Vieraskynäblogissa Olli Vento.
Kaavoitus vaikuttaa moneen asiaan. Sillä torjutaan ilmastonmuutosta. Luonnon monimuotoisuuttakin voimme kaavalla puolustaa. Myös ihmisten hyvinvoinnille kaavoitus merkitsee paljon.
Juuri nyt törmäämme uudenlaisiin haasteisiin.
Tarve kehittää kaavoitusta korostuu. Virkistys- ja luontokohteet arvioidaan. Laajempi kokonaisuus on katsottava samalla. Seuraavassa muutama näkökulma asiaan:
1) Virkistys- ja luontokohteet liittyvät moneen:
– Metsät ovat hiilinieluja.
– Metsät parantavat lähiseudun pienilmastoa.
– Metsät tukevat luonnon monimuotoisuutta tilanteessa, jossa massiivinen sukupuuttoaalto on käynnissä.
– Metsät pitävät yllä lasten ja aikuisten hyvinvointia.
2) Ilmastonmuutoksen takia on tärkeä tukea suunnittelulla ihmisten viihtymistä kotiseuduillaan. Luontoon pitää päästä autoilematta. Me tarvitsemme palvelut ja työn lähempää kuin nyt.
3) Kaavoituksella on löydettävä aidosti uudenlaisia ratkaisuja, jotka vähentävät tarvetta liikkua kauas.
4) Pääkaupunkiseudulle ei pidä suunnitella asemien lähelle asuntoja autopaikkojen kera. Jos asukas maksaa autopaikasta, hän todennäköisesti autoilee. Mikäli rakennamme aseman tuntumaan asuntoja autopaikoilla, menetämme pitkäksi aikaa mahdollisuuden aitoon muutokseen, jossa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen suhteelliset määrät kasvavat selvästi.
5) Kaupunkirakenteen tiivistäminen on toteutettava siten, että tiivistetään rakennetta siellä, missä rakennettu kaupunki jo on. Vähille luontoalueille rakentaminen olisi kaupungin laajenemista. Kokonaisuuteen liittyy, että pieneksi nakerrettuna metsä näivettyy. Varsinainen metsäluonto ei kestä mukana.
6) Metsien merkitystä lasten ja aikuisten hyvinvoinnille korostetaan paljon. Samalla metsät yhä vähenevät sieltä, missä ihmisiä asuu paljon. Kierre tulee myös ihmisten pahoinvoinnin vuoksi yhteiskunnalle kalliiksi. Siksi meidän on löydettävä uudenlaisia ratkaisuja, joissa yhdistyvät tiivis kaupunkirakenne ja sen lomaan mahtuvat lähimetsät.
7) Myös keinoissa tarvitaan monimuotoisuutta. Mikään yksi konsti ei toimi määränsä enempää. On katsottava olemassa oleva tutkimustieto tarkkaan, ennen kuin isoja ratkaisuja tehdään. Poimin yhden esimerkin, joka koskee liikennettä Vuosaareen ja sieltä pois. Esimerkin avulla voi kuitenkin katsoa isoa kuvaa laajemminkin. Esimerkki on seuraavassa kohdassa kahdeksan.
8) Löysin netistä tutkimustietoa Vuosaaren rajan ylittävästä henkilöliikenteestä (pdf 5,47 MB), jonka julkaisijana on ollut HKL:n suunnitteluyksikkö. Tutkimuksen luvut ovat kiintoisia niin joukkoliikenteen kuin henkilöautoliikenteenkin osalta. Erityisesti kannattaa huomata, että metrosillan viertä ajetaan yhä enemmän tyhjemmillä henkilöautoilla.
9) Kysymys kuuluu, milloin rakentaminen radan varteen kääntyy autoilun veturiksi. Asiaa voi tarkastella vaikkapa metroesimerkin avulla. Rastilan asemalta saattaa jo nyt päästä ruuhka-aikana metroon seisomaan.
Jotta automatisoitu metro lisäisi tulevaisuudessa raideliikenteen kapasiteettia ruuhka-aikaan Vuosaaren linjalla, pitäisi vuoroväli käsittääkseni saada alle viiden minuutin. Valtaosalla metrolinjaa tämä tarkoittaa alle kahden ja puolen minuutin vuoroväliä. Tämä liittyy siihen, että automaattimetro ajaa lyhyillä junilla. Pitkiä matkoja ihmiset eivät mielellään seiso metrossa.
10) Jotta julkinen liikenne painottuisi selvästi nykyistä enemmän, on meidän otettava käyttöön useita toisiaan tukevia konsteja. Harvat radanvarret eivät yksin riitä toimivaksi ratkaisuksi. Monipuolisen raideliikenteen verkosto auttaisi. Pikaraitiotie täydentäisi kokonaisuutta.
11) Pakettiin kuuluu, että tarvetta liikkua koneilla ja kauas pitää vähentää.
Olli Vento on metsistä pitävä kaupunkilainen, jonka mielestä kaavoituksen on kuunneltava luontoa ja ihmisen hyvinvoinnille olennaisia asioita.
