Osallistava ja osaava Suomi – miten vapaaehtoistoiminta näkyy hallitusohjelmassa?

Kansalaisyhteiskunnan vahva merkitys tunnustetaan tuoreessa hallitusohjelmassa hyvin.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että ”Vahvistetaan systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla.” Tämä nousee esille kohdan ”Suomi kokoaan suurempi maailmassa” tavoitteissa.

Kansalaistoiminnan kannalta keskeinen luku on ”Turvallinen oikeusvaltio Suomi”, jonka kolmannessa tavoitteessa ”Demokratia, osallisuus ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vahvistuvat” kirjataan tarkemmin kansalaistoiminnan edistämisestä ja autonomisuudesta:

”Hallitus turvaa osallisuuden ja monimuotoisen kansalaistoiminnan edellytykset valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Eriarvoisuutta torjutaan osallisuudella. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus.”

Edelleen myös järjestöjen kuulemiskäytäntöjä parannetaan ja hallinnollista taakkaa helpotetaan:

Lue lisää

Miten digitalisaatio muuttaa kansalaistoimintaa: 11 käytännön asiaa

Kansalaistoiminnan luonteena on Suomessa ollut perinteisesti yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkisuus.

Suomi on yhdistysten luvattu maa ja suurin osa esimerkiksi vapaaehtoistoiminnasta tapahtuu erilaisten vakiintuneiden organisaatioiden kautta.

Samaan aikaan perinteisen kansalaistoiminnan rinnalle on tullut yhä enemmän erilaista hetkellistä ja organisoimatonta pop-up aktiivisuutta.

Sitoutuminen löystyy ja ihmiset kiinnittyvät enemmän merkityksiin ja ilmiöihin kuin organisaatioihin. Toimintaa leimaa hetkellisyys, epämuodolliset verkostot ja ihmisten itseorganisoituminen.

Perinteisten suunnittelu- ja organisointimenetelmien rinnalle on tullut näin kokeileva ja ketterä kehittäminen. Rajapinnat julkisen, yksityisen sekä kolmannen ja neljännen sektorin välillä ovat hämärtyneet. Yhteistyötä voidaan tehdä laajalla rintamalla ja yllättävillä kokoonpanoilla.

Entä mitä paljon puhuttu digitalisaatio sitten tarkoittaa kansalaistoiminnan ja järjestötoiminnan näkökulmasta?

Ohessa 11 käytännön asiaa, miten digitalisaatio muuttaa kansalaistoimintaa:

Lue lisää

Partioparaatin juhlapuhe: ”Vain kuolleet kalat uivat virran mukana.”

Minulla oli kunnia olla mukana juhlapuhujana Lounais-Suomen Partiopiirin perinteisessä partioparaatissa Turussa tuomiokirkon edessä sunnuntaina 7.5.2017.

Paikalla oli yhteensä 4505 partiolaista 99 eri lippukunnasta. Samalla tulin itsekin huivitetuksi eli sain elämäni ensimmäisen partiohuivin kaulaani. Juhlapuhujan roolissa nimittäin paljastui tietysti se, että itselläni ei ole partiotaustaa. Ja pitihän puhujalla nyt partiohuivi olla.

Puheessani kerroin tarinan omasta elämästäni ja valinnoista, joita olen tehnyt. Halusin korostaa sitä, että jokaisen kannattaa tehdä niitä asioita, jotka kokee kaikkein tärkeimmiksi ja kuunnella omaa sydäntään eri valinnoissa. Kannattaa luottaa siihen, että jollain tavalla oman elämän valinnat lopulta yhdistyvät mielekkääksi kokonaisuudeksi ja yhtenäiseksi poluksi vaikka etukäteen ei koskaan tiedä mikä johtaa mihinkin.

Lue lisää

Aloitetaan normien purkaminen kansalaistoiminnasta: Viisi ehdotusta

Leo Stranius mielenosoituksessaJuha Sipilän tuoreessa hallitusohjelmassa normien purkaminen on yksi hallituksen strategisista kärkihankkeista.

”Kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa on helpotettu merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla.”

Aiheesta on keskustellut kuluvalla viikolla myös eduskunta pääministerin ilmoituksen pohjalta.

Vapaaehtoistoimintaa ja kansalaisjärjestöjä kuormittavat esimerkiksi hankintalain soveltaminen, työnantajavelvollisuudet, verottajan kohtelu, rahankeräyslupa sekä erilaiset avustuskäytännöt ja raportoinnit.

Ohessa on viisi ehdotusta järjestötyön byrokratian keventämiseksi ja vapaaehtoistyön edistämiseksi turhia normeja purkamalla.

Lue lisää

Uskalletaan kokeilla jotain uutta

Leo-StraniusKansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet läheinen kytkentä valtioon, yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkkisuus.

Suomi on perinteisesti ollut järjestöjen luvattu maa.

Tänä päivänä ihmisillä on kuitenkin ennennäkemättömät mahdollisuudet vaikuttaa, harrastaa ja ottaa kantaa suoraan esimerkiksi verkon kautta.

Uusien vaikuttamismuotojen luonteena onkin, että ne eivät aina kanavoidu olemassa olevien ryhmien, yhdistysten tai puolueiden kautta. Vaikuttaminen yksilöityy sekä muuttuu hetkellisiksi verkostoiksi ja kampanjoiksi.

Uudesta kansalaistoiminnasta esimerkkinä ovat vaikka ravintolapäivä, siivouspäivä, kaupunkiviljely tai kaljakellunta.

Kun olen käynyt eri järjestöissä puhumassa ja keskustelemassa, nousee esille usein tuttuja haasteita. Uusia sitoutuneita toimijoita on vaikea löytää, päättäjien vakuuttaminen on vaikeaa eikä perustoiminta tunnu kiinnostavan huomiotalouden ehdoilla toimivaa mediaa.

Voisiko koko kuvion kääntää kuitenkin päälaelleen?

Lue lisää

Mitä jäi käteen Lähiöst linnaan -mielenosoituksesta?

Lähiös linnaan Leo StraniusKävin 8.12.2014 MTV3 Uutislivessä keskustelemassa itsenäisyyspäivänä järjestetystä Lähiöst linnaan -mielenosoituksesta.

Pidän itse avointa ja väkivallatonta kansalaistoimintaa olennaisena osana demokratiaa.

Esimerkiksi vallan keskittymisen vähentäminen ja tuloerojen kaventaminen ovat tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä. On harmillista, että omaisuuden vahingoittaminen vie kaiken huomion tärkeältä asialta.

Linnan juhlat ovat kuitenkin sen verran houkutteleva symbolinen kohde, että tulemme varmasti näkemään vastaavia mielenilmauksia jatkossakin. Varsinkin kun julkisuus luo etukäteen odotuksia, joita jotkut mielenosoittajat sitten toteuttavat ja joihin poliisi helposti tahtomattaan omalla toiminnallaan provosoi.

Ohessa kuuden kohdan pika-analyysia tilanteesta.

Lue lisää

Viikko-ohjelma vko 44/2014

Leo Stranius EnergiakäänneKansalaisvaikuttamisen ja politiikan tekemisen pitää olla mielestäni avointa. Radikaalisti avointa.

Tätä periaatetta noudattaen pyrin jatkossa julkaisemaan tiedossa olevani viikko-ohjelmani etukäteen aina maanantaisin.

Toki muutosvarauksin. Ohjelmani ja aikatauluni kun usein elävät aika paljon viikon mittaan, kuten varmasi useimmilla meistä.

Ohjelmaan on koottu kokouksia, tapaamisia ja julkisia esiintymisiä.

Toivon, että tätä kautta blogini lukijoilla on parempi mahdollisuus seurata sitä, millaista työni Luonto-Liiton toiminnanjohtajana, Helsingin kunnallispoliitikkona, kansalaisvaikuttajana ja eduskuntavaaliehdokkaana on.

Olkaa siis hyvä! Alla ensimmäinen viikko-ohjelmani. 

Lue lisää

Tiedonjulkistamispalkinto Ihminen ja ympäristö -kirjalle!

Ihminen ja ympäristö -kirja on saanut tänään (12.9.2012) tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.

Kirjassa on mukana lähes 90 kirjoittaa eri aloilta. Itse olen kirjoittanut teokseen luvun kansalaistoiminnasta.

Kirjan toimituskuntaan kuuluvat kaupunkiekologian professori Jari Niemelä, ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta, toimitussihteeri Antti Halkka Suomen luonnonsuojeluliitosta, tutkimuskoordinaattori Sanna Sorvari Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen ilmakehätieteiden osastolta sekä toimittaja Eeva-Liisa Hallanaro.

Omaan artikkeliini olen kiteyttänyt kuusi teesiä tämän päivän kansalaistoiminnasta:

Lue lisää

Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton syyspäivillä

Viikonloppu vierähti Jyväskylässä Vesalan leirikeskuksessa Suomen luonnonsuojeluiiton ja Luonto-Liiton yhteisillä syyspäivillä.

Hyvä meininki, paljon uusia ihmisiä ja ideoita tulevaa toimintaa varten!

Kaikkein kiinnostavimman puheenvuoron päivillä käytti Demos Helsingin tutkija ja tuleva Helsingin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio. Aiheena oli Suomi ryhminä – järjestötoiminnan tulevaisuus.

Laitio toivotti meidät tervetulleeksi epävarmuuden aikaan ja kannusti miettimään sitä, miten toiminnasta saadaan enemmän toiminnallista just minä + me -hengessä. Eli miten voimme luoda ihmisille kokemuksia kuulluksi tulemisesta, asioiden saavuttamisesta yhdessä muiden kanssa ja muutoksen tunnistamisesta omassa elämässä.

Itse olen vakuuttunut, että kansalaistoiminnassa pitäisi luoda toimintakulttuuria, jossa epäonnistuminen ja kokeileminen on sallittua, jopa suotavaa. Myös Laitio puhui kokeilukulttuurin puolesta ja listasi hyvin sen hyödyt.

Lue lisää

Mitä Earth Liberation Front -toiminnasta voi oppia?

Kävin keskiviikkoiltana katsomassa DocPointissa elokuvan: If A Tree Falls: A Story of the Earth Liberation Front.

Dokumenttielokuvasta tai Earth Libaration Frontin (ELF) toiminnasta voi oppia kaksi asiaa:

1. Yhteiskunnan tai poliisin/viranomaisten aggressiivinen suhtautuminen kansalaistoimintaan tai kansalaisaktivisteihin on keskeinen syy, joka ruokkii väkivaltaista käyttäytymistä tai ekosabotaasia.

Lue lisää

Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.