Ekopop! Ekologisen ja Onnellisen Elämän Opas

Tiedote 24.5.2011
Ekopop! on rohkaiseva vuoropuhelu maailman tilasta ja muutoksen mahdollisuudesta

Nuoren maailmanparantajan Tom Henrikssonin ja kokeneen ympäristövaikuttajan Leo Straniuksen uutuusteos Ekopop! Ekologisen ja onnellisen elämän opas (Avain, 2011) kannustaa ekologiseen elämäntapaan – hauskasti ja ymmärrettävästi.

Teos kysyy mitä voisi olla ekopop, innostava ratkaisu ekologiseen elämään jokaiselle.”Tämä kirja on meidän oppaamme kaikille suomalaisille, jotka haluavat suunnata kohti ekologisesti kestävää ja onnellista elämää. Leon ja minun lisäksi se on tarina myös sinusta: siitä, kuinka voit oppia 2000-luvun ympäristövaikuttajan tärkeimmät taidot”, sanoo Tom Henriksson.

Lue lisää

Heikki Sairanen: Avoimuus ja ympäristö kulkevat käsi kädessä

Vieraskynäblogissa Heikki Sairanen

Avoimuutta ja ympäristötuhojen ehkäisemistä ei välttämättä miellä toistensa välttämättömiksi kumppaneiksi. Sitä ne kuitenkin ovat.

Kun meistä kukin kuluttajana valitsee tuotetta kaupassa, ei meille kanavoida kovinkaan paljoa tietoja eri tuotteista.

Kaupanhyllylle asti näkyy kunnolla oikeastaan pelkästään hinta. Tiedostavampi kuluttaja voi ehkä päätellä jotain ainesosaluettolosta ja kenties jostain tutusta standardista: Reilusta kaupasta tai vaikka Joutsenmerkistä.

Lue lisää

Jääkiekon ympäristövaikutukset

Jääkiekon maailmanmestaruus on hieno juttu. Se tekee hyvää ihmisille. On hienoa, että niin moni voi kokea positiivisia tuntemuksia. Juhlinta on hieno juttu. Ongelma on tietysti se, että siihen liittyy niin voimakkaasti alkoholin väärinkäyttöä.

Maailmanmestaruus inspiroi todennäköisesti lukemattomia lapsia ja nuoria jääkiekkoharrastuksen pariin. Valitettavasti halleissa tapahtuva liikunta on ympäristön näkökulmasta kaikkein eniten luonnonvaroja kuluttava liikuntaharrastuksen muoto.

Lue lisää

Avoin kirje: Millä ehdoilla hallitukseen?

Perussuomalaiset kieltäytyivät kokoomuksen ja SDP:n vetämästä hallituksesta.

Tämä tarkoittaa sitä, että moni puolue joutuu pohtimaan hallitusneuvotteluita ja mahdollista hallituspaikkaa tai omaa oppositiotaivaltaan kokonaan uudelta pohjalta.

Tilanne on vähintäänkin kutkuttava.

Ohessa muistilista niistä asioista, jotka tulee olla mukana uudessa hallitusohjelmassa:

Ympäristö- ja luonnonsuojelupolitiikka:

Lue lisää

Idea 2011 – Keskiluokan unelma: Dowshifting

Osallistuin tiistaina 10.5. Suomen Markkinointiliiton Idea 2011 -päivään. Olin keskustelemassa aiheesta kasvu vs. degrowth yhdessä EVAn johtaja Matti Apusen kanssa.

Oma väitteeni on, että rajaton talouskasvu rajallisella maapallolla on sula mahdottomuus. Meidän kannattaa vapautua kasvukiimasta ja varmistaa ihmisten hyvinvointi ekologissa rajoissa.

Yksilön tasolla kasvuvapaata yhteiskuntaa voi edistää esimerkiksi dowshiftaamalla. Yhteiskunnan tasolla kasvufetissiä voi purkaa mittaamalla oikeita asioita ja suuntaamalla työn tuottavuuden kasvua työajan lyhentämiseen.

Lue lisää

Nelli Heinimo: Kun muutos ei houkuttele

Vieraskynäblogissa Nelli Heinimo

Haastaessamme ihmisiä tarkastelemaan kriittisesti kulutustottumuksiaan tulemme tosiasiassa kutsuneeksi heitä paljon suurempaan prosessiin: eräänlaiseen oman elämän välitilinpäätökseen.

Jos haasteeseen päättää heittäytyä täysillä, saattaa joutua ongelmallistenkin aiheiden äärelle.

Arjen haasteissa sukkuloiva ihminen ei usein koe tarpeelliseksi reflektoida valintojaan sen kummemmin, jos asiat tuntuvat sujuvan kohtuullisen hyvin. Totutuissa tavoissa pitäytyminen palvelee arjen sujuvuutta, muttei välttämättä meitä itseämme tai ympäristöä – olemmehan muun muassa tottuneet ostamaan tavaraa mielihalujemme mukaan ja heittämään sitä pois surutta.

Lue lisää

Ari Jokimäki: Pitääkö ilmastonmuutos estää?

Vieraskynäblogissa Ari Jokimäki

Ilmastopolitiikan piiristä minulle tulee ensimmäisenä mieleen kysymys: pitääkö ilmastonmuutos estää? Tässä kirjoituksessani aion hiukan pohtia tätä kysymystä.

Minä en tiedä vastausta tuohon kysymykseen, eikä minulla edes ole varsinaista mielipidettä siihen.

En kuitenkaan usko, että kysymykseen voidaan antaa itsestään selvää vastausta. Minun nähdäkseni vastaus riippuu näkökulmasta. Kysymystä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Sitä voidaan tarkastella ainakin yksilön kannalta, ihmiskunnan nykyisen ja tulevien sukupolvien kannalta, koko ihmislajin kannalta, maapallon nykyisen lajiston kannalta ja maapallon ekosysteemin tulevaisuuden kannalta.

Lue lisää

Hallitustunnustelijan kysymykset – Leo Stranius vastaa

Vaikka Jyrki Katainen ei olekaan osoittanut kysymyksiä minulle tai ympäristöjärjestöille, päätin laatia lyhyet ja avoimet vastaukseni omasta puolestani.

Hyvä Jyrki Katainen, tässä on evästystä hallituksen muodostamiseen ja hallitusohjelmaan.

1. Osallistuminen hallituksen muodostamiseen

Onko eduskuntaryhmänne valmis osallistumaan neuvotteluihin kokoomusjohtoisen enemmistöhallituksen muodostamiseksi eduskuntavaalien tuloksen pohjalta?

Olen valmis osallistumaan hallitusneuvotteluihin, mikäli tulevan hallituksen tärkeimmät tavoitteet ovat ilmastonmuutoksen torjunta, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen sekä luonnonvarojen ylikulutuksen lopettaminen. Lisäksi tärkeitä teemoja ovat eläinten oikeuksien parantaminen, avoimuus ja suora demokratia. Tärkeimmät tavoitteeni löytyvät täältä: Ekologisuus, kohtuullisuus, onnellisuus.

2. Talouspolitiikan linja

Lue lisää

Olli Vento: Kaavoituksen suunnasta

Vieraskynäblogissa Olli Vento.

Kaavoitus vaikuttaa moneen asiaan. Sillä torjutaan ilmastonmuutosta. Luonnon monimuotoisuuttakin voimme kaavalla puolustaa. Myös ihmisten hyvinvoinnille kaavoitus merkitsee paljon.

Juuri nyt törmäämme uudenlaisiin haasteisiin.

Tarve kehittää kaavoitusta korostuu. Virkistys- ja luontokohteet arvioidaan. Laajempi kokonaisuus on katsottava samalla. Seuraavassa muutama näkökulma asiaan:

Lue lisää

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa