Osallistuin tiistaina 10.5. Suomen Markkinointiliiton Idea 2011 -päivään. Olin keskustelemassa aiheesta kasvu vs. degrowth yhdessä EVAn johtaja Matti Apusen kanssa.
Oma väitteeni on, että rajaton talouskasvu rajallisella maapallolla on sula mahdottomuus. Meidän kannattaa vapautua kasvukiimasta ja varmistaa ihmisten hyvinvointi ekologissa rajoissa.
Yksilön tasolla kasvuvapaata yhteiskuntaa voi edistää esimerkiksi dowshiftaamalla. Yhteiskunnan tasolla kasvufetissiä voi purkaa mittaamalla oikeita asioita ja suuntaamalla työn tuottavuuden kasvua työajan lyhentämiseen.
Olin iloisesti yllättynyt, miten hyvän vastaanoton puheenvuoroni sai. Yleisössä ollut ylempi keskiluokka, jolla on jo lähes kaikki materiaalinen mammona, oli selvästi halukas downshiftaamaan. Elämän sisältöä kun saa jostain ihan muusta kuin palkankorotuksista tai työstä.
Parhaimmillaan siirtyminen kasvuvapaaseen degrowth-yhteiskuntaan voi lähteä liikkeelle juuri ylemmästä keskiluokasta, joka intoutuu hakemaan elämälleen merkityksiä ja ryhtyy dowshiftaamaan. Ehkä tästä syystä dowshiftaus näyttäytyy niin pahana painajaisena elinkeinoelämän etujärjestöille ja Matti Apusen kaltaisille henkilöille, joiden identiteetti ja arvomaailma nojaavat vanhan maailman oppeihin.
Ohessa neljä luokkaa, jotka ovat avainasemassa kasvuvapaan yhteiskunnan edistämisessä:
1. Työväenluokka. Ei ole tällä hetkellä valmis lyhentämään työaikaansa, koska palkka määrittää niin vahvasti omaa itsetuntoa. Kuvittelee olevansa köyhyyden partaalla vaikka globaalisti mitattuna elää satumaisessa rikkaudessa. Ratkaisu: Perustulo.
2. Keskiluokka. Varallisuutta on perintöjen, omistusasuntojen ja kesämökkien myötä jo yllin kyllin. Kaipaa lyhyempää työpäivää eli ottaa mielellään pidempiä hoitovapaita, vuorotteluvapaita ja lyhyemmän työajan palkankorotusten sijaan, jotta voi tehdä merkityksellisiä asioita – eli dowshiftaa heti kun siihen tulee järkevä mahdollisuus. Ratkaisu: Mahdollisuuksien tarjoaminen.
3. Yläluokka. Raha, voitto ja kilpailukyky ovat kaikki kaikessa. Janoaa työn tuottavuuden parantumista, talouskasvua ja vanhaa maailmaa, jossa yritysten tehtävä on tuottaa osakkeen omistajille vain voittoa. Marginaalinen ryhmä, joka täytyy saada kuriin. Pelkää keskiluokan dowshiftausta. Ratkaisu: Tuloerojen tasaaminen verotuksella.
4. Merkityksellisen työn tekijät. Voivat tehdä sitä, mitä muutenkin intohimoisesti haluavat. Palkka tai työaika ei ole edes relevantti kysymys. Esimerkiksi itse koen kuuluvani tänne. Mitä enemmän porukkaa saadaan tähän joukkoon, sitä varmemmin talouskasvusta vapaa yhteiskunta tulee toteutumaan.
Mihin joukkoon sinä kuulut tai haluaisit kuulua?
Hyvä ja tärkeä aihe, mutta ihmisten jako noihin neljään luokkaan tuntuu melko karkealta ja vanhanaikaiselta. Kyllä hidastajia löytyy joka luokasta varallisuuteen katsomatta.
”Osakkeen omistajat” pitäisi olla yhdyssana. Ja kai tarkoitat ”downshiftingiä”. Asia on tärkeä ja mielenkiintoinen ja viittaus tälle sivulle tuli erinomaiselta degrowth-sivulta, minkä vuoksi turhat ajatusta latistavat virheet ovat harmilloisia.
Samaa mieltä Hannan kanssa: tuollainen luokkajako ei ole nykyaikaa. Ja unohditko työttömät ja väliinputoajat?