Donitsitaloudesta mallia vastuullisuustyölle

Miten voisimme arvioida yhteiskunnan ja organisaatioiden menestystä kestävän kehityksen eri näkökulmat huomioiden?

Yksi mielenkiintoinen ja mahdollinen lähestymistapa tähän on donitsitalous. Kyseessä on taloustieteilijä Kate Raworthin kehittämä malli, jossa yhteiskuntaa pyritään kuvaamaan kahden rajan avulla. Nämä rajat ovat ekologinen katto ja sosiaalinen perusta.

Kuva: https://www.donitsitalous.fi/

Maapallon ekologinen kantokyky asettaa rajat toiminnallemme. Näitä rajoja emme voi ylittää. Toisaalta haluamme varmistaa hyvinvoinnin. Tämä on minimitaso, jota ei saa alittaa.

Donitsin sisempi rengas kuvaa siis sosiaalista minimiä ja ylempi rengas planeetan rajoja.

Leedsin yliopisto on hiljattain laskenut eri maiden tilanteen suhteessa donitsiin. Valitettavasti yksikään maa maailmassa ei ole onnistunut saavuttamaan hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla.

Suomen tulokset löytyvät tästä. Samalla kun Suomi pystyy takaamaan varsin hyvin hyvinvointia (työllisyysastetta lukuunottamatta), menemme räikeästi planetaaristen rajojen yli kaikilla sektoreilla.

Lue lisää

Vastuullinen joululahja – Viisi lahjavinkkiä, jotka eivät kuluta luonnonvaroja vaan parantavat ympäristön tilaa

Marraskuun pimeyteen ovat ilmestyneet monet jouluvalot. Samaan aikaan kaupan ala on jo aloitellut omia joulukampanjoitaan. Lapset selailevat lelukatalogeja ja kirjoittelevat kirjeitä omista loputtomista lahjatoiveistaan. Ihmisiä kannustetaan ostamaan yhtä ja toista.

Marraskuun lopussa lähestyy myös joulumyynnin ja kulutusjuhlan kliimaksi Black Friday tai Älä osta mitään päivä. Tämä huipentuu jouluaaton tavara- ja roskavuoriksi sekä tammikuun alennusmyynneiksi.

Ihana ajatus lähimmäisten muistamisesta on muuttunut kulutusahdistukseksi.

Mikä voisi olla sopiva lahja, joka ei kuluttaisi luonnonvaroja vaan voisi jopa parantaa ympäristön tilaa?

Tässä viisi vinkkiä vastuulliseksi joululahjaksi:

Lue lisää

Vastuullisuusmittarit mukaan palkitsemiseen ja palvelemaan planeetan tarpeita

Paljon tehdään uutisia siitä, kuka on tienannut mitenkin paljon. Itse toivoisin kuitenkin kiinnitettävän huomiota siihen, millä perusteella kenellekin jotain maksetaan. Mihin mittareihin suuret tai pienet palkkiot perustuvat? Kauppalehti uutisoi tällä viikolla, että 30 % pörssiyrityksistä on ottanut käyttöön jonkin vastuullisuusmittarin ylimmän johdon tai koko henkilöstön palkitsemisessa. Suurista pörssiyrityksistä tämä on käytössä jo melkein puolella. Tämä on hyvä kehityssuunta. Samaan aikaan herää tietysti kysymys, onko todella mahdollista, että edelleen 70 prosentilla … Lue lisää

Ratkaiseeko vetytalous ilmastokiisin?

Vetytaloudesta on puhuttu niin pitkään kuin olen energiakeskustelua seurannut. Tämä ei ole sattumaa. Onhan vety maailmankaikkeuden yleisin alkuaine. Aurinko on suurimmaksi osaksi vetyä. Maapallolla vety on sitoutunut lähinnä veteen. Vettä on paljon.

Voisiko vedystä löytyä ratkaisu sekä energiakysyntään että ilmastokriisiin? Voisiko vety olla pitkään etsitty Kalevalan sampo?

Esimerkiksi 1990-luvun lopussa olin mukana valmistelemassa Helsingin Paikallisagenda 21-ohjelmaa. Tuolloin energiaryhmässä puhuimme, että olisi fiksua investoida maakaasuun, koska sen infrastruktuuri mahdollistaa muutaman vuosikymmenen päässä siintävän vetytalouden.

Muutama vuosikymmen on mennyt. Vetytaloutta ei vain näy. Paitsi toki julkisessa keskustelussa ja startup-pöhinöissä. IPCC:n skenaariot ja Pariisin ilmastosopimus käynnistivät 2010-luvun lopulla uudestaan unohduksiin painuneen vetykeskustelun. Myös Suomessa, jossa VTT on valmistellut Suomen kansallisen vetytiekartan.

Lue lisää

Ilmaston kuumeneminen mahdollista pysäyttää alle 2 asteen?

Kansainvälinen energiajärjestö arvioi, että ilmaston kuumeneminen voidaan pysäyttää maiden nykyisillä sitoumuksilla parhaimmillaan 1,8 asteeseen. Tämä on huikea edistysaskel verrattuna aiemmin tänä syksynä julkaistuun YK:n selvitykseen, jonka mukaan ilmakehä on kuumenemassa 2.7 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Glasgowin ilmastokokouksessa on tarkoitus sopia muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirjasta ja markkinamekanismista. Samaan aikaan maiden on ollut tarkoitus päivittää omia sitoumuksiaan. Kehitystä on tapahtunut viime aikoina paljon. Glasgowin kokouksen yhteydessä uusia ilmastositoutumuksia ovat antaneet mm. … Lue lisää

Glasgow´n ilmastokokous – ovatko yritysten ilmastotoimet uskottavalla pohjalla?

Kansainväliset ilmastoneuvottelut Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoista jatkuvat marraskuun alussa Glasgowissa. Siinä missä poliittiset päättäjät ovat jumittaneet kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden parissa vuosikymmeniä, ovat yritykset toimineet viime vuosina entistä voimakkaammin ilmastopolitiikan kirittäjinä. Glasgowin ilmastokokouksen alla esimerkiksi World Economic Forum julkaisi yli 90 suuren yrityksen johtajan kirjeen poliittisille päättäjille, jossa vaadittiin maita sitoutumaan päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ja sitoutumaan hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, jotta lämpeneminen olisi mahdollista rajoittaa 1,5 asteen tuntumaan. Aikaisemmin Climate Leadership … Lue lisää

Kaksi vuotta yritysvastuun parissa

Minulla tuli tänä syksynä täyteen tasan kaksi vuotta työskentelyä yritysvastuun parissa.

Olen nyt toiminut reilun vuoden Third Rock Finlandin toimitusjohtajana. Sitä ennen työskentelin Third Rockin edeltäjän T-Media Relationsin kestävän tulevaisuuden johtajana.

Matka on ollut antoisa. Olen viihtynyt hyvin. Pohdin pitkään siirtymistä järjestökentältä yritysmaailmaan. Siirtyminen oli kuitenkin suhteellisen helppo, koska olen saanut alusta lähtien työskennellä yritysvastuun legendan Sari Kuvajan kanssa, jolla on kokemusta myös järjestövaikuttamisesta. Ja onhan itsellänikin tietysti yli vuosikymmenen kokemus yritysmaailmasta ennen järjestötoimintaan siirtymistä.

Miksi tehdä töitä yritysvastuun edistämiseksi?

Lue lisää

Budjettiriihestä tuli ilmastoriihi – Vai tuliko sittenkään? Ilmastoasiantuntijat pettyneitä

Ilmastokysymykset nousivat tällä viikolla budjettiriihen ja politiikan keskiöön.

Tämä on hyvä asia. Ilmastokriisin aikakaudella on syytäkin, että ilmastoasiat ovat politiikan teon ytimessä. Eikä ainoastaan budjettiriihen aikana vaan kaikissa päätöksissä. Joka päivä.

Valitettavasti tehokkaimmat keinot jäivät käyttämättä. Yksittäisinä esimerkkeinä herättää ihmetystä, että lyhyitä reittilentoja tuetaan samalla kun kävelyn ja pyöräilyn rahat vähenevät. Monet yritykset menevät ilmastotoimissa kuitenkin menojaan. Ei kannata jäädä ilmastonmuutoksen suhteen historian väärälle puolelle.

Politiikka on toki yhteisten asioiden hoitamista, monien erilaisten intressien yhteensovittamista ja kompromissien taidetta. Siitä huolimatta olisi toivottavaa, että päätöksenteko perustuisi enemmän tutkittuun tietoon.

Esimerkiksi sähköauton hankintatuen maksavat kaikki veronmaksajat ja hyödyn saavat lähinnä vain hyvätuloiset, jotka sähköautoja hankkivat. Sen sijaan polttoaineveron maksaa vain polttoaineen käyttäjät, jotka nekin ovat usein hyvätuloisia. Lisäksi polttoainevero olisi kertaluokkaa tehokkaampi keino vähentää päästöjä, kuten Sanna Kurronen avaa Twitterissä. Se siitä tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja oikeudenmukaisesta siirtymästä.

Seuraavassa vielä muuta pohdintaa ja nostoja viikon budjettiriihestä ja ilmastokeskustelusta.

Lue lisää

Kestävyysmuutoksen tekijät

Käynnistimme syyskuun alussa Kirsi Vuorisen kanssa Kestävyysmuutoksen tekijät -nimellä kulkevat livelähetykset.

Tavoitteena on nostaa esille tekijöitä ja ratkaisuja aikamme suurimpiin haasteisiin.

Ensimmäinen jakso tuli ulos pe 2.9.2021. Vieraina olivat Sitran Mari Pantsar ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Jakson voi katsoa täältä.

Ensimmäisessä jaksossa keskustelimme elokuun alkupuoliskolla ilmestyneestä IPCC:n tuoreesta raportista ja mitä sen viesti on mm. poliittisille päättäjille, yrityksille sekä kunnille.

Ohessa vielä muutama oma nosto tuoreesta IPCC-raportista ja siitä, mitä jokaisen täytyisi siitä ainakin ymmärtää.

Lue lisää

EU:n ilmastopaketti: tervetullut, mutta riittämätön

EU julkaisee 14.7.2021 suunnitelman päästövähennystoimista (Fit for 55) eli siitä, miten pääsemme tavoitteeseen vähentää päästöjä 55 % vuoteen 2030 ja näin siirtyä kohti hiilineutraalia Eurooppaa vuoteen 2050 mennessä.

Komission paketti sisältää uusia aloitteita ja esityksiä nykyiseen lainsäädäntöön. Näitä ovat muun muassa energiatehokkuusdirektiivi, päästökauppa ja päästökaupan ulkopuolisen sektori (taakanjako), uusiutuvan energian direktiivi, maankäytön muutokset ja nielut (LULUCF) sekä hiilitullit.

Vaikka EU:n sitova lainsäädäntö vauhdittaa konkreettisia ilmastotoimia, ei se ole linjassa ilmastotieteen kanssa. Nyt käsillä oleva esitys ei myöskään vaikuta ihmisten arkeen niin paljon kuin julkisessa keskustelussa helposti kuvitellaan.

Ohessa viisi havaintoa EU:n Fit for 55 -ilmastopaketista:

Lue lisää

Close Bitnami banner
Bitnami