Vastuullisuusmittarit mukaan palkitsemiseen ja palvelemaan planeetan tarpeita

Paljon tehdään uutisia siitä, kuka on tienannut mitenkin paljon. Itse toivoisin kuitenkin kiinnitettävän huomiota siihen, millä perusteella kenellekin jotain maksetaan. Mihin mittareihin suuret tai pienet palkkiot perustuvat?

Kauppalehti uutisoi tällä viikolla, että 30 % pörssiyrityksistä on ottanut käyttöön jonkin vastuullisuusmittarin ylimmän johdon tai koko henkilöstön palkitsemisessa. Suurista pörssiyrityksistä tämä on käytössä jo melkein puolella. Tämä on hyvä kehityssuunta.

Samaan aikaan herää tietysti kysymys, onko todella mahdollista, että edelleen 70 prosentilla pörssiyrityksistä ei vastuullisuutta ole otettu millään tavalla mukaan palkitsemisjärjestelmään.

Usein mittarit perustuvat ESG-lähestymistapaan. Tämä lyhenne tulee sanoista Environmental, Social ja Governance. Onkin fiksua, että vastuullisuutta lähestytään ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallinnon kautta.

Yleisesti ottaen ESG-mittareita on kehitetty organisaatioissa siitä näkökulmasta, mikä on yrityksen strategian ja toimialan näkökulmasta kaikkein merkityksellisintä vastuullisuudessa. Tyypillisiä ESG-mittareita ovat työturvallisuuteen, henkilöstön tyytyväisyyteen ja hiilijalanjälkeen liittyvät tavoitteet.

Mitä jos asian kääntäisi toisin päin? Pitäisikö vastuullisuusmittarit valita sen mukaan, mitkä ovat planeettamme kannalta kaikkein tärkeimpiä tekijöitä?

Jos valitaan esimerkiksi ympäristömittareita (E), lienee selvää, että kaikkein tärkeimmät tekijät tässä teemassa ovat tällä hetkellä ilmastokriisi, luontokato ja luonnonvarojen käyttö. Näin ollen yrityksen avainmittarit, joista johdon ja mieluiten koko henkilöstön palkitseminen riippuu pitäisivät liittyä sihen, miten yritys onnistuu seuraavissa asioissa:

(1) Päästöjen vähentäminen suhteessa tieteeseen perustuviin ilmastotavoitteisiin
(2) Luontokatoa ehkäisevät toimet
(3) Luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen

Vaihtoehtoisesti nämä voi kääntää myös vähentämisen sijaan positiivisten vaikutusten maksimoinniksi eli kädenjäljeksi:

(1) Mikä on yrityksen hiilikädenjälki eli kuinka paljon yrityksen tuotteilla tai palveluilla on vähennetty päästöjä
(2) Kuinka paljon yrityksen toimesta on lisätty suojelualueita tai vahvistettu lajien elinympäristöjä
(3) Mikä on yrityksen ympäristökädenjälki eli miten paljon yrityksen tuotteilla tai palveluilla on vähennetty luonnonvarojen kulutusta

Kaikki ympäristövaikutukset eivät toki tyhjene ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvarojen käyttöön. Lisäksi olennaisia mittareita voivat olla esimerkiksi veden käyttö, kemikaalit tai ylipäätään aiheutetut maankäytön muutokset. Tämän lisäksi pitää tietysti määritellä tavoitteet sosiaalisen vastuun ja hyvän hallinnon osa-alueille ja tehdä se vielä tarvelähtöisesti eli siitä näkökulmasta käsin, miten yritys voi auttaa yhteiskuntaa näiden asioiden edistämisessä.

Lisäksi yritykset tarvitsevat myös perinteisiä talousmittareita toiminnan seuraamiseen. Ainakin niin pitkään kuin toiminta on rahavälitteistä. Ne katsovat kuitenkin helposti taaksepäin siinä missä ESG-mittarit kääntävät katseen tulevaisuuteen ja eteenpäin. Ei polkupyörääkään ajeta katsomalla taustapeiliin.

Yksi kommentti artikkeliin ”Vastuullisuusmittarit mukaan palkitsemiseen ja palvelemaan planeetan tarpeita”

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami