Viikonloppu 13.-14.10.2007 – Megapolis ja vegaaniseksuaalisuus

Osallistuin lauantaina Dodon järjestämään Megapolis 2022 -tapahtumaan (http://megapolis2022.org/). Oli ultrainnostavaa nähdä Vanhan juhlasalin äärimmilleen yleisöä vetänyt huippuammattimaisesti toteutettu ympäristöjärjestön tapahtuma. Kiitos Tuuli Kaskiselle ja Aleksi Neuvoselle sekä muille dodolaisille! Tilaisuudessa oli puhumassa mm. Tarja Halonen (puhe löytyy osoitteesta: http://www.tpk.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=65940) ja Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö. Iltapäivän parasta antia (myös aplodien määrästä päätellen) oli sisällöllisesti Osmo Soininvaaran puheenvuoro. Uskallan tämän perusteella lämpimästi suositella Soininvaaran viimeisintä teosta Vauraus ja Aika: http://www.soininvaara.fi/Vauraus_ja_aika_esipuhe.html.

Megapoliksen jälkeen sukkuloimme Annukan kanssa Sallan (http://www.valt.helsinki.fi/blogs/salla/) ja Harrin luokse Eiran rantaan tupaantuliaisjuhliin. Tupa olikin täyttä tuttuja, kavereita ja ystäviä. Hyvän keskustelun ja ruuan merkeissä ilta sujui kuin siivillä.

Sunnuntai kulki perussäädön merkeissä. Valmistelin esitystä seuraavan viikon paneelikeskusteluun Helsingin yliopistolla (aiheenani: Tiedostamisesta toimintaan: Globaali ekologia, miten yksilö voi vaikuttaa?). Lisäksi kirjoittelin blogimerkintää ”menneiden muistelu” – ihan hauska kokemus pohtia ylipäätään sitä, missä menneinä vuosina on ollut sekä muokkasin vieraskynäartikkeliani ”Yksilöllinen kevytaktivismi uuden ekologisen yhteiskunnan perustana.”

Viimeaikoijen yksi parhaimmista blogimerkinnöistä on ollut mielestäni Vapauskaikille blogissa ollut vegaaniseksuaalisuus merkintä: http://vapauskaikille.livejournal.com/2007/10/05/. Vegaaniseksuaali on siis henkilö, joka on kiinnostunut seksuaalisesti vegaaneista. Lainaan tähän suoraan:

”Mutta kiinnostavampaa mun mielestäni on ajatella vegaaniseksuaalisuutta radikaalin genderpolitiikan mielessä. Kohdistamalla mun seksuaalisuuteni henkilön ”sukupuolen” sijasta sellaiseen ominaisuuteen kuin veganismi, mä pystyn (mielestäni) näyttämään koko binäärisen heteromatriisin keinotekoisuuden.” […] ” Kuten veganismia, kukaan ei pysty myöskään performoimaan naiseutta tai mieheyttä siihen lopulliseen voittoon asti. Naiseus ja mieheys olemisen kategorioina asettuvat yhtä hankalasti toteutettaviksi positioiksi kuin veganismikin. Kuten veganismi, myös sukupuoli on loppujen lopuksi tekoja ja valintoja.”

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.