Maanantaina piti olla TEM:n energia- ja euratom jaoston kokous. Kyseisellä foorumilla käsitellään EU:n energiaministerineuvoston kokousten asioita ja Suomen kantoja niihin. Yllättäen ympäristäjärjestöjä ei kuitenkaan haluttukaan mukaan jaostoon. Edelliseen kokoukseen saimme kutsun vain siitä syystä, että olimme antaneet lausunnon uusiutuvia energialähteitä koskevasta direktiivistä. Jaostossa on edustettuna mm. elinkeinoelämä, metsäteollisuus ja energiateollisuus. Ei kuitenkaan yhtään ympäristöjärjestöä. Ei ihme, että Suomi lobbaa turvetta EU:ssa.
Kestävän kehityksen toimikunta, EU:n ympäristöjaosto sekä muut ympäristöalan neuvottelukunnat ja työryhmät ovat tiukasti istutettu täyteen elinkeinoelämän, ammattijärjestöjen ja teollisuuden edustajia. Sen sijaan talouspolitiikan tai teollisuuden toimikuntiin ympäristöjärjestöillä ei ole toistaiseksi ollut mitään asia, vaikka kuinka ollaan pyritty mukaan. Se siitä hallinnon avoimuudesta.
Maanantaina Turun Sanomien toimittaja soitteli ja kysyi laulut kysyvät -palstalle vastausta kappaleen sanoihin ”miten luonto vastaa”. Puhuin ilmastokriisistä ja kiihtyvästä sukupuuttoaallosta. Toisaalta luonto vastaa myös uudistumalla. On lohdullista ajatella, että vaikka kaikki pinnat olisi asvaltoitu, niin aina jostakin raosta puskee luonnon uutta kukoistusta.