Aloitetaan normien purkaminen kansalaistoiminnasta: Viisi ehdotusta

Leo Stranius mielenosoituksessaJuha Sipilän tuoreessa hallitusohjelmassa normien purkaminen on yksi hallituksen strategisista kärkihankkeista.

”Kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa on helpotettu merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla.”

Aiheesta on keskustellut kuluvalla viikolla myös eduskunta pääministerin ilmoituksen pohjalta.

Vapaaehtoistoimintaa ja kansalaisjärjestöjä kuormittavat esimerkiksi hankintalain soveltaminen, työnantajavelvollisuudet, verottajan kohtelu, rahankeräyslupa sekä erilaiset avustuskäytännöt ja raportoinnit.

Ohessa on viisi ehdotusta järjestötyön byrokratian keventämiseksi ja vapaaehtoistyön edistämiseksi turhia normeja purkamalla.

Lue lisää

Guggenheim ja Fennovoima: Suurten hankkeiden aika ohi?

Leo Stranius 2014Keskiviikkona 24.6.2015 tapahtui ehkä jotain historiallista.

Helsingin Sanomat julkaisi kaupunginvaltuutetuille tehdyn kyselyn tulokset, jonka mukaan merkittävä osa valtuutetuista vastustaa Guggenheimin museohanketta.

Fortum taas ilmoitti, että ei ole valmis osallistumaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, koska se ei ole saanut sopimusta venäläisen TGC-1:n vesivoimatuotannon ostosta.

Miten nämä kaksi hanketta oikein liittyvät toisiinsa? Eivät välttämättä mitenkään. Tai sitten niin, että suurten hankkeiden aika on ohi. Pieni on taas kaunista. Perustelen seuraavassa hiukan tarkemmin. 

Lue lisää

Guggenheim Helsinki – kyllä vai ei?

Guggenheim - Art in the City - MajakkaGuggenheim-arkkitehtuurikilpailun voittajaksi valittiin tänään 23.6.2015 Art in the City eli niin sanottu Majakka.

Helsingin Sanomat kartoitti kaikkien kaupunginvaltuutettujen näkemyksiä hankkeeseen. Kysymys kuului suunnilleen seuraavasti: Pitäisikö Helsinkiin rakentaa Guggenheimin taidemuseo tiedossa olevien suunnitelmien ja rahoituksen mukaisesti?

Itse vastasin, että en osaa sanoa. Seuraavassa perustelut kannalle:

Perustelu on yhtä yksinkertainen kuin vastauskin. Kun hankkeen kustannukset, hyödyt ja muut vaikutukset eivät ole vielä selvillä, on mahdotonta muodostaa myöskään lopullista kantaa.

Lue lisää

Valtioneuvoston tulisi esittää perustelut Talvivaaran rahoittamiselle

STOPTalvivaara-mielenosoitusValtioneuvosto esittää Talvivaaralle 112 miljoonan euron lisärahoitusta. Kaivoksen sulkeminen maksaisi arviolta 300 miljoonaa euroa.

Miksi maan hallitus olettaa, että Talvivaaran toiminta muuttuu kannattavaksi, kun kaivosalan toimijat ovat puhuneet lompakoillaan ja tehneet selväksi, että eivät usko kaivoksen tulevaisuuteen?

Kuka on suositellut hallitukselle Talvivaaran rahoituksen jatkamista ja millä tieteellisellä, teknisellä tai kaupallisella perusteella?

Tässä tilanteessa läpinäkyvyys olisi ensiarvoisen tärkeää.

Rahojen laittaminen Talvivaaraan on erityisen irvokasta, sillä samaan aikaan ollaan leikkaamassa esimerkiksi luonnonsuojelun ja kehitysyhteistyön määrärahoja.

Lue lisää

Leo Straniuksen vastaukset Juha Sipilän kysymyksiin

Leo Stranius 2014Ohessa omat henkilökohtaiset vastaukseni Juha Sipilälle koskien hallitustunnusteluita.

Ympäristönäkökulmasta tärkeintä on mm. ympäristöhallinnon vahvistaminen, energiaremontti, turpeen ja kivihiilen energiakäytöstä luopuminen sekä koskiensuojelulain säilyttäminen.

Olennaista on varmistaa ihmisten hyvinvointi ekologisissa rajoissa.

Ympäristölle haitallisia tukia tulee karsia ja verotuksen painopistettä siirtää työn verotuksesta luonnonvarojen käytön verotukseen. Lisäksi tulisi lisätä luonnonsuojelun rahoitusta sekä toteuttaa METSO-ohjelma ja soidensuojeluohjelma. Metsistä ja soista tulee suojella vähintään 17 prosenttia kullakin kasvillisuusvyöhykkeellä kansainvälisten sitoumusten mukaan. Eläinsuojelulaki on uudistettava ja turkistarhaus lakkautettava.

Suoraa demokratiaa tulisi vahvistaa kansalaisaloitteilla ja suorilla kansanäänestyksillä. Julkisin varoin tuotetun tiedon pitää olla vapaata kaikille. Päätöksenteosta pitää tehdä avoimempaa. Näin luomme samalla alustaa kokeilukulttuurille – valjastamme uuden teknologian, tietoyhteiskunnan ja joukkoälyn palvelemaan hyvinvointia.

Alla tarkemmat vastaukseni Juha Sipilän kysymyksiin.

Lue lisää

Hallitusohjelmaan viisi painopistettä

SäätytaloEduskuntavaalit on käyty. Seuraavaksi huomio kiinnittyy hallitusneuvotteluihin.

Vaalivoittaja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on ilmoittanut, että tavoitteena on tiivis ”strateginen hallitusohjelma”, jossa olisi esimerkiksi viisi painopistettä.

Juha Sipilällä on nyt varmasti kiire, joten helpotan hänen työtään. Tässä ehdotuksia viideksi painopistealueeksi tulevaan hallitusohjelmaan.

1. Suomi kuntoon energiaremontilla. Puhtaan energiapolitiikan seurauksena saavutamme päästötavoitteet ja synnytämme Suomeen kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Investoimme energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kestäviin hankkeisiin kuten raideliikenteeseen ja pyöräilyyn. Saamme energiaomavaraisuudella 8,5 miljardia euroa lisää kotimaiseen talouteen.

Lue lisää

Tekeminen on sanomisen korkein muoto: Mitä olen saanut aikaan?

Leo Stranius 2014Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tänään (8.4.2015).

Erityisen ilahduttavaa on, että peräti kuusi prosenttia kaupunkilaisista (noin 37 000 asukasta) voisi kuvitella äänestävänsä minua. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien 4.4. julkaisemassa gallupissa. Olen koko Helsingin 31. suosituin ehdokas ja vihreitä äänestävien keskuudessa sijalla kuusi.

Yhtään ääntä ei ole tietysti vielä annettu, mutta tästä asetelmasta on hyvä ponnistaa viimeisen kahden viikon kampanjarutistukseen. Vihreille povataan Helsingissä viittä paikkaa. Läpimenooni on hyvät mahdollisuudet.

Jos harkitset äänestäväsi minua, olet ehkä kiinnostunut siitä, mitä olen tehnyt ja saanut aikaiseksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla tähän mennessä.

Ohessa on joitakin viime vuosien saavutuksiani. Lisää voi lukea esittelystäni ja julkisesta ansioluettelostani.

Lue lisää

Video: Talouspolitiikkaa: Elvytystä vai leikkauksia? Riku Rantala kysyy ja Leo Stranius vastaa

Miten Suomen kestävyysvaje ratkaistaan? Tarvitaanko elvytystä vai leikkauksia? Riku Rantala kysyy ja Leo Stranius vastaa. Lue lisää täältä: Viisi ehdotusta talouden rakennemuutokseen Katso muut videot täältä.

Vaalirahoitus ja sidonnaisuudet julki

Leo Stranius -esitekansiEduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 8.4.2015. Pidän tärkeänä, että jokainen ehdokas julkistaa vaalirahoituksensa ja sidonnaisuutensa jo ennen vaaleja.

Itse olen lisäksi tehnyt lupauksen, että lahjoitan 30 000 euroa hyväntekeväisyyteen (10 % kansanedustajan palkastani), jos tulen valituksi eduskuntaan.

Oma eduskuntavaalikampanjani tulee maksamaan noin 26 000 euroa. Suurin osa tästä on omaa rahaa (noin 20 000 euroa). Mistä tämä oma rahoitus koostuu?

Ylivoimaisesti suurin osa rahoituksestani (noin 16 000 euroa) tulee kaupunginvaltuuston kokouspalkkioista ja muista korvauksista. Käytännössä olen siis laittanut kaikki kaupunginvaltuutetun luottamustoimiin liittyvät palkkiot säästöön ja käytän ne nyt eduskuntavaalikampanjaani.

Lue lisää

Pääsiäisen kohtuullisuusteesit

PääsiäinenPääsiäisenä on hyvä hiljentyä pohtimaan elämän suuntaviivoja: Teenkö merkityksellisiä asioita? Mitä arvoja edustan?

Itselleni tärkeitä päämääriä ovat onnellisuus, kohtuullisuus ja ekologisuus.

Erityisesti eduskuntavaalikampanjan lomassa on hyvä miettiä kohtuullisuuden teemaa.

Olisi tärkeää säilyttää kohtuus kaikessa. Silloin ei tulisi tehtyä liikaa töitä tai oltua turhaa kiire. Olisi kohtuullisesti töitä ja aikaa perheelle. Olisi kohtuullisesti ruokaa ja kohtuullisesti liikuntaa.

Yhteiskunnan tasolla kohtuullisuuden politiikka voisi puolestaan tarkoittaa seuraavaa:

Lue lisää

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa