Osallistava ja osaava Suomi – miten vapaaehtoistoiminta näkyy hallitusohjelmassa?

Kansalaisyhteiskunnan vahva merkitys tunnustetaan tuoreessa hallitusohjelmassa hyvin.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että ”Vahvistetaan systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla.” Tämä nousee esille kohdan ”Suomi kokoaan suurempi maailmassa” tavoitteissa.

Kansalaistoiminnan kannalta keskeinen luku on ”Turvallinen oikeusvaltio Suomi”, jonka kolmannessa tavoitteessa ”Demokratia, osallisuus ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vahvistuvat” kirjataan tarkemmin kansalaistoiminnan edistämisestä ja autonomisuudesta:

”Hallitus turvaa osallisuuden ja monimuotoisen kansalaistoiminnan edellytykset valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Eriarvoisuutta torjutaan osallisuudella. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus.”

Edelleen myös järjestöjen kuulemiskäytäntöjä parannetaan ja hallinnollista taakkaa helpotetaan:

Lue lisää

Miten digitalisaatio muuttaa kansalaistoimintaa: 11 käytännön asiaa

Kansalaistoiminnan luonteena on Suomessa ollut perinteisesti yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkisuus.

Suomi on yhdistysten luvattu maa ja suurin osa esimerkiksi vapaaehtoistoiminnasta tapahtuu erilaisten vakiintuneiden organisaatioiden kautta.

Samaan aikaan perinteisen kansalaistoiminnan rinnalle on tullut yhä enemmän erilaista hetkellistä ja organisoimatonta pop-up aktiivisuutta.

Sitoutuminen löystyy ja ihmiset kiinnittyvät enemmän merkityksiin ja ilmiöihin kuin organisaatioihin. Toimintaa leimaa hetkellisyys, epämuodolliset verkostot ja ihmisten itseorganisoituminen.

Perinteisten suunnittelu- ja organisointimenetelmien rinnalle on tullut näin kokeileva ja ketterä kehittäminen. Rajapinnat julkisen, yksityisen sekä kolmannen ja neljännen sektorin välillä ovat hämärtyneet. Yhteistyötä voidaan tehdä laajalla rintamalla ja yllättävillä kokoonpanoilla.

Entä mitä paljon puhuttu digitalisaatio sitten tarkoittaa kansalaistoiminnan ja järjestötoiminnan näkökulmasta?

Ohessa 11 käytännön asiaa, miten digitalisaatio muuttaa kansalaistoimintaa:

Lue lisää

Partioparaatin juhlapuhe: ”Vain kuolleet kalat uivat virran mukana.”

Minulla oli kunnia olla mukana juhlapuhujana Lounais-Suomen Partiopiirin perinteisessä partioparaatissa Turussa tuomiokirkon edessä sunnuntaina 7.5.2017.

Paikalla oli yhteensä 4505 partiolaista 99 eri lippukunnasta. Samalla tulin itsekin huivitetuksi eli sain elämäni ensimmäisen partiohuivin kaulaani. Juhlapuhujan roolissa nimittäin paljastui tietysti se, että itselläni ei ole partiotaustaa. Ja pitihän puhujalla nyt partiohuivi olla.

Puheessani kerroin tarinan omasta elämästäni ja valinnoista, joita olen tehnyt. Halusin korostaa sitä, että jokaisen kannattaa tehdä niitä asioita, jotka kokee kaikkein tärkeimmiksi ja kuunnella omaa sydäntään eri valinnoissa. Kannattaa luottaa siihen, että jollain tavalla oman elämän valinnat lopulta yhdistyvät mielekkääksi kokonaisuudeksi ja yhtenäiseksi poluksi vaikka etukäteen ei koskaan tiedä mikä johtaa mihinkin.

Lue lisää

Aloitetaan normien purkaminen kansalaistoiminnasta: Viisi ehdotusta

Leo Stranius mielenosoituksessaJuha Sipilän tuoreessa hallitusohjelmassa normien purkaminen on yksi hallituksen strategisista kärkihankkeista.

”Kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa on helpotettu merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla.”

Aiheesta on keskustellut kuluvalla viikolla myös eduskunta pääministerin ilmoituksen pohjalta.

Vapaaehtoistoimintaa ja kansalaisjärjestöjä kuormittavat esimerkiksi hankintalain soveltaminen, työnantajavelvollisuudet, verottajan kohtelu, rahankeräyslupa sekä erilaiset avustuskäytännöt ja raportoinnit.

Ohessa on viisi ehdotusta järjestötyön byrokratian keventämiseksi ja vapaaehtoistyön edistämiseksi turhia normeja purkamalla.

Lue lisää

Uskalletaan kokeilla jotain uutta

Leo-StraniusKansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet läheinen kytkentä valtioon, yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkkisuus.

Suomi on perinteisesti ollut järjestöjen luvattu maa.

Tänä päivänä ihmisillä on kuitenkin ennennäkemättömät mahdollisuudet vaikuttaa, harrastaa ja ottaa kantaa suoraan esimerkiksi verkon kautta.

Uusien vaikuttamismuotojen luonteena onkin, että ne eivät aina kanavoidu olemassa olevien ryhmien, yhdistysten tai puolueiden kautta. Vaikuttaminen yksilöityy sekä muuttuu hetkellisiksi verkostoiksi ja kampanjoiksi.

