Vieraskynäblogissa Ekofy Oy:n perustaja Henri Paltemaa:
Ekofy on Aalto-yliopiston opintojen jatkumona rakennettu verkkopalvelu, joka pisteyttää brändit ja yritykset niiden vastuullisuuden perusteella. Ranking ei perustu tilastoihin, vaan avoimeen platformiin, joka muodostuu Ekofyn käyttäjien arvioinneista.
Ekofyssä käyttäjät voivat arvioida toistensa lausuntoja, jolloin hyviksi koetut argumentit saavat muita suuremman painoarvon.
Oheinen kirjoitukseni julkaistiin 6.8.2013 www.tavarafillari.fi -sivuilla.
Auta ekoisiä: Miten valita polkupyörän peräkärry?
Ekoisi-kolumneista tuttu Leo Stranius on tähän asti pärjännyt lapsen kanssa lastenistuimella, mutta nyt harkinnassa on peräkärry. Mitä sellaisen hankkimisessa pitäisi osata ottaa huomioon?
Kesällä on usein mahdollisuus lukea hyviä kirjoja. Niin tapahtui ainakin itselleni myös tänä kesänä.
Aiemmin olen tottunut ostamaan monet kirjat omaksi hyllyyn. Hyllytila on kuitenkin loppunut ja viimeisen vuoden aikana olen laittanut noin puolet kirjoistani kierrätykseen. Toisin sanoen olen antanut kirjat ystäville ja kavereille, Emmaukselle sekä vienyt niitä taloyhtiön tai kirjaston kierrätyshyllyyn.
Samalla olen lopettanut uusien kirjojen ostamisen ja siirtynyt kirjaston aktiivikäyttäjäksi. Pahoittelut kaikille ansioituneille kirjailijoille!
Pääkaupunkiseudun kirjastopalvelut ovat kuitenkin niin hyviä, että omia kirjoja on turha hankkia. Käyt vain verkosta hakemassa kirjan ja tilaat sen lähikirjastoosi. Vaikka kirja ei olisi juuri sillä hetkellä vapaana, voi sen yhdellä klikkauksella varata. Valikoima on kattava. Suosittelen lämpimästi!
Esimerkiksi kesälomalla lukemastani 13 kirjasta kuusi oli kirjastosta, kolme ystävältä lainassa, kaksi omia sekä kaksi kierrätyshyllystä löydettyjä ja sinne palautettuja. Kahdesta omasta kirjasta toinen on ostettu vuosia sitten ja toinen saatu kustantamolta.
Kesällä 2013 luin mm. seuraavat kirjat. Sulkeissa tieto siitä, mistä kirja oli saatu.
Kävin viikonloppuna Alepassa. Ostin tofua.
Ilokseni huomasin, että Soyan luomutofu on nykyään valmistettu Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimalla ekoenergialla ja pakkauksessa on myös hiilijalanjälkimerkintä (ohessa kuva).
Juuri näin toivoisin kaikkien tuottajien toimivan!
Ruokapakkausten ja muiden tuotteiden hiilijalanjälkimerkinnät olisivat perusteltuja ainakin kolmesta syystä:
1. Ensinnäkin ihmisillä pitäisi olla lisäksi oikeus tietää, minkälaiset hänen ostoskorinsa ilmasto- ja muut ympäristövaikutukset ovat siinä missä tieto hinnasta ja esimerkiksi ravintosisällöstäkin on tarjolla. Kyse on valinnan vapaudesta.
YK on julistanut maaliskuun 20. päivän ensimmäiseksi onnellisuuden päiväksi.
Olen itse kirjoittanut onnellisuudesta aiemmin esimerkiksi Luonto-Liiton Kulutus.fi-blogiin ja Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden Onnellinen yhteiskunta -projektiin.
Tässä on onnellisuuspäivän kunniaksi tiivistetysti vielä onnellisuudesta niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.
Vieraskynäblogissa Jussi Lystimäki ja Seppo Roponen
Viime vuonna luonnonvaramme loppuivat WWFn ja ympäristöministeriön tutkimuksen mukaan jo 22. elokuuta.
On selvää, että nykyinen kulutuksemme ei ole kestävällä tasolla. Mutta minkä pitäisi muuttua?
Suomi on kuitenkin ehkä muuttumassa, eikä vain pikku hiljaa. Meillä on kuluttajakäyttäytymisen suhteen positiivista kerrottavaa. Vuonna 2012 suomalaiset ilmoittivat Tori.fi:ssä jo noin 5,9 miljardin euron arvosta, joka on 3,1 % Suomen bruttokansantuotteesta vuoden 2011 käyvin arvoin.
Oheinen kirjoitus on alunperin julkaistu Luonto-Liiton kulutus.fi -sivustolla.
Vuoden vaihteessa monessa kodissa tehdään joulu- tai kausisiivousta. Niin meilläkin.
Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä kaappien ja kellarin läpikäymistä sekä ylimääräisen tai käyttämättömän tavaran kierrätykseen laittamista.
Itse olen yrittänyt noudattaa sellaista periaatetta, että jos jotain esinettä ei ole yli vuoteen tarvinnut tai käyttänyt lainkaan, kannattaa se laittaa mieluimmin kierrätykseen kuin säilöä omissa nurkissa.
Tietysti poikkeuksiakin on. Esimerkiksi monet muistoesineet tai kirjahyllyn kirjat lojuvat vuodesta toiseen eri paikoissa käyttämättöminä.
Tällä kertaa yritin laittaa tavaraa kiertoon poikkeuksellisen kovalla kädellä.
Suomessa myydään vuosittain YLE uutisten mukaan pari miljoonaa ilotulitetta.
Lain mukaan ilotulitteita saa ampua 31.12. klo 18.00 – 1.1. klo 02.00 välisenä aikana. Ammunnan tulee tapahtua häiriötä ja vaaraa aiheuttamatta, ampujan tulee olla täysi-ikäinen ja selvä, ja hänen tulee käyttää suojalaseja tuotteita ampuessaan. Ilotulitteita ei tule käyttää asutusalueiden keskellä.
Ilotulite on valittu vuonna 2009 vuoden turhakkeeksi. Monille ilotulitus aiheuttaa kuitenkin suunnatonta iloa. Toisaalta sillä on omat haittansakin.
Ohessa neljä syytä, miksi meidän perheessä ei ammuta raketteja:
Suomalaisissa kodeissa heitetään vuosittain miljoonia kiloja ruokaa roskiin. Varsinkin juhlapyhinä ruokajätettä kertyy helposti enemmän kuin muulloin.
Kotona valmistettua ruokaa kipataan roskiksiin noin 20-30 miljoonaa kiloa vuosittain sen vuoksi, että kotiruokaa valmistetaan liikaa ja sitä jää lautastähteeksi, kertoo tutkija Kirsi Silvennoinen MTT:stä.
Asiaa pohditaan mm. MTT:n, Motivan ja muutaman muun tahon vetämän Saa syödä! -hankkeessa. Olen itse mukana hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeen myötä Helsingin Roihuvuoressa kokeillaan ruoan jakamista naapuruston kesken ihan virallisesti.
Taloyhtiön kylmäkellariin on järjestetty ruoan jakopiste ”Herkkupesä”. Sinne voi viedä tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, avaamattomia ruokapakkauksia, joissa on vielä parasta ennen aikaa jäljellä, tai samana päivänä valmistettuja ruokia. Taloyhtiön muut asukkaat voivat ottaa syötäväkseen Herkkupesään jätettyjä ruokia.
Vieraskynäblogissa Kati Berninger
Ilmastoystävällisten toimintatapojen leviäminen tuntuu välillä tuskastuttavan hitaalta.
Meillä on tiedossa keinot hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen ja muutoksella olisi kiire.
Miksi muutos on sitten niin hidasta? Yksi selitys siihen on nyky-yhteiskunnan voimakas kaupallisuuden ja kuluttamisen kulttuuri, jota mainonta sopivasti korostaa. On trendikästä viettää vapaa-aika shoppailemalla ja ajella hienolla autolla.
Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä.
SIPULIVESI!
Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa.
Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus.
Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota.
Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon.
Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin!
Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Vegeen sut! Iso kiitos @vegetapahtumat jälleen kerran huikeista makuelämyksistä. Niin hienoa päästä maistamaan uutta normaalia. Mahtava saalis jälleen kotiin viemisiksi. Vielä ehtii käydä uudestaankin koko viikonlopun ajan!
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi arkea vasta 2007.
Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?
Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin:
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025
Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.
Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout.
Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.
Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.
Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta.
Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.
Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta.
Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.
Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.
Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.
Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia.
Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…
-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista)
Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit.
Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen
Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa
https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria?
Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.
Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.
https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
