Viikonloppu 3.-4.5.2008 – Ympäristö vs sota ja kierrätystehdas

Viikonloppu oli Vapun takia hiukan hajanainen. Lisäksi aurinkoisen ja lämpimän sään myötä lomalaitumet vetivät puoleensa. Lauantaina olin lupautunut puhumaan ViNOn ympäristökoulutusviikonloppuun uusiutuvista energiamuodoista. Valitettavasti tilaisuus jouduttiin perumaan. Sen sijaan osallistuin ympäristö- ja rauhanjärjestöjen seminaariin teemalla Ympäristö, kehitys, rauha. Tilaisuus oli hyvin onnistunut ja tieteiden talon sali oli aurinkoisesta kevätsäästä huolimatta täynnä väkeä. Tarkoituksena on julkaista tulevalla viikolla järjestöjen yhteinen julkilausuma, jossa peräänkuulutamme valtioneuvostolta toimia ilmastokriisin ja köyhyyden ratkaisemiseksi aseteollisuuden tukemisen … Lue lisää

Perjantai 2.5.2008 – lihan syönti on vanhanaikaista, mennyttä maailmaa

Imagessa (4/2008) on toimittaja Anu Partasen erinomainen artikkeli lihan ympäristövaikutuksista. Partanen kirjoittaa osuvasti lihansyönnistä: ”Rymy-Eetun lounas on nimetty ravintolan ruokalistoilla ”retro-lounaaksi”. Se on osuvaa: retrobileistähän koko ravintolassa on kyse. Leikitään hetki mennyttä maailmaa ja mässäillään tavalla, joka ei enää ole osa arkea. Syödä nyt jotain niin raskasta. Niin rasvaista. Niin brutaalia. Kun on nähnyt yhdenkin tuotantoeläinten oloista tai karjan teuraskuljetuksista kertovan dokumentin, kun on lukenut yhdenkin Pikaruokakansan tapaisen paljastuskirjan tai … Lue lisää

Keskiviikko 30.4.2008 – systeemi toimii

Tiistai aamuna kirjoittelin kolumnin kansalais- ja järjestötoiminnan verkkolehteen (http://www.kansalaisfoorumi.net/). Lisäksi osallistuin pitkästä aikaa jatko-opintoseminaariin eli umbrellaan Tampereella. Seminaari-istunnon päätteeksi pidimme palaveria ilmasto-oikeudenmukaisuuskiertueesta. Alkuillasta olimme hoitamassa kummilapsi Kuuraa. Veitikka lapsi. Pitää siitä, että on meininkiä. Keskiviikkona vietettiin vapun aattoa. Ensin nautimme alkuillan askelia Vallilan Tangon säestämäna Vallilassa. Tämän jälkeen siirryimme Kumpulaan piknikille ystävien kanssa. Kiva ja rela maininki. Illaksi päädyimme vielä kuudennelle linjalle kuuntelemaan Ristoa. Vappuaattona sain hankittua itselleni myös uuden … Lue lisää

Maanantai 28.4.2008 – Suomi kaatuu saappaat jalassa suohon

Osallistuin tänään kokoukseen, jossa käytiin läpi komission ilmasto- ja energiapaketin uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä koskevaa direktiiviehdotusta sekä siihen annettuja lausuntoja. Suomi pyrkii edelleen yhdessä Vapon (ja energiateollisuuden) kanssa epätoivoisesti ajamaan turpeen energiankäyttöä ja turve-dieseliä. Kokouksessa yritettiin keksiä mitä mielikuvituksellisempia muotoiluja turpeelle, jotta esitys saataisiin läpi. Harmiteltiin vain sitä, että yksikään maa ei ole tukenut Suomen esityksiä määritellä turve uusiutuvaksi. Itse yritin varovaisesti tiedustella mahdollisia Suomelle tulevia kustannuksia … Lue lisää

Viikonloppu 26.-27.4.2008 – Laukaassa

Lauantai aamuna suuntasin Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuuston kokoukseen Laukaaseen. Asialistalla oli toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen lisäksi myös aluetyön uudelleen organistointia. Itse olin paikalla esittelemässä liiton ilmastotoimintaa. Kokous sujui tehokkaasti ja hyvässä yhteishengessä. Liiton puheenjohtajakaksikko Markku Kuortti (liittovastuuston pj) ja Risto Sulkava (liittohallituksen pj) sekä liiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen osaavat homman loistavasti. Valtuuston julkilausuma koski aluehallinnon murentamishanketta. Sen voi lukea kokonaisuudessaan täältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/ALKUmurentaa Erityiskiitos hyvästä ja kauniista kokouspaikasta sekä järjestelyistä Luonto-Liiton porukoille. Oli … Lue lisää

Perjantai 25.4.2008 – Kansalaisosallistuminen ei ole kriisissä!

Osallistuin oikeusministeriön sähköisen kuulemisen hankkeeseen liittyvään seminaariin (kuulemista vai osallisuutta). Painotin omassa puheenvuorossani sitä, että vaalien äänestysaktiivisuus ei ole välttämättä ainoa kansalaisyhteiskunnan vireyttä kuvaava mittari (vaikkakin toki olennaisen tärkeä demokratian toteutumisen kannalta). Aänestysaktiivisuuden nostoon olisi tarjolla monia hyviä välineitä. Esimerkiksi (1) sähköinen etä-äänestäminen, (2) kansanäänetykset ja/tai eduskunnan päätösten alistaminen kansalaisten hyväksyttäväksi sekä (3) äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen. Lisäksi yritin painottaa, että kansalaisyhteiskunta ei ole kriisissä vaikka Sitran ja Tekesin tutkimuksissa … Lue lisää

Torstai 24.4.2008 – kestävä kehitys osaksi talouspolitiikkaa?

Torstaina osallistuin kestävän kehityksen toimikunnan (http://www.ymparisto.fi/kestavakehitys) kokoukseen. Kyseessä oli vuosiksi 2008-2011 asetetun toimikunnan ensimmäinen kokous. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki kiteytti puheenvuorossaan hyvin keke-toimikunnan haasteet: (1) työn konkretisointi käytännön toimenpiteiksi, (2) vuoropuhelu eduskunnan kanssa, (3) asiantuntijuuden ja konsultaation lisäksi yhdessä tekemistä, (4) kestävä kehitys ei ole vain ympäristöministeriön tai ympäristöjärjestöjen, vaan kaikkien vastuulla, (5) ylisukupolvinen horisontti ja kriittisyys. Lisäksi kokouksessa käytiin evästyskeskustelua työohjelmasta ja viestintäsuunnitelmasta. Tässä yhteydessä kuulimme eri yhteistyöverkostojen esille tuomia … Lue lisää

Keskiviikko 23.4.2008 – Turpeen energiakäyttö uhkaa suoluontoa

Keskiviikkona pidettiin Suomen luonnonsuojeluliiton toimittaja-aamiainen. Aiheena oli suoluonto. Samassa yhteydessä julkaistiin myös jo aiemmin hyväksytty liiton suo-ohjelma. Tilaisuuden materiaali on ladattavissa osoitteesta: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/suot/suo-info Kiitos kaikille osallistujille. On ihailtavaa, kuinka paljon tietämystä liitossa on suoluonnosta. Upeita esityksiä Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskiselta, aluepäällikkö Merja Ylöseltä sekä puheenjohtaja Risto Sulkavalta. Lisäksi viestintätiimi ja Matti Nieminen olivat tehneet jälleen mahtavaa työtä! Illalla pidettiin kestävän kulutuksen ja tuotannon valiokunnan (ketku) kokous. Asialistalla oli mm. ilmastonmuutos … Lue lisää

Tiistai 22.4.2008 – Perusarkea

Maanantaina kirjoittelin kommentteja Suomen valtioneuvoston alustavaan kantaan (u-kirje eduskunnalle) koskien hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia. Kyseessä on siis komission ilmasto- ja energiapaketin CCS-direktiivi (lue lisää Luonnonsuojeluliiton kommenteista CCS-direktiiviin ilmastoblogista osoitteesta: http://ilmastoblogi.wordpress.com/). Lisäksi luonnostelin lausuntoa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle liikennepoliittisesta selonteosta. Maanantai iltana oli energia- ja ilmastovaliokunnan kokous. Asialistalla oli mm. vuoden 2008 toiminnan painopisteet sekä muutama hankeidea vuodelle 2009, Luonnonsuojeluliiton sisäisten lentomaksutulojen kohdistaminen sekä hankkeiden ja projetien tilannekatsaus. Energia- ja ilmastovaliokunnassa on … Lue lisää

Viikonloppu 18.-20.4.2008 – Onneksi on EU:n ympäristöpolitiikka

Pejantaina osallistuin aamulla Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston pressikahveille. Aiheena oli ilmasto- ja energiapolitiikka. Keskustelemassa oli viisi europarlamentaarikkoa. Oli ilahduttava huomata, kuinka selkeästi mepit näkivät EU:n aktiivisen ilmasto- ja energiapolitiikan Suomelle isona mahdollisuutena. Puheenvuoroissa vaadittiin kunnianhimoisempia päästövähennystavoitteita (Pietikäinen), sitovia energiasäästötavoitteita ja päästökaupan heikkouksiin, esimerkiksi windfall-voittoihin puuttumista (Seppänen), kovempia rangaistuksia ilmastorikkureille ja ilmastotulleja (Paasilinna), Suomea hiilivapaaksi vuoteen 2050 mennessä (Hassi) sekä voimakkaampaa panostusta bioenergiaan (Pohjamo). Piristävää! Onneksi meillä on ympäristöpolitiikan suhteen päätäntävalta … Lue lisää

Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.