Tiistaina 20.2.2007

Ilmastokeskustelu jatkuu kiivaana. EU:n ympäristöneuvosto päätti tänään Brysselissä, että EU on valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä riippumatta siitä, millä aikataululla EU:n ulkopuoliset maat etenevät. Hyvä näin. Ympäristöministeriön tiedote löytyy täältä ja KTM:n täältä. Tämä on kuitenkin riittämätön tavoite. Tarvitaan 30 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä ja 80 prosentin vähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. On turha kuvitella, että Kiina, Intia tai vaikka Bangladesh suostuvat sitoviin päästövähennyksiin elleivät teollisuusmaat vähennä … Lue lisää

Vanhanen varoittaa ilmastokriisin torjumisesta

Pääministeri Matti Vanhanen varoittaa EU:n suunnittelemien uusien yksipuolisten päästötavoitteiden seuraamuksista sanomalehti Ilkassa. Hänen mukaansa 20 prosentin päästötavoitteeseen pyrkiminen veisi pahimmillaan jopa kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Uskomatonta! Olisi parempi olla huolissaan ilmastokriisin seurauksista kuin päästövähennyksien myötä menetetyistä muutamista työpaikoista – varsinkin kun päästövähennysten seurauksena luodaan paljon enemmän uusia työpaikkoja. Esimerkiksi Sternin tekemä raportti (http://www.hm-treasury.gov.uk/independent_reviews/stern_review_economics_climate_change/sternreview_index.cfm) osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti välttämätöntä. Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 20 % bruttokansantuotteestaan, jos … Lue lisää

Viikonloppu 16-18.2.2007

Torstaina jouduin työkiireiden takia harmikseni perumaan tapaamisen Tapio Laakson kanssa. Onneksi ehdimme illan päätteeksi Annukan kanssa kuitenkin juoksemaan. Perjantaiksi suuntasimmekin sitten Tampereelle. Tampereella järjestettiin Yhteiskunnallisen ympäristöalan valtakunnallisen tutkijakoulun (YHTYMÄ) seminaari. Tapaamisen tarkoituksena oli käydä läpi valittujen jatko-opiskelijoiden tutkimusaiheita ja tutkijakoulun yleisiä asioita. Tämä oli käytännössä ensimmäinen kerta kun esittelin omaa tutkimustani virallisesti. Tilaisuus oli erinomaisen antoisa. Sain paljon hyviä käytännön vinkkejä omaa tutkimustani ajatellen. YHTYMÄ-seminaarin ja lounaan jälkeen jäimme Annukan … Lue lisää

Suomi EU:n ilmastopolitiikan jarru

Ylen uutisten mukaan Suomi ei hyväksy EU-maille yksipuolista 20 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2020 mennessä. Asiasta päätettiin Suomen EU-asiain ministerivaliokunnassa. Suomi jää EU:ssa pieneen vähemmistöön tavoitetta vastustaessaan. Aivan uskomatonta touhua Suomen hallitukselta. Hävetkää Matti Vanhanen ja Mauri Pekkarinen!! Ympäristöjärjestöt ovat asiasta käärmeissään. Esimerkiksi Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton tiedotteet löytyvät osoitteista: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/hiuksianostattavaa http://www.greenpeace.org/finland/fi/mediakeskus/lehdistotiedotteet/hallitus-petti-ilmaston Esimerkiksi tuoreen asennekyselyn (Ajatuspaja e2) mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää ilmastonmuutosta totena, ja kaksi kolmesta arvioi sen olevan vakavin … Lue lisää

Keskiviikko 14.2.2007

Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokouksessa hyväksyimme edellisen vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Lisäksi valmistelimme kevätretkeä Tuusulaan ja käsittelimme monia muita asioita. Sitten muutama ajatus elämänhallinnasta. Kaiken a ja o ovat hyvät ja selkeät päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuosisuunnitelmat. Näitä kannattaa tietysti päivittää jatkuvasti. Päivän tehtävälistat tulee myös priorisoida! Suunnittele työsi, työskentele suunnitelman mukaan, sovi mitä tehdään ja tee mitä sovitaan. Päivän siirtymähetket (aamuhetki, työpäivän päätteeksi ja iltahetki) ovat tärkeitä. Silloin tulee pysähtyä … Lue lisää

Tiistai 13.2.2007

Saimme maanantaina lähetetty suurimman osan H-kutsuista sen lisäksi, että kävimme juoksemassa tutun 10 kilometrin lenkin. Valitettavasti jouduin työkiireiden takia jättämään Luonnonsuojelijalehden toimitusneuvoston kokouksen väliin. Tiistai aamuna suuntasin Tampereelle jatko-opintoseminaariin. Käsittelyvuorossa oli Jere Niemisen tutkimussuunnitelma hirven yhteiskunnallisesta läsnäolosta. Kiinnostavaa! Session päätteeksi olin sopinut tapamisen tutkimusohjaajani ympäristöpolitiikan professori Yrjö Hailan kanssa. Kävimme hiukan läpi tutkimuskysymyksiäni ja muutamia käytännön asioita. Lisäksi sovimme, että tulen esittelemään tutkimustani sateenvarjoseminaariin huhtikuun lopussa. Jatkossa olisi ehkä syytä … Lue lisää

HS Mielipide: Monipuolinen energiaratkaisu tarpeen

Tänään oli julkaistu myös aimmin kirjoittamani Helsingin Sanomien mielipidekirjoitus. Hiukan muokattuna, mutta kuitenkin. Ohessa kirjoitus. Sen tiimoilta oli syntynyt myös keskustelua Hesarin verkkosivuilla. HS Mielipide 11.2.2007: Monipuolinen energiaratkaisu tarpeen Ilmasto- ja energiapolitiikka on aihe, jota ei tämän hetken suomalaisessa keskustelussa voi sivuuttaa. Esimerkiksi öljyjätti Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilan mukaan (HS 28. 1.) tarvitaan tiukkoja hiilidioksidipäästövähennyksiä. Energiakysymystä ei yhdellä vippaskonstilla, kuten ydinvoiman lisärakentamisella ratkaista. Tuoreen kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä pitää … Lue lisää

Sunnuntai 11.2.2007

Sunnuntaina viimeistelin ja lähetin Ympäristö-lehden vieraskynän. Lisäksi muokkasin edelleen Eurooppalaisen Suomen energia- ja ilmastopoliittista tekstiä ja sain lähetettyä senkin kommentoitavaksi. Ensi viikon perjantaina järjestetään Yhteiskunnallisen ympäristöalan valtakunnallinen tutkijakouluun (YHTYMÄ) valittujen opiskelijoiden tutkijaseminaari, jossa kukin jatko-opiskelija esittelee omaa tutkimushankettaan. Olen itse saanut YHTYMÄ:n kautta parivuotisen paikan ja rahoituksen vuosiksi 2010-2011. Koska tulevasta viikosta tulee intensiivinen, päätin jo nyt tehdä tulevan viikon perjantain esitelmäni valmiiksi. Edistin muutenkin jatko-opintojani. Suuri osa sunnuntaista kului … Lue lisää

Lauantai 10.2.2007

Kävimme iltapäivällä juoksemassa ihanassa auringonpaisteessa. Tänä viikonloppuna oli jälleen myös minun siivousvuoro. Juoksun jälkeen imuroin, kastelin kukat, pyyhin pölyt, pesin vessan, tiskasin ja vein roskat sekä kävin samalla myös kaupassa. Annukka lähti rintanappitalkoisiin Konalaan. Itse jäin kirjoittelemaan kotiin Suomen luonnonsuojeluliiton energiaviestejä, jotka laitoin nyt uudelle kommentointikierrokselle. Lisäksi työstin eteenpäin Ympäristö-lehden vieraskynä-artikkelia ja Eurooppalaisen Suomen juhlajulkaisuun lupaamaani energia- ja ilmastopoliittista tekstiä. Illan päätteeksi kävelimme Jaavankadulle Kaisan ja Tim sekä Tuulin uuden … Lue lisää

Torstai 8.2.2007

Olin aamulla kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa, jossa käytiin läpi eri sidosryhmien esityksiä tulevaan hallitusohjelmaan. Stefan Wallin käytti kokouksessa mielestäni erinomaisen hyvän puheenvuoron! Hänen mukaansa kestävän kehityksen strategiasta tulisi antaa selonteko eduskunnalle. Lisäksi hän ehdotti kuhunkin ministeriöön erillistä kestävän kehityksen työryhmää ja hallinnolle hiilikompensaatioiden maksamista virkamisematkoista. Myös Itämeri ja kestävät kulutus ja tuotantotavat sekä ekologinen verouudistus olivat voimakkaasti esillä Wallinin puheissa. Näyttää siltä, että uuden ympäristöministerin myötä suomalainen ympäristöpolitiikka on hiukan … Lue lisää

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa