Politiikan teon periaatteiksi avoimuus, positiivisuus, proaktiivisuus ja äänettömät?

Sunnuntain kunnallisvaalien jälkeen olen saanut lukemattomia onnitteluhalauksia ja -kättelyitä, puheluita ja tekstiviestejä, sähköposteja ja Facebook-onnitteluita.

Lisäksi olen saanut kymmenittäin ehdotuksia konkreettisista edistettävistä asioista. Kiitos kaikesta palautteesta!

Esimerkiksi tänään tiistaina (30.10.) olin Sibelius-lukiossa puhumassa oppilaille ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Luennon jälkeen oppilaat tulivat toivomaan, että koulussa olisi parempaa kasvisruokaa ja koulun eteen Liisankadulle saataisiin pyöräkaista.

Terveisiä Sibelius-lukion oppilaille: Kasvisruuan ja pyöräkaistojen edistäminen ovat asioita, joita olen mielihyvin edistämässä! Siitäkin huolimatta, että kaikilla lukioikäisillä ei ole äänestysoikeutta.

Viimepäivien aikana olen joutunut hyväksymään, että jatkossa olen kansalaisaktivistin ja järjestöammattilaisen lisäksi myös poliitikko. Samalla olen miettinyt, millainen poliitikko haluan olla.

Ohessa neljä periaatetta, jotka toivon voivani ottaa oman politiikan teon lähtökohdaksi:

Lue lisää

Kunnallisvaalit on käyty: Kiitos luottamuksesta!

Vihreät lähtivät kunnallisvaaleihin mielipidekyselyiden mukaan altavastaajan paikalta. Ääntenlaskun edetessä vaalitappio muuttui kuitenkin voitoksi.

Valtakunnallisesti vain Perussuomalaiset pystyivät lisäämään kannatusta. Kaikki suuret puolueet menettivät sitä merkittävästi.

Valtakunnallisesti Vihreiden kannatus oli 8,5 prosenttia ja Helsingissä huimat 22,3 prosenttia. Helsingissä Vihreät ovat selvästi toiseksi suurin puolue Kokoomuksen jälkeen.

Itse sain 1154 ääntä ja sillä valtuustopaikan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat antaneet ainokaisen äänensä minulle ja auttaneet kampanjassa! Yritän olla jokaisen äänen arvoinen sekä tehdä parhaan kykyni mukaan tulevien sukupolvien Helsingistä totta.

Helsingin ehdokaskohtaiset äänimäärät löytyvät esimerkiksi YLEn sivuilta ja kunnallisvaalikampanjani yhteenveto aiemmasta blogikirjoituksestani: Vaalikampanja on tehty: Lämpimät kiitokset!

Monet tulivat onnittelemaan minua nimenomaan valtavan katukampanjan ansiosta, joka oli ilmeisesti esitteiden lukumäärällä (30 700 kpl) mitattuna Suomen suurin. Ainakin itselleni niillä 138 kadulla vietetyllä tunnilla sekä lukemattomilla kohtaamisilla ja keskusteluilla oli suuri merkitys ihmisten arjen ymmärtämiseksi.

Vaalituloksen osalta juhlin erityisesti seuraavaa kolmea asiaa:

Lue lisää

Viimeinen kampanjapäivä: Leo Stranius tavattavissa

Tänään lauantaina (27.10.) on kunnallisvaalien viimeinen kampanjapäivä. Aion itse vierailla ainakin Itäkeskuksessa, Sörnäisissä, Arabiassa ja Käpylässä sekä olla ydinkeskustassa muutamissa eri paikoissa. Ohessa päivän tarkempi aikataulu. Lämpimästi tervetuloa tervehtimään ja keskustelemaan! Mukana on muutamissa paikoissa myös ympäristöministeri ja puolueen puheenjohtaja Ville Niinistö sekä kehitysministeri Heidi Hautala. Lauantai 27.10. katukampanjoinnin aikataulu: – klo 11.00-11.30 Itäkeskus, Tallinnanaukio (yhdessä ympäristöministeri Ville Niinistön ja kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon kanssa) – klo 11.45-12.15 Sörnäinen, Cafe Veganissimossa … Lue lisää

Suosittelijat kertovat: Miksi Leo valtuustoon?

Olen saanut kunnallisvaaleja varten paljon julkisia suosituksia ihmisiltä, joita vilpittömästi ja suuresti ihailen. Nöyrä kiitos luottamuksesta! Kaikkein suurimman vaalityön on tehnyt kuitenkin puolisoni Annukka,  joka on ideoinut ja kommentoinut kampanjaa sekä hoitanut yhteistä lastamme, kun olen ollut itse kampanjoimassa. Miksi sunnuntain (28.10.) kunnallisvaaleissa kannattaa äänestää minua? . Tässä vielä yksi suosittelu kaikkein lähimmältä eli Annukalta: Annukka Berg, ympäristöpolitiikan tutkija (VTT): ”Olen jakanut arkea ja juhlaa Leon kanssa pian vuosikymmenen ajan. … Lue lisää

Katujen sankarit

Kunnallisvaalien myötä olen kampanjoinut kadulla 3.10. lähtien lähes päivittäin.

Tähän mennessä esitteitä on jaettu noin 28 500 kappaletta. Katukampanjointiin on käytetty aikaa noin 151 tuntia. Henkilökohtaisesti olen ollut kadulla kolmen viikon aikana 121 tuntia. Olen paljon kadulla, koska se on kivaa!

Oheisessa kuvassa olen kampanjoimassa Kolmen sepän aukiolla Vihreiden vaalimökin tuntumassa.

Mairea hymy johtuu siitä, että olen juuri saanut tietää E.ONin vetäytyvän Fennovoiman ydinvoimahankkeesta.

Toki siellä kaduilla ovat olleet lukemattomat muutkin ehdokkaat. Nyt on aika jakaa tunnustusta muutamalle muulle katuja valloittaneille:

Lue lisää

Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloite kerännyt yli 55 000 allekirjoitusta!

Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi on kerännyt kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyyn vaadittavat yli 50 000 allekirjoitusta.

Tällä hetkellä kasassa on yli 55 000 allekirjoitusta.

Asia julkistettiin tänään eduskunnan Kansalaisinfossa ja sen otti vastaan kaikkien eduskuntaryhmien edustajat.

– Käsillä on historiallinen hetki suomalaisessa demokratiassa. Kymmenet tuhannet suomalaiset ovat allekirjoituksillaan vaatineet, että turkistarhaus Suomessa päättyy. Nyt kansanedustajien ja puolueiden on otettava tähän vaatimukseen kantaa. Olemme ylpeitä ja iloisia siitä, että ensimmäisenä eduskuntakäsittelyyn päätyvässä kansalaisaloitteessa kansanedustajat pääsevät ottamaan kantaa tähän moraaliseen kysymykseen, kertoo Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli.

– Allekirjoitusten kerääminen on ollut järjestöjen vapaaehtoisille iso, mutta palkitseva työ. Nettidemokratian aikoina kansalaisaloitteemme painoarvoa lisää se, että nimet on kerätty käsityönä papereilla, eli tapaamalla suomalaisia kaduilla ja toreilla sekä pyytämällä heidän tukeaan. Vapaaehtoisemme ovat käyneet viime kuukausina tuhansia keskusteluja turkistarhauksesta. Niiden viesti on ollut selvä: turkistarhaus on monen mielestä epäeettinen elinkeino, jota ei voi perustella rahalla, kertoo Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius.

Ohessa vielä tilaisuudessa pitämäni puhe kokonaisuudessa:

Lue lisää

E.ON vetäytyy Fennovoiman ydinvoimahankkeesta – Seuraavaksi Helsinki irti Olkiluodosta?

Päivän merkittävin uutinen oli, että energiayhtiö E.ON vetäytyy Fennovoiman ydinvoimahankkeesta.

Käytännössä tämä tarkoittanee Fennovoiman ydinvoimahankkeen kaatumista.

Tietysti on mahdollista, että Fennovoima saa E.ONin tilalle uuden investoijan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että rakennustyöt pitäisi alkaa kolmen vuoden sisällä. Muuten eduskunnan myöntämä periaatepäätös raukeaa.

Fennovoiman hanke oli jo valmiiksi myöhässä. E.ONin päätös osoittaa, että ydinvoiman vastatuuli jatkuu. Suomen energiapolitiikassa on nyt uudelleen arvion paikka

Lue lisää

Miksi katukampanjointi on kivaa?

Luuletko, että vuosilomalla aamu viideltä nouseminen ja seitsemäksi ulos kylmään vesisateeseen vaaliesitteitä jakamaan lähteminen on kivaa?

Varsinkin kun yrität tyrkyttää niitä esitteitä kiireisille ja aamuäreille ihmisille, jotka kiitokseksi haistattelevat sinulle päin naamaa samalla muistaen, että olet käyttänyt vaalikampanjaan kaikki mahdolliset rahasi ja vähän enemmän.

No kyllä vain! Kyllä tämä on oikeasti kivaa. Myrtsit naamat ovat vain jäävuoren huippu. Pinnan alla on paljon enemmän ja paljon kauniimpaa.

Ihmiset ovat lähtökohtaisesti kohteliaita ja mukavia. Ja kun ihmisille hymyilee, hymyilevät he takaisin. Useimmat toivottavat onnea ja jaksamista, nostavat peukut pystyyn ja lupaavat äänestää Vihreitä tai jopa juuri sinua.

Tässä tiivistetysti, miksi katukampanjointi eli ihmisten tapaaminen kadulla on kivaa:

Lue lisää

Katukampanjoinnista ja ”saavutuksista”

Tänään on kunnallisvaalien viimeinen ennakkoäänestyspäivä. Olen itse ehdolla Helsingin Vihreiden listalla numerolla 1018.

Viimeisen kolmen viikon aikana olen kampanjoinut kadulla paljon.

Esitteitä olemme jakaneet yhdessä tukiryhmän kanssa lähes 25 000 kpl. Tavoitteena on jakaa yhteensä 30 000 esitettä tämän viikon loppuun mennessä. Tietojeni mukaan kenelläkään koko Suomessa ei ole yhtä mittavaa katukampanjaa näissä vaaleissa.

Miksi olen kampanjoinut niin paljon kadulla?

Vastaus on yksinkertainen. Jalkautumisen myötä olen voinut kohdata kymmeniätuhansia helsinkiläisiä ja kuulla, mikä kaupunkilaisia innostaa, ihastuttaa, vihastuttaa ja kiinnostaa – ja samalla tietysti on ollut mahdollisuus viedä omia teemojani ihmisten tietoisuuteen.

Aika usein kadulla ihmiset kysyvät minulta kampanjateemoistani, koulutuksestani, työpaikastani tai iästä. Esittelyni ja CV:ni löytyvät näiltä verkkosivuilta.  Eilen joku kysyi saavutuksistani, sillä teot puhuvat tietysti puolestaan pelkkiä sanoja enemmän. Jäin miettimään, mitä olen oikein saanut aikaiseksi.

Tässä joitakin ”saavutuksia” viime vuosien ajalta:

Lue lisää

Ekoisi: Ylistys puolisolle

Kesällä kaaduin polkupyörällä ja olkaluuni murtui. Isäkuukausi meni käteen ja puolisoni joutui hoitamaan lastamme.

Nyt olen ehdolla kunnallisvaaleissa. Viimeiset kolme viikkoa olen käyttänyt lähes kaiken mahdollisen ajan kampanjointiin. Suurimman kampanjatyön on kuitenkin tehnyt puolisoni. Hän on ollut kaikki nuo ajat yhteisen lapsemme kanssa.

Mieleeni tuli Kennedyistä kertova sarja, jossa perheen tuki oli lasten menestyksen takana. Sama koskee minua. Ilman puolisoni tukea minulla ei olisi mitään mahdollisuuksia vaikkapa edistää ekoisi-blogin muodossa ekologista vanhemmuutta.

Lapsiperhearki on huomattavasti helpompaa, kun sitä on jakamassa kaksi vanhempaa, jotka ovat myös valmiita tukemaan toisen henkilökohtaisia projekteja. Viime keväänä puolisoni viimeisteli väitöskirjansa. Silloin joustin omista tehtävistäni ja olin enemmän lapsen kanssa.

Lue lisää

Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.