Ekoisi: Ilotulitevapaa vuodenvaihde

Suomessa myydään vuosittain YLE uutisten mukaan pari miljoonaa ilotulitetta.

Lain mukaan ilotulitteita saa ampua 31.12. klo 18.00 – 1.1. klo 02.00 välisenä aikana. Ammunnan tulee tapahtua häiriötä ja vaaraa aiheuttamatta, ampujan tulee olla täysi-ikäinen ja selvä, ja hänen tulee käyttää suojalaseja tuotteita ampuessaan. Ilotulitteita ei tule käyttää asutusalueiden keskellä.

Ilotulite on valittu vuonna 2009 vuoden turhakkeeksi. Monille ilotulitus aiheuttaa kuitenkin suunnatonta iloa. Toisaalta sillä on omat haittansakin.

Ohessa neljä syytä, miksi meidän perheessä ei ammuta raketteja:

1. Ilotulitteen kova pauke aiheuttaa stressiä eläimille ja pelkoa pienille lapsille
2. Ilotulite on ympäristöhaitta, jonka myötä ilmaan leviää haitallisia hiukkasia ja ympäristöön raskasmetalleja.
3. Ilotulite on valmistettu todennäköisesti Kiinassa huonoissa työoloissa, mahdollisesti jopa lapsityövoimalla.
4. Ilotulitteet aiheuttavat vammoja ja tulipaloja.

Voisiko vuodenvaihdetta juhlia ilman raketteja? Facebookissa lähes 2000 ihmistä vastaanottaa vuoden 2013 nauttien vapaudesta.  Esimerkiksi Helsinki järjestää lapsiperheille suunnatun valotulituksen. Omien ilotulitteiden käyttäminen ja ampuminen Senaatintorilla ja keskustan alueella on kielletty.

Edelliset Ekoisi-kirjoitukset ovat luettavissa täältä.

 

3 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Ilotulitevapaa vuodenvaihde”

  1. Sanat ”ilo” ja ”tulitus” eivät mielestäni sovi yhteen, ja olenkin ollut pitkään sitä mieltä, että ilotulitusta kaipaavien ihmisten kannattaisi mennä elämysmatkalle johonkin akuutista sotatilasta kärsivään valtioon, joten – olen kirjoittajan kanssa tämän asian suhteen voimakkaasti samaa mieltä.

    Lisäksi ilotulitteiden käyttö on konkreettisesti rahan viskaamista taivaan tuuliin…

  2. Raketit vaativat energianlähteekseen, ruudin lisäksi, perkloraattia. Se on kilpirauhasen toimintaa häiristsevä yhdiste ja erityisen haitallinen lapsille ja sikiöille.

    Helsingin Kokoomus kustantaa tänään, Suomen luonnon ensimmäisenä juhlapäivänä Vuosaaren raketit. Montakohan kiloa lähtee Itämeren ylle strontiumia, litiumia, bariumia, alumiinia, mangaania, titaania, klooria, lyijyä ja elohopeaa ? Tätä ei tiedä edes se kiinalainen tehtailija, ”pimeä” tai ei.

  3. Jos se perkloraatti on ’ajoaine’ niin se palaa eikä vapaudu ilmakehään perkloraattina. Tuskin saat kiloa mitään metallia suurestakaan määrästä ilotulitteita.
    Asia on silti tärkeä. Kaikki raskasmetallilähteet on hyvä huomioida kuten tuotannon eettisyyskin. Mutta liioittelu on väärä tapa.

Kommentointi on suljettu.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.