Kymmenen huomiota Ukrainan sodan ympäristövaikutuksista

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa näyttää vauhdittava irtautumista fossiilisista polttoaineista. Samaan aikaan on kuitenkin riski, että eri maat siirtyvät vain muihin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten nestemäiseen maakaasuun tai muihin ilmaston kannalta huonoihin ratkaisuihin. Inhimillisen kärsimyksen ohella sodalla on tietysti vaikutuksia myös paikalliseen luontoon ja eläimiin.

Keskustelimme taannoin Kestävyysmuutoksen tekijät -livelähetyksessä Ukrainan sodan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Syken tutkimusprofessori Paula Kivimaan ja Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistolan kanssa.

Seuraavassa hiukan pohdintaa tähän teemaan eli kymmenen huomiota Ukrainan sodan ympäristövaikutuksista:

Lue lisää

Pelottavan realistista: Risto Isomäki: Haudattu Uhka

haudattu-uhka-risto-isomakiLuin läpi viikonloppuna Risto Isomäen kirjan Haudattu Uhka (Tammi).

Teoksessa terroristit iskevät Linnan juhliin ja tappavat varastetulla radioaktiivisella ydinjätteellä suuren osan Suomen poliittisesta eliitistä. Samalla terroristit uhkaavat Euroopan muita kaupunkeja vastaavilla iskuilla.

Risto Isomäen Haudattu uhka on taattua Isomäkilaatua. Erittäin perusteelliset taustoitukset sekä sankariteot, selviytymiskamppailut ja räiskintäkohtaukset imevät mukaansa. Kirjan lukemista ei malta jättää millään kesken. Vuoteen 2027 sijoittuvassa kirjassa Isomäki kuvaa pelottavan uskottavasti, mihin tämän päivän rasismi ja terrorismin vastainen sota voivat lopulta johtaa.

Varoitus. Seuraa juonipaljastuksia.

Lue lisää

Musta hevonen – ratkaiseeko ydinvoima ilmastonmuutoksen?

Leo Stranius ja Rauli Partanen MTV3 Huomenta SuomiKävin MTV3:n Huomenta Suomessa (15.6.2016) keskustelemassa Rauli Partasen ja Janne Korhosen tuoreesta kirjasta Musta hevonen – ydinvoima ja ilmastonmuutos.

Mustan hevosen pääasiallinen tavoite on argumentoida ydinvoiman puolesta. Tässä kirja onnistuu suhteellisen hyvin.

Ilmastonmuutos on tämän sukupolven suurin haaste. Tästä olen kirjoittajien kanssa samaa mieltä. Johtopäätöksistä olen kuitenkin eri mieltä. Ydinvoiman lisärakentaminen ei ole järkevää. Eri asia on olemassa oleva ydinvoima. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta voi olla järkevää pitää nykyiset ydinvoimalat käytössä niin pitkään kuin mahdollista.

Ydinvoiman ympäristövaikutuksista on puhuttu viime aikoina vähän. Ydinvoimaan liittyy edelleen monia ympäristöongelmia uraanin louhinnasta jätteen loppusijoitukseen. Mahdolliset säteilyhaitat ja onnettomuuden riskit sekä ydinaseet ovat lisäksi oma juttunsa, vaikka näitä ongelmia usein liioitellaan.

Tällä hetkellä ydinvoiman lisärakentamisesta käytävä keskustelu tiivistyy usein kahteen asiaan: kustannuksiin sekä huoltovarmuuteen ja haavoittuvuuteen. Nämä ovat ne tekijät, joiden takia en usko, että ydinvoimaa tullaan enää rakentamaan juurikaan lisää.

Lue lisää

Fennovoima pudottaa Suomen vihreän talouden kelkasta ja uhkaa oikeusvaltioperiaatetta – Viisi syytä keskeyttää hanke

Stop Fennovoima Leo StraniusValtioneuvosto päätös jatkaa Fennovoiman ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen käsittelyä sotii kaikkia niitä tietoja vastaan, joiden mukaan ydinvoiman kannattavuus on nopeasti heikentymässä uusiutuvan energian läpimurron johdosta.

Päätös vaikeuttaa myös hallituksen sitoumusta kasvattaa uusiutuvan energian osuutta kotimaisessa energiantuotannossa. Lisäksi päätös uhkaa oikeusvaltioperiaatetta.

Valtioneuvoston ei tule jatkaa rakentamislupahakemuksen käsittelyä ja työt Hanhikivellä tulisi keskeyttää välittömästi.

Ohessa viisi syytä, miksi hankkeelle pitäisi laittaa piste.

Lue lisää

Fennovoima ja avoimuus

Miten meniFennovoima kirjoittaa verkkosivuilla pyrkivänsä avoimeen vuoropuheluun eri sidosryhmien kanssa tavoitteenaan luoda avoimuuden ja luottamuksen varaan rakentuva työilmapiiri.

Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriön pyytämä lisäselvitys koskien uutta kroatialaista omistajaa halutaan pitää kuitenkin salassa.

Kuvittelin, että Olkiluoto 3 –ydinvoimalahankkeessa kaikki mahdollinen on mennyt pieleen, mutta Fennovoima näyttää vievän mokailun ihan uudelle tasolle.

Lue lisää

Fennovoiman hankkeella ei edellytyksiä toteutua

Leo Stranius 2014Fennovoima jätti ydinvoimalahankkeensa rakennuslupahakemuksen tänään (30.6.2015) työ- ja elinkeinoministeriöön vain reilua tuntia ennen määräajan umpeutumista.

Tuntuu uskomattomalta, että Fennovoima on kehdannut lähteä hakemaan rakennuslupaa tällä kokoonpanolla. Vaihtoehtoja on kaksi: (1) Tilanne on todella epätoivoinen tai sitten (2) tällä pelataan vain aikaa, että Fortum tai joku muu uskottava toimija saadaan vielä mukaan.

Fennovoiman hanke kohtasi vain viikko sitten merkittävän takaiskun, kun Fortum ilmoitti, ettei ole saanut sovittua vesivoimaomistuksista Venäjällä, jotka se asetti ehdoksi omalle osallistumiselle Fennovoiman hankkeeseen.

Fortumin korvaajaksi saatiin ilmeisesti aivan viime metreillä kroatialainen pikkufirma.

Lue lisää

Guggenheim ja Fennovoima: Suurten hankkeiden aika ohi?

Leo Stranius 2014Keskiviikkona 24.6.2015 tapahtui ehkä jotain historiallista.

Helsingin Sanomat julkaisi kaupunginvaltuutetuille tehdyn kyselyn tulokset, jonka mukaan merkittävä osa valtuutetuista vastustaa Guggenheimin museohanketta.

Fortum taas ilmoitti, että ei ole valmis osallistumaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, koska se ei ole saanut sopimusta venäläisen TGC-1:n vesivoimatuotannon ostosta.

Miten nämä kaksi hanketta oikein liittyvät toisiinsa? Eivät välttämättä mitenkään. Tai sitten niin, että suurten hankkeiden aika on ohi. Pieni on taas kaunista. Perustelen seuraavassa hiukan tarkemmin. 

Lue lisää

TEM ja Rosatom saman katon alle? – Katso kuva!

Pyöräilin illalla kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ohi. Ilmeisesti ministeriön ja Rosatomin välinen yhteistyö on siirtynyt ihan uudelle tasolle, koska ministeriön sisäänkäynnin viereen oli ilmestynyt Rosatomin kyltti, jossa luki: ”Rosatom. Full Range of Nuclear Technology. Uranium. Polonium. Plutonium.” Asiasta vinkkasi minulle eräs yksityishenkilö. Aika hauska pila. Vai onko sittenkään?    

Ääni puhtaalle tulevaisuudelle – Ei Fennovoimalle

Puhdasta energiaa Leo StraniusTänään 4.12.2014 Greenpeace, Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto järjestivät tunnelmallisen mielenilmauksen puhtaan tulevaisuuden puolesta.

Fennovoiman ydinvoimahanke olisi ongelmallinen monestakin syystä.

Kirjoitin aiheesta hiljattain tänne: Fennovoima johtaisi polkuriippuvuuteen

 

Risto Isomäki kirjoitta kansanedustajille varoittavasti Rosatomin hankkeista Intiassa. Demokraatti julkaisi kirjoituksen kokonaisuudessaan täällä: Tietokirjailija Risto Isomäen hurja varoitus kansanedustajille Fennovoima-äänestyksen alla: ”Olen pahoillani, että lähetän tämän viestin vasta nyt”

Kansanedustajat päättävät Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimaluvasta pe 5.12.2014 klo 13 alkavassa täysistunnossa. Ohessa viisi viime hetken tapaa vaikuttaa:

Tässä tapoja, joilla voit vielä auttaa kansanedustajia päättämään Fennovoimasta viisaasti:

Lue lisää

Viikko-ohjelma 49/2014 (1.-7.12.2014)

Leo Stranius EnergiakäänneHyvää alkanutta joulukuuta! Kansalaisvaikuttamisen ja politiikan tekemisen pitää olla mielestäni avointa.

Tätä periaatetta noudattaen pyrin julkaisemaan tiedossa olevani viikko-ohjelmani etukäteen aina maanantaisin.

Toki muutosvarauksin. Ohjelmani ja aikatauluni kun usein elävät aika paljon viikon mittaan, kuten varmasi useimmilla meistä.

Ohjelmaan on koottu kokouksia, tapaamisia ja julkisia esiintymisiä.

Toivon, että tätä kautta blogini lukijoilla on parempi mahdollisuus seurata sitä, millaista työni Luonto-Liiton toiminnanjohtajana, Helsingin kunnallispoliitikkona, kansalaisvaikuttajana ja eduskuntavaaliehdokkaana on.

Alla viikko-ohjelmani viikon 49 (1.-7.12.2014) osalta.

Viikko-ohjelma vko 48/2014

Lue lisää

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!