Uudesta kansalaistoiminnasta esimerkkinä ovat vaikka ravintolapäivä, siivouspäivä, kaupunkiviljely tai kaljakellunta.

Kun olen käynyt eri järjestöissä puhumassa ja keskustelemassa, nousee esille usein tuttuja haasteita. Uusia sitoutuneita toimijoita on vaikea löytää, päättäjien vakuuttaminen on vaikeaa eikä perustoiminta tunnu kiinnostavan huomiotalouden ehdoilla toimivaa mediaa.

Voisiko koko kuvion kääntää kuitenkin päälaelleen?

Lue lisää

Mitä jäi käteen Lähiöst linnaan -mielenosoituksesta?

Lähiös linnaan Leo StraniusKävin 8.12.2014 MTV3 Uutislivessä keskustelemassa itsenäisyyspäivänä järjestetystä Lähiöst linnaan -mielenosoituksesta.

Pidän itse avointa ja väkivallatonta kansalaistoimintaa olennaisena osana demokratiaa.

Esimerkiksi vallan keskittymisen vähentäminen ja tuloerojen kaventaminen ovat tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä. On harmillista, että omaisuuden vahingoittaminen vie kaiken huomion tärkeältä asialta.

Linnan juhlat ovat kuitenkin sen verran houkutteleva symbolinen kohde, että tulemme varmasti näkemään vastaavia mielenilmauksia jatkossakin. Varsinkin kun julkisuus luo etukäteen odotuksia, joita jotkut mielenosoittajat sitten toteuttavat ja joihin poliisi helposti tahtomattaan omalla toiminnallaan provosoi.

Ohessa kuuden kohdan pika-analyysia tilanteesta.

Lue lisää

Viikko-ohjelma vko 44/2014

Leo Stranius EnergiakäänneKansalaisvaikuttamisen ja politiikan tekemisen pitää olla mielestäni avointa. Radikaalisti avointa.

Tätä periaatetta noudattaen pyrin jatkossa julkaisemaan tiedossa olevani viikko-ohjelmani etukäteen aina maanantaisin.

Toki muutosvarauksin. Ohjelmani ja aikatauluni kun usein elävät aika paljon viikon mittaan, kuten varmasi useimmilla meistä.

Ohjelmaan on koottu kokouksia, tapaamisia ja julkisia esiintymisiä.

Toivon, että tätä kautta blogini lukijoilla on parempi mahdollisuus seurata sitä, millaista työni Luonto-Liiton toiminnanjohtajana, Helsingin kunnallispoliitikkona, kansalaisvaikuttajana ja eduskuntavaaliehdokkaana on.

Olkaa siis hyvä! Alla ensimmäinen viikko-ohjelmani. 

Lue lisää

Tiedonjulkistamispalkinto Ihminen ja ympäristö -kirjalle!

Ihminen ja ympäristö -kirja on saanut tänään (12.9.2012) tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.

Kirjassa on mukana lähes 90 kirjoittaa eri aloilta. Itse olen kirjoittanut teokseen luvun kansalaistoiminnasta.

Kirjan toimituskuntaan kuuluvat kaupunkiekologian professori Jari Niemelä, ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta, toimitussihteeri Antti Halkka Suomen luonnonsuojeluliitosta, tutkimuskoordinaattori Sanna Sorvari Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen ilmakehätieteiden osastolta sekä toimittaja Eeva-Liisa Hallanaro.

Omaan artikkeliini olen kiteyttänyt kuusi teesiä tämän päivän kansalaistoiminnasta:

Lue lisää

Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton syyspäivillä

Viikonloppu vierähti Jyväskylässä Vesalan leirikeskuksessa Suomen luonnonsuojeluiiton ja Luonto-Liiton yhteisillä syyspäivillä.

Hyvä meininki, paljon uusia ihmisiä ja ideoita tulevaa toimintaa varten!

Kaikkein kiinnostavimman puheenvuoron päivillä käytti Demos Helsingin tutkija ja tuleva Helsingin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio. Aiheena oli Suomi ryhminä – järjestötoiminnan tulevaisuus.

Laitio toivotti meidät tervetulleeksi epävarmuuden aikaan ja kannusti miettimään sitä, miten toiminnasta saadaan enemmän toiminnallista just minä + me -hengessä. Eli miten voimme luoda ihmisille kokemuksia kuulluksi tulemisesta, asioiden saavuttamisesta yhdessä muiden kanssa ja muutoksen tunnistamisesta omassa elämässä.

Itse olen vakuuttunut, että kansalaistoiminnassa pitäisi luoda toimintakulttuuria, jossa epäonnistuminen ja kokeileminen on sallittua, jopa suotavaa. Myös Laitio puhui kokeilukulttuurin puolesta ja listasi hyvin sen hyödyt.

Lue lisää

Mitä Earth Liberation Front -toiminnasta voi oppia?

Kävin keskiviikkoiltana katsomassa DocPointissa elokuvan: If A Tree Falls: A Story of the Earth Liberation Front.

Dokumenttielokuvasta tai Earth Libaration Frontin (ELF) toiminnasta voi oppia kaksi asiaa:

1. Yhteiskunnan tai poliisin/viranomaisten aggressiivinen suhtautuminen kansalaistoimintaan tai kansalaisaktivisteihin on keskeinen syy, joka ruokkii väkivaltaista käyttäytymistä tai ekosabotaasia.

Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa