Viikkopäiväkirja 23 (7.6.-13.6.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa 10 km aikaan 43:44. Tämä taisi olla yksi nopeimpia 10 km juoksuja, joita olen koskaan tehnyt. Amupäivä sujui työhaastatteluita tehdessä. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja kävin Helsingin Nuorisoasiankeskuksen Focus-ryhmän kokouksessa pohtimassa nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamista Helsingissä. Hilpeyttä päivän mittaan herätti sunnuntaina YLE:n pääuutislähetyksessä näytetty takapuoleni. Onneksi päällä ei ollut muodikkaita ”rännihousuja”. Tiistaina söin aamiaista hyvien järjestöjen toiminnanjohtajien ja pääsihteereiden kanssa. Päivä jatkui työhaastatteluita tehdessä ja lopulta palaverilla … Lue lisää

Onnellisuustalous ja onnen osatekijät

Istuin keskiviikkona (9.6.) aamupäivän Vihreän Sivistysliiton Onnellisuustalous – vaihtoehtoja bruttokansantuotteen kasvulle -seminaarissa. Esimerkiksi Bhutanissa mitataan bruttokansantuotteen sijaan bruttokansanonnellisuutta. Ei hassumpaa. Seminaarissa puhuneen Tilastokseskuksen Jukka Hoffrenin mukaan yhteiskunnan ja talouden tehtävä on tuottaa ihmisille onnellisuutta ja hyvinvointia. Aineellisen hyvinvoinnin ajasta olemme siirtymässä henkiseen hyvinvointiin. Hoffrenin viittaa onnellisuuden osatekijöihin: – 50 % onnesta on perinnöllistä, liittyen omaan asenteeseen (set point) – 40 % onnesta syntyy tarkoituksenmukaisesta toiminnasta – 10 % onnesta on … Lue lisää

Luontosuhde ja sen ulottuvuudet

Olin iltapäivällä (9.6.) keskustelemassa Radio YLE Puheen päiväntasaajassa luontosuhteesta, omasta kulutuskäyttäytymisestäni, degrowth-taloudesta ja vähän muustakin. Luontosuhteella tarkoitetaan yleensä ihmisen suhdetta ympäröivään luontoon. Historian saatossa ihmisen ja yhteiskunnan luontosuhde on muuttunut maatalouden, kulttuurin ja teknisen kehityksen myötä. Ohessa neljä eri suuntaista väitettäni tämän päivän luontosuhteesta: 1. Kriisiytyvä luontosuhde. Ilmastokriisi, lajien kiihtyvä sukupuuttoaalto ja luonnonvarojen mielipuolinen ylikulutus. Luontosuhteessamme on jotain perustavaalaatua vialla, kun kohtelemme ympäristöä, jonka varassa elämme tällä tavoin. 2. Ristiriitainen … Lue lisää

Äänestysikäraja 16 vuoteen

Oikeusministeriön asettama työryhmä luovutti tänään mietintönsä kunnallisvaalien äänioikeusikärajan alentamisen mahdollisista vaikutuksista. Keskeisiä perusteita äänestysikärajan alentamista vastaan ovat olleet yleensä (1) nuorten riittämätön yhteiskunnallinen kypsyys, poliittinen kompetenssi ja politiikkatietämys sekä (2) äänestysikärajan kytkeminen täysikäisyyteen. Riittävä tietämys tuskin voi kuitenkaan olla peruste äänestyskelpoisuudelle. Samalla perusteella aika monelta täysi-ikäiseltäkin voitaisiin evätä äänioikeus. Kannattaa myös muistaa, että äänestysikärajaa on historian saatossa Suomessakin laskettu useaan otteeseen. Tässä omasta mielestäni kolme tärkeintä perustetta äänestysikärajan laskemiseksi: 1. … Lue lisää

Vapaudu kiireestä: Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 22

Tyytyväinen ihminen on vapaa kiireestä ja kiirehtimisestä. Kiire luo stressiä. Usein pelkkä kiirehtiminen tekee olon kiireiseksi ja kiire onkin vain tunne, asenne tai elämäntapa, joihin pystyy helposti vaikuttamaan itsekin. Meille kaikille on annettu sama aika jokaiseen vuorokauteen. On itsestä kiinni, miten tuon ajan käyttää. Paras tapa vapautua kiireestä on ottaa tilanne haltuun. Kiire on hallitsemattomuuden tunne suhteessa aikaan eli seurausta siitä, että arkea hallitsee tunne siitä, että elämä ja aikataulut … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 22 (31.5.-6.6.2010)

Maanantaina vastailin väitöskirjahaastatteluun koskien ilmastonmuutoksen sopeutumista ja ruokaturvaa. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta sekä kävin läpi Luonto-Liiton sääntöjä ja yritysyhteistyön reunaehtoja. Päivä sujui pitkälle toimistorutiineja hoitaessa ja tulevia asioita valmistellessa. Tiistaina osallistuin Ruuhkamaksuja koskevaan seminaariin sekä eduskunnan tietoyhteiskuntaryhmän ja TIEKE:n järjestämään seminaariin verkkovaikuttamista koskien. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täältä. Ministeri Braxin mukaan verkosta on muotoutunut kansalaisille merkityksellinen osallistumisen ja vaikuttamisen areena. Suomen tavoitteena on olla verkkodemokratiavertailussa maailman 10 kärkimaan joukossa 2010-luvun … Lue lisää

Degrowth – kutsu piknikille ja vaihtoehtoja talouskasvulle

Viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana maailman talous on tuplaantunut, mutta samalla on ylitetty maapallon ekologisen kantokyvyn rajat. Esimerkiksi New Economics Foundation (NEF) on laskenut, että talouden hiili-intensiteetin pitäisi laskea 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikäli ilmastonmuutos halutaan pitää kurissa, ja talous kasvaa kolmen prosentin vuosivauhtia. Tämä on niin haasteellinen tavoite, että tulevaisuuden hyvinvoinnin varmistamiseksi on syytä tarkastella hiili-intensiteetin vähentämisen lisäksi myös talouskasvun määrää. Suomeen perustettu Degrowth-verkosto edistää keskustelua kasvun rajoista ja … Lue lisää

Puurakentamisen ilmastovaikutukset

Olin torstaina (3.6.) kansanedustaja Timo Juurikkalan eduskunnan kansalaisinfossa järjestämässä seminaarissa puhumassa puurakentamisen ilmastovaikutuksista. Lisäkseni paikalla olivat metsäteollisuuden Mikko Viljakainen vertailemassa Ruotsin ja Suomen puukerrostalorakentamista ja ympäristöministeriön Jorma Jantunen puhumassa rakennusmääräyksistä. Keskustelua kommentoi Skanskan suunnittelujohtaja Pekka Sokka. Puurakentaminen tulee tulevaisuudessä korostumaan, kun toimenpiteet hiilineutraalin yhteiskunnan edistämiseksi etenevät esimerkiksi rakennusnormien kiristymisen myötä. Sementin ja teräksen valmistuksen aiheuttamat maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt ovat useita prosentteja. Kyseessä on esimerkiksi lentoliikennettä merkittävämpi päästölähde. Puurakentamisen lisääntymistä tukevat myös … Lue lisää

Ydinvoima on auringonlaskun teknologiaa

Olin aamulla (2.6.) eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultavana ydinvoiman lisärakentamisesta. Samaan aikaan kun uusiutuvien energialähteiden voittokulku ympäri maailmaa on käynnistynyt, on ydinvoimakapasiteetti Euroopassa vähentynyt. Ei ole epäilystäkään siitä, mihin suuntaan energiapolitiikka on maailmalla menossa. Luonto-Liiton lausunto ydinvoiman lisärakentamiseen liittyen löytyy täältä. Samaan aikaan myös Greenpeace julkaisi erinomaisen paperin siitä, kuinka ministerit Pekkarinen ja Vanhanen ovat vääristelleen ydinvoimalupien perusteita. Raportti on luettavissa täältä. Ydinvoiman lisärakentamisesta ollaan päättämässä eduskunnassa mielipuolisen tiukalla aikataululla. Muutamassa viikossa … Lue lisää

Ruuhkamaksu – Mikä maksaa?

Tiistaina (1.6.) osallistuin Helsingin seudun ruuhkamaksuselvitystä koskevaan seminaariin. Liikennepoliittisen selonteon myötä toteutettu ja vuosi sitten valmiiksi saatu ruuhkamaksuselvitys osoittaa, että ruuhkamaksu olisi tehokas keino saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita ja yhteiskunnallisia hyötyjä. – Ruuhkat vähenesivät – Juokkoliikenteen käyttö lisääntyisi – Ilmanlaatu paranisi ja hiilidioksidipäästöt vähenisivät – Liikenneturvallisuus paranisi – Seudun elinkeinoelämälle koituisi sekä hyötyjä että kustannuksia – Maankäyttö tiivistyisi – Ruuhkamaksut olisivat taloudellisesti kannattavia ja niistä seuraisi yhteiskuntataloudellisia hyötyjä Vastaavia vaikutuksia voitaisiin … Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa