Liimaaminen ja nopeusrajoitusten lasku

Uutispäivä Demari soitteli ja kyseli näkemyksiä Iso-Britaniassa aktivistien käyttämästä menetelmästä liimautua rakennuksiin, tiloihin tai toisiin ihmisiin. Oma näkemykseni on, että kettingit ja kahleet toimivat edelleen ehkä paremmin. Liimaamisessa, esimerkiksi mahdollisessa hätätapauksessa, irtipääseminen voi olla vaikeaa. Lisäksi toiseen ihmiseen liimautuminen ei sovi perinteiseen väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen. Saa nähdä milloin toimintatapaa kokeillaan Suomessa. Hämeen Sanomat taas kyselivat mahdollisista nopeusrajoitusten alentamisesta. Kannatan lämpimästi esimerkiksi 80 km/h kattonopeuksien asettamista. Tämä vähentäisi liikenteen hiilidioksidipäästöjä sekä parantaisi … Lue lisää

Sepelkyyhkyn metsästys on sairasta

Sunnuntaina alkoi sepelkyyhkyn metsästyskausi. Kauden aikana murhataan väkivaltaisesti noin 200 000 lintua ihmisen huvittelun seurauksena. Metsästyskausi alkaa kaiken lisäksi aivan liian aikaisin. Monilla kyyhkyillä on edelleen poikasia pesissä, jotka kuolevat emojen tullessa ammutuksi. Lauantaina siivosimme kotona, laitoimme parvekkeen kuntoon julkisivumaalauksen jälkeen sekä pesimme ikkunan. Iltapäivällä piipahdimme Jounin ja Ainon luona Makriinan 2-vuotis synttäreillä. Sieltä jatkoimme matkaa vielä illaksi Miran ja Elinan 60-vuotisjuhliin keskustaan. Lönnrotin puistikossa muiden pelaillessa petankia keskustelimme fengshuista … Lue lisää

Hiroshiman muistoilta

Keskiviikkona 6.8. kävimme tapaamassa valtiovarainministeriön valtiosihteeri Velipekka Nummikoskea. Hänelle jakamamme muistio löytyy osoitteesta: http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/liitto/2008/nummikoskimuistio.pdf Illan vietimme oopperatalon rannan Amfi-teatterissa Hiroshiman muistoiltaa. Puhujina olivat Amnestyn Suomen osaston puheenjohtaja Jussi Förbom ja kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi. Musiikista vastasivat Ninni Poijärvi & Mika Kuokkasen sekä The Black Volvo. Elokuun 6. päivä 1945 atomipommi tuhosi Japanin Hiroshiman kaupungin ja surmasi noin 250000 kaupunkilaista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiroshiman_ja_Nagasakin_pommitukset

Sillisalaattia ja ekomatkailua

Tänään yhden palaverin jälkeen minulle huomautettiin leikkisästi, kuinka vegaani voi käyttää sanaa ”sillisalaatti”. Totta. Kielen käyttöömme ja sen myötä kulttuuriimme on pesiytynyt lukemattomia eläinten hyväksikäyttöä, militaristisia rakenteita tai keinotekoisia sukupuolirooleja/heteronormatiivisuutta korostavia sanoja, joita helposti huomaamattaan käyttää. Esimerkiksi videotykin sijaan on syytä käyttää sanaa videoprojektori ja vaimo/mies on syytä korvata sanalla puoliso. Aamulla pohdimme Kiimingin ideapark-keskustelua yhdessä Tapani Veistolan kanssa. Veistola laittoikin paikallisyhdistyksille ja piireillemme hiukan ”ensiapua” tuleviin keskusteluihin ja koitoksiin. … Lue lisää

Hippifestari Rocks! – Faces ja Annukka 30-vuotta

Perjantaina pyöräilimme Annukan kanssa Karjaalle. Niskaan saimme reilusti piristäviä vesisateita. Majoituimme Samiran ja Arton luona suloisessa 1920-luvulla rakennetussa puutalossa. Saunomisen ja aamuyöhön jatkuneen keskustelun lomassa unohdimme poiketa illalla Faces-etnofestivaaleilla vaikka etäinen rummutus muistuttikin meitä hippifestareista. Keskustelimme Samiran ja Arton kanssa muun muassa adoptiosta. Miten kukaan voi tehdä omia biologisia lapsia, kun maailmassa on niin paljon jo syntyneitä ihmisiä, jotka tarvitsisivat kovasti kunnollisia vanhempia? Lauantaina vietimme Annukan 30-vuotispäivää Faces-festareilla. Voisiko olla … Lue lisää

Ilmastopolitiikkaa ja askeettista hedonismia

Luonnostelin torstaina taustamuistiota Valtiovarainministeriön valtiosihteerille liittyen kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan sekä sen ohjauskeinoihin. Käytännössä haluaisin nostaa esille neljä pointtia: – Tuulivoimalle ja bioenergialle markkinaehtoinen syöttötariffijärjestelmä – Turpeen keinotekoinen tukeminen tulee liian kalliiksi – Windfall-voittojen verotus mukaan kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan – Energiatehokkuus ja panostaminen uusiutuviin energiamuotoihin edullisin tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Kirjoittelin myös seuraavaan Luonnonsuojelijalehteen Luonnonsuojelija 2028-palstan uutiset. Tällä kertaa Amazonian sademetsän tuhoutumisesta, kansainvälisestä luonnonvarojen kulutusta koskevasta sopimuksesta sekä lentoliikenteen päästöjen … Lue lisää

Talonvaltauspohdintaa

Pyörittelimme keskiviikkona Elina Mikolan kanssa näkökulmaa talonvaltauksia käsittelevään puheenvuorokirjoitukseen Alue ja Ympäristö -lehteen. Nähdäksemme talonvaltaukset ovat olleet yksi näkyvä kansalaisaktivismin muoto Helsingissä 2000-luvulla. Kirjoituksemme tarkastelee talonvaltauksia kansalaisaktivismin muotona, jossa luodaan urbaaneja utopioita sekä etsitään vaihtoehtoisia elämäntapoja ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Talonvaltauksista lisää esimerkiksi Elina Mikolan ja Riina Simosen graduista sekä allekirjoittaneen ja Mikko Salasuon toimittamasta verkkojulkaisusta: – Mikola: Toisenlainen tila on mahdollinen! Etnografinen tutkielma Helsingin talonvaltauksista: http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.phtml?id=18131 – Simonen: Talojen valtaajat … Lue lisää

Tukholmaan lentäen vai laivalla?

Yritin pohtia tiistaina ilmastoystävällisintä matkustustapaa Tukholmaan. Mennäkö lentokoneella vai laivalla. Esimerkiksi http://www.atmosfair.de -laskurin mukaan meno Tukholmaan tuottaa 90 kg/suunta/henkilö CO2-päästöjä eli noin 180 g/km. Vastaavasti VTT:n lipasto-tietokannan mukaan matkustaja-autolautalla matkustaminen tuottaa 318 g CO2 / hkm (http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne_vesiliikenne.htm). Tiistaina kävimme myös lounaalla Saara Kupsalan kanssa. Keskustelimme Saaran väitöskirja-aiheesta. Samalla törmäsimme yliopiston päärakennuksen ruokalassa opintojaan suunnittelevaan Elina Mikolaan ja vaihdoimme kesäkuulumisa.

Viimeinen lomaviikko alkaa: aktiivisuus herää

Viimeinen lomaviikko alkoi Helsingissä mukavissa merkeissä. Lueskelin Pasi Toiviaisen mainiota teosta Ilmastonmuutos nyt. Kuinka ikinä kehtaamme katsoa lapsiamme silmiin tulevaisuudessa, kun he kysyvät meiltä: Miksi ette tehneet mitään silloin kun se oli vielä mahdollista? Maanantaina kävin antamassa Pasilan juna-asemalla Ruotsin kielisen radion uutisille haastattelun vapaasta autoedusta. Näkökulmani voi lukea SLL:n ilmastoblogista osoitteesta: http://ilmastoblogi.wordpress.com. YLE Radio ykkösessä alkukesästä nauhoitettu keskustelu Heidi Hautalan, Erkki Suden ja allekirjoittaneen kanssa sukupolvikapinasta tuli ulos. Ohjelman … Lue lisää

Lomailua Suomessa

Itä-Euroopan reissailun jälkeen oli vielä aikaa nauttia viikon verran Suomesta. Helsingissä tapasimme muutaman päivän aikana ystäviä sekä vietimme yhden museopäivän. Käytännössä tämä tarkoitti vierailua Ateneumiin (Pekka Halosen näyttely), Luonnontieteelliseen museoon, Kiasmaan (Notkea katu) ja Kansallismuseoon. Vetäydyimme pariksi päiväksi myös saaristoon, Högsåraan luku- ja liikuntalomalle. Parin päivän aikana sainkin luettua Esko Valtaojan Kotona maailmankaikkeudessa (http://www.ursa.fi/ursa/julkaisut/5329-15-1/tieto-finlandia.html) ja Ilkka Hanskin Viestejä saarilta (http://www.yliopistokustannus.fi/1kirja.php?isbn=978-952-495-026-8) -teokset. Högsårassa vieraillessamme saimme samalla ihastella myös saaren kolmea komeaa … Lue lisää

Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Seuraa minua Instagramissa