSL:n maksuton matkakortti ja liikuntaviraston vapaakortti.

Esimerkiksi ensimmäisen kolmen kuukauden ajalta minulle maksettiin kokouksista yhteensä 4295 euron korvaus. Tämä kertyi kaupunginvaltuuston, ympäristölautakunnan ja Helsingin Energian johtokunnan kokouksista sekä varapuheenjohtajan palkkioista. Verojen ja puoluemaksun jälkeen tuosta summasta käteen jäi 2419,19 euroa.

Palkkio piti sisällään seuraavaa korvaukset:
– 6 x Kaupunginvaltuuston kokous (joista yksi yli 3 tuntia): 2307,50 euroa
– 4 x Ympäristölautakunnan kokous (joista yksi puheenjohtajana): 520 euroa
– 3 x Helsingin Energian johtokunnan kokous: 375 euroa
– varapuheenjohtajan vuosipalkkio (Helsingin Energian johtokunta): 546,25 euroa
– varapuheenjohtajan vuosipalkkio (Ympäristölautakunta): 546,25 euroa

Samaan aikaan (ensimmäisen kolmen kuukauden aikana) käytin yllä oleviin kokouksiin ja niiden valmisteluun yhteensä 139 tuntia. Tuntipalkaksi muodostui näin 30,90 euroa, joka kuukausipalkkana tarkoittaisi yli 5000 euron korvausta.

Ei tätä hommaa siis ihan maksutta tarvitse tehdä.  Vuositasolla omalla kohdallani puhutaan kokousten määrästä riippuen noin 15 000 – 18 000 euron palkkioista. Paljonkos toimeentulotuki tai opintotuki olivatkaan?

Ovatko palkkiot mielestäsi kohtuullisella tasolla?

10 kommenttia artikkeliin ”Ovatko kaupunginvaltuuston kokouspalkkiot ja muut etuudet kohtuullisia?”

  1. Haluaisin tarkennuksen seuraavaan kohtaan:

    Olettaisin varapuheenjohtajan vuosipalkkioiden olevan vuosittaisia. Mikäli ne maksetaan kertasummana, ja muita vuosipalkkioita ei ole tulossa, on niistä laskettava kolmen kuukauden kokousansioihin vain neljäsosa. Tälläkin tavalla tuntipalkaksi tulee kuitenkin noin 25 euroa, ja kokoaikaiseksi lasketuksi kuukausipalkaksi yli 4000 euroa.

  2. Hyvä kysymys. Minusta vastaus on, että suhteessa työmäärään kokouspalkkiot ovat kohtuullisia.

    Ainakin ne ovat todella paljon kohtuullisempia, kuin Vihreiden aiemmin esittämä malli, jossa kaupunginhallituksen jäsenille (tai ainakin osalle keskeisistä luottamushenkilöistä) maksettaisiin täysi palkka luottamustoimen hoitamisesta.. Jos siis Leo päädyt siihen, etteivät ole, niin vaikuttaminen kannattaa aloittaa oman puolueen sisältä.

  3. En ole omalta osaltani jaksanut laskea vastaavia lukuja, eikä minulla olekaan tarkkaa kirjanpitoa käytetyistä tunneista. Näppituntumalla sanoisin kuitenkin, että tuntipalkkani jää selvästi pienemmäksi.

    Laajemmin kyse on myös siitä, mikä kaikki toiminta lasketaan mukaan. Luottamushenkilöiden ainoa tehtävä ei suinkaan ole istua kokouksissa tekemässä päätöksiä. Demokratian ydin on kansalaiskeskustelussa. Luottamushenkilöiden kuuluu seurata sitä ja osallistua siihen aktiivisesti eri tavoin. Epäilen, että sinunkin osaltasi tuntipalkka jäisi selvästi pienemmäksi, jos kaikki polittinen toiminta laskettaisiin.

    Ja viime kädessä kyse ei ole tuntipalkasta. Kyse on siitä, paljonko aikaa voi poliittiseen toimintaan (kansalaiskeskusteluun jne) käyttää. Palkkioon voi suhtautua, kuten vanhassa virkamiessäännössä: sen tehtävä on turvata elanto, jotta voi keskittyä yhteisiin asioihin. Aivan kuten eduskunnassakin (jossa sielläkään ei pelkkiin kokouksiin mene kauhean paljon aikaa)

    Tästä on myös vihreiden täyspäiväisyysideassa kyse: tarvitsemme parempaa poltiiikkaa, ja se edellyttää, että ihmisillä on aikaa sitä tehdä. Nykyisellään kaupunginhallituksessa toimiakseen käytännössä tarvitsee joko poliittisen työpaikan jossa muu työ joustaa sopivasti kaupunginhallituksen ehdoilla tai muutoin toimeentulon joka ei edellytä kovin aktiivista työssäkäyntiä.

  4. Jos tekee työnsä itse ja tutustuu jokaiseen asiaan mihin laittaa nimensä alle, eikä vain äänestele muiden mukana, ansaitsee palkkansa. Mieluummin katselen demokratiaa, jossa edustajat ovat väärässä, mutta sentään tutustuneet asioihin. Kuten Männistön puheenvuorosta huomaa, kokoomus on vain tyytyväinen, jos valtuusto ja kaupunginhallitus koostuu vain oto-lampaista, jotka äänestelevät konsulttien ja virkamiesten tekemän työn puolesta ilman tutustumista itse asioihin, kuten vaikkapa Guggenheimissa, terveys-ja sosiaalipuolella tai vaikka tiehankkeissa. Tällainen se vasta tulee kaupungille kalliiksi, kun päättäjät ulkoistavat vastuunsa ja kaupunki käy yhä vieraammaksi itse kaupunkilaisille. On surullista katseltavaa valtuuston istunnot, joissa valtuutetut toistelevat joltain eturyhmältä tai firmalta saatuja järjettömyyksiä, ja toimivat vain hyödyllisinä idiootteina kaupunkilaisten kokonaisetuja vastaan, vaikka faktat ja tutkimustieto huutaisivat vastaan. Elleivät sitten itse ole virkamiehiä, tai istu jossakin edustajistossa ja hommaile sitten valtuustossa omalle tai kavereiden puljuille esimerkiksi kaavoitushyötyjä. Toinen, mutta pienenpi epäkohta on se, että valtuutetut joutuvat päättämään roskapönttöjen sijainnista tai muusta sellaisesta, johon paras tietämys löytyisi alempaa kaupungin työntekijäportaasta.

    Jos edustajat nappaisivat päätäntävallan takaisin itselleen, niin minun puolesta voitte vaikka nostaa itse palkkojanne, kuten vallasta riisutut kansanedustajat nyt tekevät. Nyt jo esimerkiksi kaupunkisuunnittelu on blogeissa paremmalla tasolla kuin KSV:ssa, mitä tulee taloudelliseen kannattavuuteen, viihtyisyyteen, liikenteen sujuvuuteen, ilmastopäästöihin jne. Blogistit kun voivat ajatella omilla aivoillaan, eivätkä ole tiettyjen tahojen painostuksen alla. Sääli vain, että maailmaa pilataan aina kopaus kerrallaan, kun valtuustossa tai eduskunnassa kopsahtaa nuija pöytään, ja ainakaan kansalaisella ei ole mahdollisuutta vaikuttaa, jos edustajat menevät vain sen mukana mitä EK/ay/suurfirmat yms. sanovat, ja jättävät omat aivot narikkaan. Ihan sama kuinka monta tuntia viettää sateessa mielenosoituksissa tai koittaa olla muuten olla aktiivinen päättäjien suuntaan. Nuijat ratkaisee.

  5. Mielestäni palkkioiden määrä on yläkanttiin, etenkin kaupunginvaltuustossa, jossa joka kokouksesta saa kuitattua useamman satasen. Valtuusto on kuitenkin käytännössä kaupunginhallituksen kumileimasin. Lautakunnissa rivijäsenille maksetaan noin 100 euron kokouspalkkio, mutta valtuuston etuudet, kuten bussilippu, puuttuvat. HBL:n taannoisessa vertailussa Helsingin palkkiot olivat selvästi muita kaupunkeja korkeampia, esim. Sipoon kaupunginvaltuutetut pärjäävät satasten sijaan parinkympin palkkiolla.

    Kaikki perheelliset luottamushenkilöt voivat pyytää lastenhoidon korvausta ilman kuitteja. Tässä voisi olla tutkivalle journalistille työsarkaa: paljonko luottamushenkilöt nostavat ”lisäpalkkaa” lastenhoidon korvausten muodossa, kun puoliso on jäänyt katsomaan lasten perään. 🙂

    Kaupunginhallituksessa työtä sen sijaan on niin paljon, että ymmärrän ehdotuksen palkkakäytäntöön siirtymisestä. Mutta paljonkohan hallituslaisten tilille nyt tipahtaa rahaa?

  6. Toimeentulotuki vuonna 2014 on 5762,40 euroa vuodessa; vuonna 2015 se on 5826 euroa. (2014: 480,20 e/kk; 2015: 485,50 e/kk (2015).

    Opintotuki on 11243,04 euroa vuodessa. (Opintolaina luetaan mukaan termiin; ilman sitä 6443,04 vuodessa)

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!