Keskiviikko 1.11.2006

Vietin kahdeksan vuorokautta yhteen mittaan Älä osta mitään -päivää (http://www.luontoliitto.fi/bnd/). Valitettavasti putki meni poikki tiistaina kun jouduin jättämään huonon sään takia polkupyörän kotiin ja ostamaan bussilipun. Yhtä kaikki. Ostamattomuuskokeilut ovat siitä hyviä, että silloin tulee tehneeksi näkyväksi rahavälitteisen toiminnan, joka omassa elämässä on enemmän tai vähemmän läsnä. Olen usein aiemminkin viettänyt Älä osta mitään -viikkoa. Nyt tavoitteena oli testata onko elämäni muuttunut enemmän vai vähemmän rahavälitteiseksi. On ilo huomata, että … Lue lisää

Tiistai 31.10.2006

Sain tänään luettua loppuun Mikko Salasuon tutkimuksen ”Atomisoitunut sukupolvi. Pääkaupunkiseudun nuorisokulttuurinen maisema ja nuorisotyön haasteita 2000-luvun alussa.” Kyseessä on erityisen kiinnostava tutkimus myös kansalaistoiminnan näkökulmasta. Salasuo on havainnut samoja yksilöllistymisen elementtejä nuorisokulttuurissa kuin mitä itse toin esille pro gradu –tutkielmassani (http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.phtml?id=16103). Salasuon mukaan nuorisokulttuurin atomisaatio on johtanut kollektiivisen kulttuurin (ja toiminnan) pisaroitumiseksi hypeindividualistiseksi yksilösumuksi, jossa yksilöt muodostavat löyhiä sosiaalisia kudoksia uuden teknologian, kuten internetin myötä. Helposti kiinnittyvät ilmiöt ja spektaakkelit … Lue lisää

Viikonloppu 27.-29.10.2006

Perjantaina viimeistelin ja lähetin Sosiaalipsykologian päiviä (http://www.uku.fi/ssf/sospsyk/paivat/index.shtml) varten tekemäni abstraktin. Olen menossa puhumaan gradustani työryhmään ”Missiot ja intohimot yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa ja joukkotoiminnassa”. Kiinnostavaa. Lisäksi viimeistelin ja lähetin myös ViSiOlle tekemäni arvion opintokeskusten kestävän kehityksen ohjelmasta. Lauantaina pyöräilin Vantaan Luontokoululle lähelle Sipoonkorpea. Ihastuttavassa puutalossa järjestettiin Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin syyskokous. Kokouksessa hyväksyttiin talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2007 sekä tehtiin sääntömuutoksia. Lisäksi valittiin uusia hallituksen jäseniä erovuoroisten sijaan. Oma puheenjohtajuuskausi jatkuu toistaiseksi vuoden 2007 … Lue lisää

Maanantai – torstai 23.-26.10.2006

Maanantaina oli tarkoitus vierailla Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n syyskokouksessa. Valitettavasti syksyn ensimmäiset kovat sateet pääsivät yllättämään ja kastuin töistä tullessani niin pahasti, että päätin luikkia kiltisti kotiin vaihtamaan kuivat vaatteet ja juomaan lämmintä teetä. Näin ollet kokous jäi väliin. Pääsin sentään purkamaan kasautuneita sähköposteja. Tiistaina oli Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastovaliokunnan kokous. Kävimme tiivistä keskustelua valmisteilla olevasta liiton jätestrategiasta. Lisäksi esityslistalla oli joulukuussa järjestettävä EI-valiokunnan seminaari sekä eri projektien tilanne. … Lue lisää

Viikonloppu 20.-22.10.2006

Perjantaina nautimme Annukan kanssa mukavasta yhdessäolosta, saunomisesta ja keskusteluista. Lauantaiaamuna piti rientää Luonnonsuojeluliiton liittohallituksen kokoukseen. Kahdeksantuntisen kokouksen aiheita oli mm. vuoden 2007 talousarvio ja toimintasuunnitelma. Lisäksi asialistalla olivat mm. jäte- ja metsästrategia sekä monia muita asioita, joita en tässä viitsi referoida. Kokouksen päätteeksi suuntasimme vielä Ravintola Lasipalatsiin Natur och Miljön kanssa yhteiselle strategiaillalliselle. Huomasin illalla kotiin palatessani, että Esa Konttinen oli lähettänyt tutkimussuunnitelman ”Institutionalization and protest in environmental movements” ja … Lue lisää

Keskiviikko – torstai 18.-19.10.2006

Keskiviikkona kokoonnuimme Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastotyöntekijöiden kanssa. Mari Puoskari on jättämässä liiton ekoenergiavastaavan tehtävät (voihan harmi!). Palaverin tarkoituksena oli kartoittaa kesken jääneiden työtehtävien ja projektien tilannetta sekä uudelle työntekijälle asetettavia vaatimuksia. Heti kokouksen jälkeen oli vielä Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin työtalousvaliokunnan kokous. Asialistalla oli normaaleja hallinnollisia asioita sekä seuraavan viikon hallituksen kokouksen ja syyskokouksen valmistelua. Postiluukusta oli kolahtanut mysö Tim Flanneryn kirja Ilmaston muuttajat. Kyseessä oli valmistujaislahja WWF:ltä. Mainiota, kiitos! Hyvää … Lue lisää

Tiistai 17.10.2006

Osallistuin Smash ASEM -kansalaistarkkailuryhmän kokoukseen Allianssitalolla. Suunnittelimme tulevaa julkaisua ja sen sisältöä. Tarkoituksena on julkaista hiukan prekaariruoskan (http://www.nuorisotutkimusseura.fi/prekaariruoska.pdf) kaltainen ajankohtainen sivallus Smash ASEM:in tapahtumiin ja analyysiin. Tällä kertaa kuitenkin huomattavasti pienemmällä porukalla. Kokouksen jälkeen pyöräilin Pasilasta Töölöön vetämään paljon jännittämääni ViSiOn projektiavustus kurssia yhdessä Maan ystävien puheenjohtaja Riitta Savikon kanssa. 2,5 tuntinen kurssi sujui mukavasti ja keskustelu oli kiinnostavaa. Mikä parasta, myös allekirjoittanut oppi paljon kurssilaisilta projektiavustuksten hakemisesta eri järjestöissä. … Lue lisää

Maanantai 16.10.2006

Suomen luonnonsuojeluliiton uudet www-sivut (http://www.sll.fi) avattiin vihdoin. Aiemmat olivat aatamin aikaiset. Nyt näyttää paremmalta. Pistin viikonloppuna tekemäni hakemuksen YHTYMÄän eli Yhteiskunnallisen ympäristöalan valtakunnalliseen tutkijakouluun. Sitten vain kädet ristiin ja odottamaan tuloksia. Osallistuin kutsuttana kommentaattorina Kepan ja ACWSF:n (the Africa Commission of the WSF in Finland) keskustelutilaisuuteen maailman sosiaalifoorumista. Teivo Teivaisen ja Laura Tuomisen alustukset WSF-prosessista olivat kiinnostavia. Itse vakuutuin kuitenkin kaikkein eniten Thomas Wallgrenin puheenvuorosta, joka muistutti oivalla tavalla siitä, … Lue lisää

Viikonloppu 12.-15.10.2006

Torstaina viimeistelin Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ja Luonto-Liiton Uudenmaan piirin lausunnon Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle keskustatunnelisuunnitelmasta. Lausunto ja tiedote aiheesta löytyvät osoitteista: http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/piirit/2006/keskustatunneliak http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/piirit/2006/kekustatunnelilupak * * * Perjantai iltapäivänä karkasimme Annukan kanssa Joensuuhun. Meidät oli jo hyvissä ajoin loppukesästä värvätty lastenlikaksi ihastuttaville pikkusisaruksilleni. Istuimme koko matkan ravintolavaunussa, koska lippumme oli vahingossa kirjoitettu torstaille eikä meillä näin ollen ollut paikkoja täpötäydessä junassa. Kirjoittelin koko junamatkan YHTYMÄ-tutkijakouluhakua (http://www.uta.fi/laitokset/yhdt/opetus/yhtyma.shtml) varten tutkimussuunnitelmaa. Näyttää siltä, että minusta … Lue lisää

Tiistai 10.10.2006

Aleksis kiven päivä ja virallinen syntymäpäiväni. Annukka oli loihtinyt aamulla herkullisen leipäkakun (herkkulakkoani kunnioittaen) ja toi aamupalan juhlallisin menoin sänkyyn. Kynttilöitä oli vain kolme, vuosikymmenien mukaan. Töiden jälkeen osallistuin kesän viimeiseen kriittiseen polkupyörämielenosoitukseen. Kansanuutiset halusi tehdä gradustani jutun ja kävi kuvaamassa minua sopivasti polkupyörämielenosoituksessa. Tiedote criticall mass -tapahtumasta löytyy osoitteesta: http://www.maanystavat.fi/tiedotus_artikkeli.php?aid=807&kid=0. Myös Vihreä Lanka teki pienen jutun gradustani. Illalla nautimme Annukan kanssa syntymäpäiväillallista Maithaissa (http://www.maithai.fi/). Viime aikoina elämä on ollut … Lue lisää

Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Seuraa minua Instagramissa