Talous

Ekopaasto: Miten tekisin Helsingistä ekologisemman

Minut haastettiin mukaan Ekopaastoon kertomaan, miten tekisin Helsingistä ekologisemman. Oheisella videolla vastaus tähän haasteeseen. Helsingistä tehdään ekologisempi kun suojelemme lähiluontoa ja lisätään luonnonsuojelualueita, luovutaan kivihiilen käytöstä ja panostetaan energiansäästöön ja uusiutuviin energialähteisiin. Investoidaan lisää joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Julkisissa hankinnoissa suositaan enemmän ympäristöystävällisiä valintoja, kuten luomua ja kasvisruokaa. Etsi tapoja muuttaa elämääsi niin, että olet mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta. Mikä on sinun tapasi paastota? Etsi vinkkejä paastopolulta: www.ekopaasto.fi.

Pelastetaan päiväkoti Pellava

Helsingissä monet koulut ja päiväkodit kärsivät sisäilmaongelmista. Kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskuksen mukaan korjausvelkaa on noin miljardi euroa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että monet huonokuntoiset rakennukset jäävät korjaamatta ja rapistuvat entisestään vain siksi, että käsissä on vielä paljon huonokuntoisempiakin rakennuksia.

Tämä on valitettavan huonoa omaisuuden hoitoa.

Viime viikkojen aikana keskustelua ja huolta ovat herättäneet erityisesti mm. Arabian peruskoulu ja Vartiokylän ala-aste sekä Päiväkoti Pellava. Kaikissa näissä tiloissa on todettu terveyshaitta, joka pitää korjata.

Arabian ja Vartiokylän kouluja yritetään korjata. Surullisin tapaus on kuitenkin Päiväkoti Pellava. Päiväkoti Pellava on siis vuonna 1982 perustettu yksityinen steinerpäiväkoti, joka toimii Helsingin Puu-Käpylän kiinteistössä.

Lue lisää

Suo siellä vetelä täällä – epäonnistunut turvekampanja

Bioenergia ry sekä 16 turpeen tuottaja- ja käyttäjäyritystä ovat käynnistäneet noin 300 000 euron mainoskampanjan, jolla pyritään edistämään kivihiiltäkin haitallisemman turpeen energiakäyttöä.

Kyllä. Turpeen energiakäyttö ei ainoastaan aiheuta merkittäviä päästöjä vaan pilaa myös suoluonnon ja vesistöt.

Turpeen energiakäyttö on siis yksi kaikkein haitallisimmista energiantuotantomuodoista. Kampanjaa voisi kutsua klassisesti viherpesuksi.

Ohessa muutama havainto ja kommentti turvekampanjasta:

1. Bioenergia ja turveala on ilmeisesti halunnut lähteä mukaan trumppilaiseen totuudenjälkeiseen politiikkaan. Harmi.

Lue lisää

Lapset ja lähiluonto – kuntavaalikampanja alkaa!

Olen saanut puolustaa helsinkiläistä lähiluontoa, tehdä ilmastoystävällistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkipolitiikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa viimeisen neljän vuoden ajan.

Kiitos tästä mahdollisuudesta!

Nyt toivon, että voin jatkaa työtä myös seuraavat neljä vuotta. Sinä päätät.

Helsingin Vihreä valtuustoryhmä on saanut paljon aikaan.

Luonnonsuojelualueiden määrä on kaksinkertaistumassa, päästöt ovat vähentyneet vauhdilla, ja Hanasaaren kivihiilivoimala tullaan sulkemaan. Joukkoliikenteeseen on investoitu huimia summia, ja pyöräilyä priorisoidaan ennennäkemättömän paljon. Kaupunkipyöräkokeilu onnistui paremmin kuin uskallettiin toivoa. Hämeentiestä tehdään pian joukkoliikennekatu. Myös koko kaupungin johtamisjärjestelmä laitettiin uusiksi niin, että kaupunkiin saadaan tulevien vaalien jälkeen pormestari.

Itse olen ollut osa tätä muutosta muun muassa puolustamalla kaupungin viheralueita ja lähimetsiä sekä keskuspuistoa ylimitoitetulta rakentamiselta. Kaupunki tukee työni ansiosta työntekijöiden polkupyörien hankintaa. Helsingissä on lisäksi edistetty aloitteideni pohjalta kierrätystä, hävikkiruuan hyödyntämistä, bioenergian kestävyyskriteerejä. Olen ollut ajamassa kivihiilestä luopumista sekä tarvetta valmistella päästövähennystavoitetta vuodelle 2030.

Lue lisää

Nyt on aika lahjoittaa

Ajat ovat kovat.

Suomen hallitus on karsinut luonnonsuojelurahat minimiin. Eläinsuojelulakia ei edistetä ja turvapaikan hakijoita kohdellaan kaltoin. Puhumattakaan mitä maailmalla tapahtuu.

Tästä syystä on erityisen tärkeä tukea järjestöjä, jotka toimivat kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden puolesta.

Tämä on mielestäni parasta eläkesäästämistä ja vakuutusten ottamista, mitä voi kuvitella.

Tänään nostin Amnestylle, Animalialle, Greenpeacelle, Oikeutta Eläimille ja WWF Suomelle lahjoittamiani kuukausittaisia tukisummia. Lisäksi aloitin kuukausilahjoittamisen Suomen Punaiselle Ristille.

Tällä hetkellä toimin seuraavien järjestöjen kuukausitukijana:

Lue lisää

Kiertotalous tulee vääjäämättä

Kiertotalous Sitra”Autojen keskimääräinen käyttöaste on noin 8%. Toimistojen käyttöaste on noin 40%. Rakennusmateriaaleista 10-15% menee jätteeksi rakennusaikana. Ruuasta 31% menee hukkaan arvoketjussaan.”

Nämä faktat luetteli meille 26.1.2017 Sitran Mari Pantsar Kiertotalouden ohjausryhmässä, jossa puheenjohtajana toimii ministeri Kimmo Tiilikainen.

En usko, että tätä menoa on fiksua jatkaa kovin pitkään. Yksityisomisteisen autonkäyttö voi tulla nopeasti tiensä päähän. Työhuoneet ja toimistot muuttuvat monitoimitiloiksi ja tyhjiä liiketiloja korjataan asunnoiksi. Rakennusmateriaalien kierrätystä tehostetaan sekä hävikkiruoka ehkäistään ja hyödynnetään paljon paljon paremmin.

Lue lisää

Nuorisotyön ja nuorison tulevaisuus

nuoret-voivat-hyvinOsallistuin tiistaina 11.10.2016 Nuorisotyön tulevaisuusfoorumiin. Tilaisuus järjestettiin sopivasti nuorisotyön viikolla, jonka teemana on yhdenvertaisuus.

Kaikkein kiinnostavinta antia oli tilaisuudessa julkaistu Nuorista Suomessa -tutkimuskooste (ks. pdf).

Tutkimus osoittaa, että enemmistö nuorista on tyytyväisiä elämäänstä. Toisaalta ongelmiakin on aika paljon – erityisesti niillä alueilla, joihin nuoret eivät itse voi vaikuttaa.

Julkaisussa listataan 9 asiaa, joissa nuorilla menee nyt paremmin kuin ennen. 

Lue lisää

Kansalaisjärjestöt vaativat Suomea vetäytymään EU:n ja Kanadan välisestä kauppasopimuksesta (CETA)

stop-cetaLähetimme 20 järjestön voimin terveisiä tällä viikolla (21.9.2016) Euroopan kauppaministereille, jotka kokoontuvat keskustelemaan CETA-sopimuksen voimaansaattamisesta 22.–23. syyskuuta 2016 Slovakian Bratislavassa.

Esitämme, että Suomen tulee jättää hyväksymättä Euroopan unionin ja Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus CETA.

Kyseessä on jälleen yksi yritys muuttaa kaupankäyntiin vaikuttavaa sääntely-ympäristöä suurten ylikansallisten yritysten eduksi ihmisiä ja ympäristöä suojaavan sääntelyn kustannuksella.

Alla järjestöjen yhteinen vetoomus ja ohessa tiedote. 

Lue lisää

Markku Wilenius: Tulevaisuuskirja – metodi seuraavan aikakauden ymmärtämiseen

Tulevaisuuskirja Markku WileniusMarkku Wileniuksen Tulevaisuuskirja – metodi seuraavan aikakauden ymmärtämiseen on yksi parhaita tänä vuonna lukemiani kirjoja.

Wilenius rakentaa teoksensa Nikolai Kondratjevin aaltojen tai syklien pohjalle (ks. alla oleva kuva).

Kondratjevin syklejä ovat teollisuusyhteiskunnan alusta olleet (1) höyrykoneen keksiminen, (2) rautatiet ja teräs, (3) sähköistyminen ja kemikaalit, (4) autot ja petrokemikaalit, (5) digitaalinen teknologia ja nyt viimeisenä (6) älykäs teknologia.

Wileniuksen mukaaan olemme nyt kuudennen syklin tai aallon alussa. Kirjassaan Wilenius tiivistää erinomaisen hyvin tälle ajalle ominaiset trendit.

Kuudennessa aallossa korostuu Wileniuksen mukaan seuraavat viisi periaatetta:

Lue lisää

Arvio pääministeri Sipilän puheesta: Todellinen kestävyysvaje unohtui

Leo Stranius ja Juha Sipilä SmolnaHarvoin sitä kokoontuu enää television lähetyksen ääreen tiettynä kellon aikana. Tänään 16.9.2015 oli kuitenkin sellainen ilta kun kuuntelin pääministeri Juha Sipilän nauhoitetun puheen Yle Areenasta.

Ilahduttavaa, että Sipilä puhui kauniisti käsillä olevasta pakolaiskriisistä vaikka hallitus leikkaakin samaan aikaan kehitysyhteistyöstä.

Toisaalta harmillista, että todellinen kestävyysvaje eli luonnonvarojen ylikulutus loisti puheesta poissaololla. Talouskasvua ja kilpailukykyä kun ei todellakaan kannata hankkia hinnalla millä hyvänsä.

Rahaa ei voi hengittää eikä kuolleella planeetalla ole yhtään työpaikkaa.

Ohessa on kolme ajatusta Juha Sipilän puheesta.

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 230 4 213

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

19 2
Open post by leostranius with ID 17892334389590696
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin.

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin.

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h.

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

33 2
Open post by leostranius with ID 18402106384080308
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä. Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä.

Nyt olisi pinnoja 100/100!

31 1
Open post by leostranius with ID 17882364723456488
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. Nyt olisi pinnoja 100/100!

Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.

123 5
Open post by leostranius with ID 17937598452271449
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina? Pitäisikö minun tehdä enemmän? Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin. Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän. ”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.” Linkki koko juttuun biossa.

Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa.

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin.

Miltä homma tuntui tällä kerralla?

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti.

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut.

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal.

Nyt on hyv

42 3
Open post by leostranius with ID 18046897781623960
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. Miltä homma tuntui tällä kerralla? Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. Tarkemmat ajat: -Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126 -Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110 -Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117 Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla. Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. Nyt on hyv

Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa.

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

22 0
Open post by leostranius with ID 18104333485826104
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa! ”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.” Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

48 0
Open post by leostranius with ID 18094028656944852
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.

17 0
Open post by leostranius with ID 18316416283285482
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä? Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia. Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa. En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata. Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy. Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa