Vieraskynäblogissa Ari Jokimäki
Ilmastopolitiikan piiristä minulle tulee ensimmäisenä mieleen kysymys: pitääkö ilmastonmuutos estää? Tässä kirjoituksessani aion hiukan pohtia tätä kysymystä.
Minä en tiedä vastausta tuohon kysymykseen, eikä minulla edes ole varsinaista mielipidettä siihen.
En kuitenkaan usko, että kysymykseen voidaan antaa itsestään selvää vastausta. Minun nähdäkseni vastaus riippuu näkökulmasta. Kysymystä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Sitä voidaan tarkastella ainakin yksilön kannalta, ihmiskunnan nykyisen ja tulevien sukupolvien kannalta, koko ihmislajin kannalta, maapallon nykyisen lajiston kannalta ja maapallon ekosysteemin tulevaisuuden kannalta.
Yksilön kannalta vastaus riippuu hiukan siitä, missä yksilö asuu, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa toisissa paikoissa haitallisemmin ja toisissa paikoissa myönteisemmin. Kun katsotaan ilmastonmuutoksen ennusteita eri alueille, huomataan Suomessa olevan erityisen helppo heittäytyä itsekkääksi ja todeta, ettei Suomessa elävän yksilön ja hänen jälkeläistensä kannalta ilmastonmuutosta tarvitse ainakaan kovin voimallisesti lähteä estämään. Jossakin vaiheessa täytyy vain pistää rajat kiinni, ettei tänne eksy liikaa ilmastopakolaisia.
Ihmiskunnan nykyisten sukupolvien kannalta ei ilmastonmuutosta ehkä tarvitse estää, koska ilmastonmuutos etenee niin hitaasti, että suuri osa nykyään elävistä ihmisistä voi pärjätä ihan hyvin, vaikkemme ilmastonmuutoksen etenemiseen kajoaisikaan. Tulevien sukupolvien kannalta asia on toinen. Ilmastonmuutoksella on ennusteiden mukaan vakavat seuraukset suuressa osassa maapalloa lähivuosisatoina. Näyttääkin siltä, että tulevien sukupolvien kannalta ilmastonmuutos olisi estettävä.
Ihmislajin kannalta asia on monimutkainen. Jos pysäyttäisimme ilmastonmuutoksen nyt heti, olisiko ihminen lajina oppinut siitä mitään, vai syöksyisikö se pian kohti uutta katastrofia? Toisaalta, jos ajaisimmekin ilmastojärjestelmän nyt aivan sekaisin ja vastaanottaisimme siitä aiheutuvat suuret tuhot, niin ehkä ihmislaji oppisi, ettei ilmastojärjestelmää tule sorkkia ihan miten sattuu. Tieteelliseltä kannaltakin olisi mielenkiintoista saada ensikäden havaintoja siitä, miten kunnon ilmastonmuutos etenee. Lisäksi ilmastonmuutos saattaisi ratkaista monia ihmiskunnan muista ongelmista. Ihmiskuntahan on tällä hetkellä tuhoamassa maailman metsiä, saastuttamassa ilmakehää ja kuluttamassa maapalloa monella muullakin tavalla loppuun. Kaikki tämä johtuu siitä, että ihmisiä on niin paljon. Ilmastonmuutos saattaisi ratkaista nämä ongelmat vähentämällä ihmiskuntaa huomattavasti. Vähentäisikö se ihmisiä kuitenkaan tarpeeksi? Ehkä ilmastonmuutos jääkin melko lieväksi.
Ihmislajin kannalta ei ole paljoa merkitystä, jos muutamat sukupolvet joutuvat kärsimään tai jos paljon ihmisiä kuolee. Näyttääkin siltä, että ihmislajin tulevaisuuden kannalta saattaisi olla jopa parempi, ettemme estäisi ilmastonmuutosta. Tosin se pitäisi estää, jos se saattaisi aiheuttaa lajimme sukupuuton, mikä mielestäni on tämänhetkisen tiedon perusteella melko epätodennäköistä.
Maapallon nykyisen eliölajiston kannalta näyttäisi paremmalta, jos ilmastonmuutos estetään. Lajeja näyttäisi kuolevan paljon sukupuuttoon. Kaikki lajit eivät kuitenkaan häviä. Luonto tulee joskus tulevaisuudessa toipumaan tästä sukupuuttoaallosta. Maapallon tulevan lajiston kannalta ei ole merkitystä sillä, paljonko lajeja kuoli aikaisemmin sukupuuttoon. Tulevat lajit yksinkertaisesti vain sopeutuvat siihen ympäristöön, mitä silloin on tarjolla. Emme kuitenkaan tiedä, millaiseksi luonto tulee muuttumaan sukupuuttoaallon jälkeen. Onko tulevaisuuden luonto sellainen, että ihmislaji pärjää siellä? Tämän epävarmuuden takia ilmastonmuutos pitäisi ehkä estää.
Tämän pohdinnan päätteeksi en vieläkään tiedä, pitääkö ilmastonmuutos estää vai ei. Kummallekin vaihtoehdolle löytyy puoltavia näkökulmia.
Ari Jokimäki on harrastaja, joka kirjoittaa ilmastotieteeseen liittyviä artikkeleita muun muassa Ilmastotieto-blogiin ja CO2-raporttiin.
Kyllä, ilmastonmuutos pitää estää ja mikäli sitä ei voida estää, täytyy sitä hillitä.
Perusteluita on useita, joista henkilökohtaiset syyt sopivat parhaiten: Arvostan elämää, ennen kaikkea omien jälkeläisteni elämää ja vaadin, että teemme kaikkemme että tulevilla sukupolvilla on edellytykset hyvään elämään. Ilmatonmuutos voi aiheuttaa niin valtavaa kärsimystä suurelle joukolle ihmisiä ja heikentää merkittävästi luonnon kykyä tuottaa ihmisille tarpeellisia asioita, että se on pakko saada kuriin. Ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta välttämättömien syiden lisäksi on muitakin tärkeitä perusteluita sille, miksi vaarallinen ilmastonmuutos pitää estää. Luonto tarjoaa monelle henkisesti erittäin tärkeitä elämyksiä ja pitkälle edetessään ilmastonmuutos pilaa tämänkin. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.
Jokimäen kirjoitus johdattaa ajattelemaan kuinka kammottava tulevaisuus on edessä, mikäli suhteudumme asiaan välinpitämättömästi.
Se, miten ilmastonmuutos estetään onkin sitten jo vaikeampi kysymys, mutta estää se pitää kuitenkin.
Ehkä olen turhan pessimisti, mutta en itse ole lainkaan varma, etteikö kaikkien lajien sukupuutto olisi mahdollinen nykymenolla. Eräs maailman arvostetuimmista ilmastotutkijoista, Nasan Goddard Instituutin johtaja James
Hansen tuntuu synkentäneen jatkuvasti omia näkemyksiään tutkimustiedon kasautuessa, ja on nykyisin jo sitä meiltä, että merenpohjissa lepää niin paljon
50 miljoonan viime vuoden aikana jatkuvasti kylmenneessä ilmastossa (ks http://www.columbia.edu/~mhs119/Storms/ figure 18)
varastoituneita metaanihydraatteja, että voimme vielä saada aikaan
dinosaurusten aikaisen ilmaston tai jopa Venus-ilmiön, jos poltamme
perusfossiilisten lisäksi myös ei-konventionaaliset (öljyliuskekivet,
öljyhiekka, savikaasu jne.)
Lainaus Hansenin kirjasta Storms of my grandchildren:” The paleoclimate
record does not provide a case with a climate forcing of the magnitude
and speed that will occur if fossil fuels are all burned. Models are
nowhere near the stage at which they can predict reliably when major
ice sheet disintegration will begin. Nor can we say how close we are
to methane hydrate instability. But these are questions of when, not
if. If we burn all the fossil fuels, the ice sheets almost surely will
melt entirely, with the final sea level rise about 75 meters (250
feet), with most of that possibly occurring within a time scale of
centuries. Methane hydrates are likely to be more extensive and
vulnerable now than they were in the early Cenozoic. It is difficult
to imagine how the methane clathrates could survive, once the ocean
has had time to warm. In that event a PETM-like warming could be added
on top of the fossil fuel warming.
After the ice is gone, would Earth proceed to the Venus syndrome,
a runaway greenhouse effect that would destroy all life on the planet,
perhaps permanently? While that is difficult to say based on present
information, I’ve come to conclude that if we burn all reserves of
oil, gas, and coal, there is a substantial chance we will initiate the
runaway greenhouse. If we also burn the tar sands and tar shale, I
believe the Venus syndrome is a dead certainty.”