Onko yritysten tehtävä ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia?

OP Ryhmä toteuttaa yhdessä Aalto-yliopiston NIBS-ajatushautomon kanssa vuosittain suuryritystutkimuksen, jossa kysytään Suomessa toimivien 250 suurimman yrityksen johdolta näkemyksiä tulevaisuudesta ja taloudesta.

Itseäni kiinnostaa tietysti se, miten yrityksissä nähdään vastuullisuus.

Vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa 92 prosenttia vastaajista katsoi, että vastuullisuus on yrityksille kilpailutekijä. Tässä ei ole mitään uutta. Jo pitkään isoissa yrityksissä vastuullisuuden merkitys on muuttunut hyväntekeväisyydestä ja mainehallinnasta strategiseksi mahdollisuudeksi.

Isot yritykset ja niiden johto ymmärtävät varsin hyvin, ettei kuolleella planeetalla ole bisnestä ja liiketoiminnalta putoaa pohja, jos ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisia ongelmia ei ratkaista tai sosiaalisen vastuun kysymyksistä ei pidetä huolta.  Sidosryhmät ja asiakkaat odottavat, että yritykset hoitavat vähintään oman tonttinsa kuntoon.

Lue lisää

Ilmastovastuu koronapandemian keskellä

Miten koronapandemia vaikuttaa ilmastotavoitteisiin? Hoidetaanko taloudellinen elvytys ekologisesti kestävästi? Katoavatko yritysten vastuullisuustavoitteet kuin tuhka tuuleen taloudellisen taantuman myötä?

Seuraavassa pohdintaa ilmastovastuusta koronakriisin keskellä.

Koronakriisin myötä päästöt tulevat vuonna 2020 vähentymään nyt käsillä olevien arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti jopa 8 prosenttia. Tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin 1900-luvun alusta lähtien.

Lue lisää

Koronavirus: Plussat ja miinukset ilmaston ja ympäristön kannalta

Kirjoitan tätä tekstiä samalla, kun lapsi käy viereisessä huoneessa etäkoulua, etäpäiväkotilainen askartelee omassa huoneessaan ja puoliso tekee etätöitä toisessa huoneessa. Molemmat lapset keskeyttävät meitä aikuisia monta kertaa tunnissa milloin milläkin tarpeilla. Koronashokki on näkynyt omassa arjessa vahvasti nyt pari viikkoa.

Vaikka nyt pitäisi olla aikaa kotoilulle ja siihen satelee vinkkejä siellä sun täällä, on omassa arjessani aikaa millekään uudelle ollut paljon aiempaa vähemmän. Tästä huolimatta pitäisi pohtia, miten rakennamme hiilineuraalia yhteiskuntaa, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy.

Ohessa 10 ajatusta – plussia ja miinuksia ilmaston ja ympäristön kannalta käsillä olevaan koronakriisiin tai koronashokkiin.

Tämän listauksen perusteella äänin 5-4 koronavirus tulee olemaan ilmasto- ja ympäristötoimien edistämisen näkökulmasta haitallinen.

Lue lisää

Koronavirus ja sen vaikutus ilmastokriisiin – 8 näkökulmaa

Koronaviruksen myötä päästöt ja kulutus vähenevät. Kriisivalmius paranee ja edessä voi olla iso arvomuutos. Etätyöt lisääntyvät ja monien hyvinvointi voi parantua. Toisaalta sosiaaliset ongelmat kasaantuvat. Maailmanpolitiikassa voi tapahtua isoja liikahduksia. Koronakriisin jälkeen investoinnit puhtaaseen ja ilmastoystävälliseen teknologiaan voivat hidastua juuri ilmastokriisin kannalta ratkaiseviksi vuosiksi.

Alammeko käsitellä myös ilmastokriisiä kriisinä. Vaikka päästöt ja kulutus vähentyvät koronatoimenpiteiden myötä lyhyellä tähtäimellä merkittävästi, on olennaista se, pitävätkö eri maiden ja yritysten ilmastolupaukset myös koronakriisin jälkeen. Miten taloudellista elvytystä tullaan hoitamaan? Kytketäänkö kaikki elvytys selkeästi ympäristötavoitteiden edistämiseen. Haetaanko tulevassa taantumassa kasvua hinnalla millä hyvänsä vai onko ihmiskunta ottamassa merkittävän askeleen kohti hiilineutraalia kiertotaloutta, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy?

Ohessa pohdintaa siitä, miten koronavirus vaikuttaa ilmastokriisin torjuntaan.

Lue lisää

Syntyvyys ilmastokriisin aikakaudella

4-vuotias: Mikä on maailman suurin riisi?
7-vuotias: Ilmastokriisi!

Syntyvyys on laskenut Suomessa nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 koko maan hedelmällisyysluku oli 1,41 lasta yhtä naista kohden. Esimerkiksi vuonna 2010 se oli vielä 1,87 lasta naista kohden.

“Syntyvyyden yhteydessä on keskusteltu yllättävän vähän ilmastokriisin vaikutuksesta”

Tämä on aiheuttanut asiantuntijoissa, viranhaltioissa ja poliittisissa päättäjissä huolta. Mitä tapahtuu kansantalouden kestävyydelle, hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle ja perinteisille perhearvoille? Jotkut päättäjät ovat patistaneet kansalaisia synnytystalkoihin huoltosuhteen parantamiseksi.

Ihmisten huolen omasta taloudesta ja työpaikoista on katsottu vaikuttavan osin alentuneeseen syntyvyyteen. Keinoksi syntyvyyden alentumiseen Suomessa on esitetty perhevapaauudistusta, maksutonta varhaiskasvatusta, harrastusmahdollisuuksien parantamista sekä yleisesti lasten, nuorten ja perheiden aseman parantamista.

Toisaalta yhtä merkittäviä tekijöitä syntyvyyden laskuun voivat olla myös esimerkiksi nuoruuden pidentyminen, yksilöllisten tarpeiden korostuminen ja merkityksellisuuden etsiminen. Erityisen vähälle huomiolle syntyvyyttä alentavana tekijänä on saattanut kuitenkin jäädä ilmastokriisi.

Lue lisää

Yritykset kirittämässä ilmastotoimia – Olisiko Helsingin ja Suomen aika tarkistaa tavoitteitaan?

Helsinki aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Saman tavoitteen on asettanut myös Suomen hallitus omassa ohjelmassaan. EU:n tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2050.

Vielä muutama vuosi sitten nämä tavoitteet vaikuttivat kunnianhimoisilta. Eivät enää. Vaikuttaa siltä, että yritykset ja sijoittajat liikkuvat nyt politiikkaa nopeammin.

Hiljattain esimerkiksi Microsoft kertoi, että aikoo olla hiilinegatiivinen vuoteen 2030 mennessä ja hyvittää kaikki historiansa aikana ilmakehään aiheuttamansa päästöt vuoteen 2050 mennessä sekä perustaa miljardin dollarin ilmastorahaston ilmastoteknologian edistämiseksi.

Nyt suomalainen S-ryhmä laittoi paremmaksi ja asetti tavoitteekseen olla hiilinegatiivinen jo vuoteen 2025 mennessä. S-ryhmä tavoittelee 90 % päästövähennyksiä samalla kun aikoo tuottaa 100 % käyttämästään sähköstä uusiutuvilla vuoteen 2030 mennessä.

Lue lisää

Guardian kieltää fossiilimainokset – Kuka toimii Suomessa ensimmäisenä?

Guardian ilmoitti 29.1.2020, ettei hyväksy kanavissaan jatkossa enää fossiilialan mainoksia. Aiemmin vastaavan ilmoituksen on tehnyt ruotsalainen päivälehti Dagens ETC.

Kuulostaako hurjalta? Voiko laillisen liiketoiminnan markkinointia näin rajoittaa?

Kyllä voi. Rajoitamme tällä hetkellä aika paljon esimerkiksi tupakan ja alkoholin mainontaa. Rajoitamme näitä siitä huolimatta, että tupakalla ja alkoholilla on haitallisia vaikutuksia eniten vain yksilölle itselleen. Sen sijaan fossiiliteollisuuden haitat ovat paljon laajempia ja kohdistuvat useisiin sukupolviin, kuten Riikka Suominen kirjoitti aiheesta Twitterissä.

Voi olla, ettei mene kauan, kun fossiiliteollisuuden markkinointia aletaan rajoittamaan eri maissa myös lainsäädännön keinoin. Ellei sitten yritykset itse ehdi ensin.

On kiinnostavaa nähdä, mikä merkittävä media-alan toimija sitoutuu Suomessa ensimmäisenä vastaavaan eli kieltämään fossiilimainokset omissa kanavissaan ja miten raja hyväksyttävän ja hylättävän mainonnan välillä määritellään?

Lue lisää

Toimintakertomus 2019 ja yhteenveto vuosikymmenestä

Kiitos kaikille kuluneesta vuosikymmenestä ja vuodesta 2019!

2010-luvulla olen saanut olla koko vuosikymmenen rakkaan puolisoni Annukka Bergin kanssa. Olemme saaneet kaksi lasta ja muuttaneet Helsingissä kaksi kertaa.

Olen työskennellyt Luonto-Liiton, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kansalaisareenan toiminnanjohtajana sekä nyt viimeiset kolme kuukautta Kestävän tulevaisuuden johtajana T-Mediassa. Olen saanut toimia seitsemän vuotta Helsingin kaupunginvaltuustossa ja siihen liittyvissä luottamustoimissa.

Lisäksi olen juossut maratonin, suorittanut puolitriatlonin ja osallistunut Tour de Helsinki -pyöräilytapahtumaan. Vuosikymmenen viimeisenä vuonna julkaistiin omaelämäkertani Ekoistin muistelmat.

Lue lisää

Viisi syytä ilmastotoivoon ja optimismiin uuden vuosikymmenen kynnyksellä

Vuosikymmenen viimeisinä hetkinä saattaa vaivata ilmastoahdistus ja ilmastopessimismi.

Ahdistukselle on hyvät syyt. Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvavat ja nykymenolla hiilibudjetti, joka mahdollistaisi lämpenemisen pitämisen 1,5 asteessa, on käytetty kahdeksassa vuodessa. Brasiliassa Amazonian metsäpalot ovat vapauttaneet merkittävän määrän hiilidioksidia ilmakehään. Australiassa ennätyshelteet ja pensaspalot eivät ole lisänneet maan ilmastopolitiikan kunninahimon tasoa. Suomessa mielipidemittausten suurimmaksi puolueeksi on noussut Perussuomalaiset. Puolue, joka ei ole profiloitunut kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla. Vielä.

Tämä kaikki tapahtuu samaan aikaan, kun päästöjä pitäisi vähentää paljon ja nopeasti. Samalla on mielestäni syytä optimismiin.

Ohessa viisi syytä olla optimistinen:

Lue lisää

Tulevaisuuden vastuullisuus

Oheinen kirjoitus on julkaistu alunperin T-Median verkkosivuille.

TULEVAISUUDEN VASTUULLISUUS

Olen työskennellyt nyt kuukauden T-Media Relations Oy:n kestävän tulevaisuuden johtajana. Uudesta työstäni ovat kirjoittaneet esimerkiksi Talouselämä ja Helsingin Sanomat.

Lue lisää

Close Bitnami banner
Bitnami