Viikonloppu 8.-9.9.2007

Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin syyssuunnittelupäivä Harakan saaressa oli peruuntunut, joten saimme viettää Annukan kanssa laatuaikaa koko lauantain. Laatuaikaan kuului tällä kertaa mm. nukkumista kymmeneen asti, pyöräilyä, Suomenlinnassa vierailua – kävimme mm. jo suljetussa Viaporin Vege ravintolassa (http://www.viaporinvege.info/) kun Jasper sattui olemaan paikalla ja teki meille herkulliset soijaburgerit. Paikka on muuttanut Kallioon Vaasankadulle. Lisäksi istuimme pitkään Bulevardin kahvisalongissa keskustelemassa, tulimme kotiin siivoamaan ja viettämään rauhallista iltaa. Sunnuntaina valmistelin esitystä Terveyden edistämisen keskuksen … Lue lisää

Perjantaina 7.9.2007 – Elän 84 vuotiaaksi

Tein YLE:n Elämä pelissä testin (http://elamapelissa.yle.fi/#). Ikäluokkani miehet elävät keskimäärin 77 vuotiaiksi. Sadasta juuri minun kaltaisestani ihmisestä noin 2 saavuttaa 100 vuoden iän. Minun kaltaisilla elintavoilla elän keskimäärin 84 vuotta ja 3 kuukautta. Kuolen siis joulukuussa vuonna 2057. Jokamihenoikeuksien päivää vietetään sunnuntaina 9.9. – nimi pitäisi tosin olla jokahenkilönoikeuksien päivä. Luonnonsuojeluliiton tiedote aiheesta löytyy täältä: Ammattimainen malminetsintä erotettava jokamiehenoikeuksista: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/malminetsinta%20jokamiehenoikeudet Töiden jälkeen olin illalla Villen ja Johannan luona Kalliossa juhlimassa … Lue lisää

Torstai 6.9.2007 – Al Gorelle Nobelin rauhanpalkinto? – äänestä vuoden turhake!

Nobel-instituutti ilmoitti julkistavansa rauhanpalkinnon saajan 12. lokakuuta Oslossa. Yksi suosikki palkinnon saajaksi voisi olla Yhdysvaltain entinen varapresidentti ja nykyinen ilmastoaktivisti Al Gore. Viime vuonna palkinnon sai köyhille naisille jakamistaan mikroluotoista tunnetuksi tullut bangladeshilainen Muhammad Yunus ja hänen perustama Grameen-pankki. Suomen luonnonsuojeluliiton äänestys vuoden 2007 turhakkeesta käynnistyi: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/turhakeaanestys2007 Jälleen on aika äänestää vuoden turhaketta – tuota tarpeettominta, haitallisinta, oudointa tai älyttömintä esinettä tai ilmiötä. Turhake voi myös olla haitake, haisuke, saastuke … Lue lisää

Tiistai 4.9.2007 – syöttötariffit vihdoin tuulivoimalle ja karhujen teloitus loppukoon

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen haluaisi vauhdittaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa syöttötariffeilla. Mainiota. Pekkarinen on selvästi alkanut ymmärtämään, mistä EU:n uusiutuvien energialähteiden osuuden nostamisessa ja hiilidioksidipäästövähennyksissä on kysymys. Suomeen olisi vihdoin aika saada tuulivoiman syöttötariffit eli takuuhintajärjestelmä. Lisää aiheesta voi lukea vaikkapa Greenpeacen tämän päivän tiedotteesta: http://www.greenpeace.org/finland/fi/mediakeskus/lehdistotiedotteet/greenpeace-kannustaa-pekkarist Aamulla Olkiluodon ydinvoimalan kakkosyksikkö jouduttiin pysäytettämään jäähdystysvesiongelmien takia. Oi voi. Ei kuulosta turvalliselta. Samaan aikaan Olkiluoto kolmosen rakennustyöt kärsivät pahoista laatuongelmista, ovat lähes kaksi … Lue lisää

Viikonloppu 31.8.-2.9.2007 – Puolet maapallon lajeista kuolee sukupuuttoon

Perjantaina olin koko iltapäivän Suomen luonnonsuojeluliiiton liittohallituksen kokouksessa keskustoimistolla Kotkankadulla. Asialistalla oli mm. vuoden 2008 budjetin tekemistä, Suomen luonnon tilannekatsausta, norppaenergian kriteeriuudistus ja ohjausryhmän perustaminen, juhlavuoden arpajaisten järjestäminen sekä keskustelu liiton yritysyhteistyöstä ja sen periaatteista. Hallituksen kokouksen jälkeen osallistuin vielä http://www.ilmasto.org –hankkeen ohjausryhmän tapaamiseen, jossa ideoimme sivujen rakennetta ja sisältöä uuteen uskoon. Lauantai aamuna lähdin koko viikonlopuksi Pieksämäelle Partaharjun opistolle Luonnonsuojeluliiton yhdistys-aktivistien tapaamiseen. Lauantain aluksi paikalla oli Ilkka Hanski kertomassa … Lue lisää

Teollisuusmaat vähentävät päästöjä 25-40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä

Teollisuusmaat pääsivät YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) välikokouksessa Wienissä sopuratkaisuun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 25-40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteiden on tarkoitus tulla voimaan Kioton ilmastosopimuksen jatkokaudelle vuoden 2012 jälkeen. Wienin kokouksen päätökset ja suositukset ovat Balilla joulukuussa pidettävän ilmastohuippukokouksen työn pohjana. Lisätietoja kokouksesta: http://unfccc.int Lisää aiheesta myös esimerkiksi Greenpeacen sivuilla: http://www.greenpeace.org/finland/fi/uutiset/tunnelmia-wienin-ilmastokokouk

Perjantai 31.8.2007 – Turkistarhojen ympäristöongelmat, Ruuhkamaksut, Pyöräkaistat

Uutisten mukaan Mustasaaressa Pohjanmaalla on isketty minkkitarhaan. Iskussa päästettiin vapaaksi 2 500 minkkiä. Ympäristöministeriön laskelmien mukaan siitoskettunaaras vastaa ympäristökuormitukseltaan 1,2-kertaisesti lihasikaa. Muutenkin turkistarhat rasittavat ympäristöä raskaasti esimerkiksi typpi- ja fosforipäästöjen muodossa. Suuret lantamäärät huuhtoutuvat rehevöittämään vesistöjä ja tarhojen typpilaskeuma tuhoaa lähimetsiä. Aidon turkiksen valmistus kuluttaakin noin 70 kertaa enemmän energiaa kuin tekoturkiksen valmistaminen. (http://www.animalia.fi). Olisi jo aika lopettaa koko turkistarhaus. Helsingin Sanomien mielipidepalstalla Martti Tulenheimo peräänkuuluttaa ruuhkamaksujen käyttöönottoa Helsingissä. Hyvä! … Lue lisää

Keskiviikko 29.8.2007 – Lisää veroja ja pyöräilyä, varaa olla ilman, askeettista hedonismia

Suomen luonnonsuojeluliitto otti kantaa ympäristöverotukseen. Luonnonsuojeluliiton mielestä hallituksen esittämä energiaverotuksen tiukentaminen on tervetullut askel kohti verotuksen ympäristöohjaavuuden parantamista. Liitto kritisoi kuitenkin sitä, että valtion talousarvion varoista entistä pienempi osuus käytettäisiin ilmastonmuutoksen torjumiseen. Lue koko tiedote täältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/verotusilmasto Viimeisimmässä Imagessa (7/2007) oli juttu kuluttamislakoista. Uusi keskiluokka on vihdoin niin varakasta, että sillä on välillä varaa olla ilman. John Webster on Suomessa toiminut merkittävänä innoittajana pyrkiessään elämään kokonaisen vuoden ilman öljyä. Aiheesta … Lue lisää

Lisävesivoiman sijaan tuntuvia sähkönhinnan korotuksia

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on liittynyt niiden joukkoon, jotka vaativat Suomeen vesivoiman tuntuvaa lisärakentamista Vuotoksen ja Kollajan altaiden muodossa. Suomen luonnonsuojeluliiton linja vesivoiman rakentamisesta on selvä: Vesivoimaa ei tule rakentaa lisää. Vesivoiman lisätarve perustuu vain sen helppouteen ydinvoiman säätövoimana. Jäljellä oleva virtavesiluonto, mukaan lukien pienten jokien ja purojen koskipaikat, on säästettävä kalataloudellisiin, luonnonsuojelullisiin ja matkailullisiin tarkoituksiin. Tässä käytössä jokien kasvava arvo jakautuu suuremmalle väestöryhmälle. Lisäämällä tehokkuutta nykyisissä turbiineissa, on mahdollista lisätä … Lue lisää

Viikonloppu 25.-26.8.2007 – Elinan ja Jukan hääjuhlat

Lauantaina juhlimme Jukan ja Elinan häitä studio Magitolla (http://www.magito.fi/). Hienot juhlat olivatkin. Saimme toimia Annukan kanssa booli- ja juomamestareina. Kätevää pistää absolutisti sekoittamaan boolia ja tarjoilemaan sitä vieraille. Liisa, Matti ja kumppanit vastasivat esiintymispuolesta ja Jussi soitteli illalla levyjä. Mainiot bileet. Paljon tuttuja. Hyviä keskusteluja. Mikäli Annukan kanssa järjestäisimme H-juhlat nyt, olisivat ne varmaankin tämän kaltaiset iltabileet. Onnea ihastuttavalle ja tuoreelle hääparille! Sunnuntaina kirjoittelin opintokeskusten kestävän kehityksen tiedotus- ja viestintäsuunnitelmaa … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa