Aloitetaan normien purkaminen kansalaistoiminnasta: Viisi ehdotusta

Leo Stranius mielenosoituksessaJuha Sipilän tuoreessa hallitusohjelmassa normien purkaminen on yksi hallituksen strategisista kärkihankkeista.

”Kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa on helpotettu merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla.”

Aiheesta on keskustellut kuluvalla viikolla myös eduskunta pääministerin ilmoituksen pohjalta.

Vapaaehtoistoimintaa ja kansalaisjärjestöjä kuormittavat esimerkiksi hankintalain soveltaminen, työnantajavelvollisuudet, verottajan kohtelu, rahankeräyslupa sekä erilaiset avustuskäytännöt ja raportoinnit.

Ohessa on viisi ehdotusta järjestötyön byrokratian keventämiseksi ja vapaaehtoistyön edistämiseksi turhia normeja purkamalla.

1. Hankintalakia kevennettävä. Järjestöjen osaaminen ei riitä hankintalain lakipykälien tulkintaan. Näin resursseja joudutaan käyttämään lakiapuun tai ulkopuoliseen konsultointiin. Hankintalain noudattamiseen kuluu paljon turhaa aikaa ja rahaa.

2. Työnantajavelvollisuuksia helpotettava. Erityisesti pienille järjestöille työnantajavelvoitteet aiheuttavat kohtuutonta kuormitusta. Vakuutusyhtiöiden, verottajan ja KELAn kanssa asioinnit ovat tällä hetkellä liian kuormittavia.

3. Verottajan kohtelu joustavammaksi. Verottaja tulkitsee joissain tapauksissa järjestöjen yleishyödyllistä toimintaa elinkeinotoiminnaksi. Verottajan käytännöt vaihtelevat lisäksi eri paikkakunnilla. Tämä lisää turhaa selvitysten määrää.

4. Rahankeräysluvasta tulisi luopua. Rahankeräysluvan hakuprosessi ja siihen liittyvä byrokratia on liian hidasta ja vaikeaa tämän päivän nopeatempoiseen ja paikoin epämuodolliseen, järjestäytymättömään kansalaistoimintaan. Rahankeräysluvasta tulisi siirtyä jälkikäteen tehtävään ilmoitusmenettelyyn.

5. Avustuskäytännöt ja raportoinnit yhtenäisiksi. Järjestöjen hallinnollista kuormaa lisää erilaiset avustus- ja projektihakukäytännöt sekä niiden raportointi. Esimerkiksi julkiset avustus- ja raportointikäytännöt voitaisiin yhtenäistää ja yksinkertaistaa.

Mitä muuta tarvitaan? Millä muulla tavalla kansalaistoimintaa voitaisiin helpottaa?

Kannattaa lukea myös nämä:
Byrokratian ongelmat ja vapaaehtoistoiminta järjestöissä
Hallinnollinen työ kuormittaa järjestöjä – byrokratiaa ja sääntelyä on vähennettävä

3 kommenttia artikkeliin ”Aloitetaan normien purkaminen kansalaistoiminnasta: Viisi ehdotusta”

  1. kohta n° 2 :

    Siitä vaan kohti yhä ultraliberaalisempaa toimintaa! Ei oikeastaan haluta mitään työnantajien toimintaa ja mielivaltaa rajoittavaa!
    Tällaiset vaatimuksethan ovat nykyisessä taloudellisessa systeemissä pysyen ihan selvästi työnantajärjestöjen vaatimuksia.Olkootpa enenevien vapauksien vaatijoina sitten suuren pääoman omistavat kansainvälisillä markkinoilla kilpailevat työnantajat tai pienet kansalaisjärjestöt , niin tavoitteena on varsinkin työlainsäädännön osittainen tai täydellinen purkaminen ja työnantajan etujen valvominen ja asettaminen etusijalle ottamatta tarpeeksi tai ollenkaan huomioon työntekijöiden turvaa! Näin valittamalla “työnantajien muka kehnoista oloista ” pyritään palaamaan ajassa kauas taaksepäin.Eikä todellisuudessa vaikuteta juurikaan byrokratian vähentämiseksi.Eikä edistetä toiminnan nopeutumista ja sovittamista nykyajan huippukiireiseen elämänrytmiin, jonka ihmiset ovat itse luoneet elämänsä riesaksi !
    Työlainsäädäntö, ja KELAA ja verotusta koskevat säädökset eivät ole turhia liikanormeja ja olemassa turhan takia !Niissä voi olla epäkohtia koskien byrokratiaa, mutta kyllä niitä tarvitaan,Ja EU vaatii tiettyjä normeja Ja tosi kireitä sellaisia ottaen huomioon nykypäivän business-toiminnan, jollaiseksi monien järjestöjenkin tämänhetkinen toiminta voidaan rinnastaa.
    .

    Vastaa
  2. Jotta ei olisi epäselvyyttä EU-Suomen pyrkimyksistä ( mm.SIpilän hallitus), niin lisään tuohon edelliseen:
    Juuri nimenomaan EU ajaa nyt täysillä tuollaiseen neoliberaaliseen suuntaan muka normien purkamisen ja sitä kautta byrokratian vähentämisen ja demokratian lisäämisen nimissä.EU-alueella vallitsevan taloudellis-sosiaalisen järjestelmän selvänä pyrkimuksenä on todellisuudessa antaa yhä enemmän valtaa finanssipiireille, jotka jo hallitsevat täysin EU-maita! Ja kuka tästä hyötyy ? Ei suinkaan EU-maiden kaikki kansalaiset yhtä lailla…!
    Jo Kreikan tapaus osoittaa, että nk.politiikalla ja hyväntahtoisilla poliitikoillakaan ei ole tänään paljonkaan sanomista, koska taloudenpidon hyvin tunnetun “poliittisen ” suunnan määrää yksin finananssipääoma ja sen keinotteluvalmius! Se sanoo,mitä päätöksiä on tehtävä, välittämättä kansojen tarpeista ja vaatimuksista!
    Tällöin kysymys ei ole enää demokratiasta…eikä suinkaan kansanvallasta! Jolleivät sitten kansat itse ryhdy tositeolla päättämään kohtalostaan ja muuttamaan kehityksen suuntaa inhimilliselliseksi ja samalla ympäristöystävälliseksi …Finanssipiirit eivät tähän tähtää ollenkaan, turha niiden on uskotella päinvastaista..
    Joten, ympäristön-ja luonnonsuojeluun keskittyvät kansalaisjärjestöjen, kuten muidenkin yhteiskunnalle hyödyllisten aktivistiryhmien ei tulisi sotkeutua nykyisin Eurooppaa johtavien virittämiin pauloihin.

    Vastaa
  3. Monen järjestön osaaminen ei tosiaan riitä Hankintalain hallintaan. Työnantajavelvollisuuksiakin olisi syytä ainakin niiden käytännön hoitamisen osalta tehdä helpommaksi hoitaa. Niiden kohdalla asioiden yksinkertaistaminen ei edellytä välttämättä edes normimuutoksia. Tarvittaisiin vain hyvä tietojärjestelmä, joka hoitaisi työnantajavelvoitteet automaattisesti (nykyinen palkka.fi -sivusto on ollut askel sellaista järjestelmää kohti, mutta siinä olisi vielä monenlaista kehitettävää). Ainakin lakisääteiset työnantajamaksut, joiden määrään ei työnantaja voi itse edes vaikuttaa, olisi hyvä voida hoitaa aidosti ns. yhden luukun periaatteella niin, että kun pientyönantaja palkan maksaa, kaikki työnantajamaksut veloitetaan tietojärjestelmässä automaattisesti ja ne päätyvät oikeisiin osoitteisiin ilman, että työnantajan täytyy useita kertoja varmistaa, että kaikki maksut on varmasti peritty.

    Sen sijaan kohtaa 3 en tainnut täysin ymmärtää. Lihavoituna otsikkona siinä kohtaa näyttäisi olevan “Verottajan kohtelu joustavammaksi”, minkä jälkeen näkyy tekstiä olevan siitä, kuinka verottajan tulkinnat nykyään vaihtelevat sekä tapauksesta riippuen että eri paikkakunnilla. Tuo minun ymmärtääkseni tarkoittaa juuri joustavuutta (joka puolestaan ei ole verotettavien yhdenvertaisuuden kannalta ihan ongelmaton asia). Onko kirjoittajan toiveena siis se, että verottajan toiminta muuttuisi joustavammaksi vai se, että joustavuutta vähennetään ja toimintamalleja yhtenäistetään ympäri Suomen?

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami