Kestävä kehitys

Lihaton Lokakuu alkaa! – Ruokapäiväkirja

BiopuuroHyvää alkanutta Lihatonta Lokakuuta!

Haastoin hiljattain makkaransyöjä Riku Rantalan Docventuresin suorassa radiolähetyksessä osana Luonto-Liiton ilmastolupaus-kampanjaa kuukauden lihattomaan ruokavalioon. Kaveri otti haasteen vastaan ja siitä sai alkunsa Lihaton Lokakuu.

Tähän mennessä haasteen on ottanut vastaan jo noin 25 000 ihmistä!

Itse olen vegaani eli en syö mitään eläinperäisiä tuotteita. Näin ollen lupaan omalta osaltani vain olla tukemassa muiden lihattomia ruokavalintoja.

Ensimmäisenä tekona aion pitää viikon ajan ruokapäiväkirjaa. Tämä toivottavasti auttaa muita hahmottamaan, millainen voi olla vegaaninen ruokavalio. Kannattaa kuitenkin huomata, että kuntoilen ja urheilen suhteellisen paljon, joten myös ruokamäärät ovat sen mukaiset.

Tässä esimerkiksi eilisen (30.9.2013) syömiset:

Lue lisää

Vapauttakaa Sini Saarela!

Sini Saarela, 29 syyskuuta 2013Maailmassa on virhe.

Murmanskilainen tuomioistuin määräsi (29.9.2013) suomalaisen Greenpeace-aktivistin Sini Saarelan kahdeksi kuukaudeksi tutkintavankeuteen epäiltynä merirosvoudesta.

Sini Saarela pidätettiin, koska hän osoitti rauhanomaisesti mieltään Gazpromin öljylautalla Petšoranmerellä Siperiassa.

Ei sankareita kuulu laittaa vankilaan. Merirosvoja ovat ne, jotka haluavat tuhota Arktisen alueen ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Greenpeacen aktivisteja tulisi kiittää ja palkita, ei tuomita. On sankarillista ja ihailtavaa toimia haavoittuvan arktisen alueen puolesta öljynporausta vastaan!

Olen itse tuntenut Sini Saarelan vuosia. Hän on toiminut pitkään mm. Luonto-Liiton metsäryhmässä ja työskenteli Luonto-Liitossa piirivastaavana. Työssään hän pärjäsi erinomaisesti ja suosittelen häntä lämpimästi vastaaviin tehtäviin.

Lue lisää

Kestävyyttä etsimässä: Jätkäsaari ja Kalasatama

Havainnekuva Jätkäsaareen rakennettavista puukerrostaloista. Kuva Anttinen Oiva ArkkitehditOsallistuin keskiviikkona 18.9. Helsingin Laiturilla Kestävyys uusilla asuinalueilla -tilaisuuteen.

Tunnin mittaisessa sessiossa käytiin läpi Kalasataman ja Jätkäsaaren ympäristöratkaisuja.

Tapahtuma oli osa kansainvälistä World Green Building viikkoa.

On tietysti hienoa, että Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa on huomioitu monia kestävyyteen ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Molempiin kaupunginosiin on tulossa ratikkalinja, pyöräily-yhteydet ovat vähintään kohtalaiset, on jätteiden putkikeräysjärjestelmä ja sähköautojen latauspisteitä. Lisäksi noudatetaan tietysti nykyisiä energianormeja.

Todellista ekokaupunkia voisi tehdä kuitenkin vähän kunnianhimoisemmin. Ohessa on kolme kriteeriä ekologisesti kestävälle kaupunginosalle:

Lue lisää

Docventures: Miten yksilö voi edistää ympäristöasioita?

Docventures Riku Rantala Leo Stranius ja Tuukka Milonoff Kuva YLEOsallistuin keskiviikkona 18.9.2013 YLE Puheen Docventures -radiolähetykseen. Keskustelun aiheena oli luonto ja yksilön ympäristövalinnat.

Itse haluan elää niin ympäristöystävällisesti kuin mahdollista.

Käytännössä kyse on siitä, että pyrin toimimaan nykytiedon valossa niin oikein kuin se kohtuudella on mahdollista. Tarkoituksena ei ole nostaa itseä muiden yläpuolelle tai syyllistää ketään.

Tekeminen on sanomisen korkein muoto. Toimimalla omassa arjessani, voin nukkua yöni rauhassa. Samalla voin kokeilla arjessa erilaisia ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Ja kun lapseni joskus tulevaisuudessa kysyy, mitä tein silloin kun jotain oli vielä tehtävissä, voin vastata, että ainakin yritin.

Yksilön kannalta tärkeimmät valinnat tehdään asumisen, liikkumisen ja ruuan suhteen.

Lue lisää

Wanted: Ekologisesti kestävää elämäntapaa symboloivat lelut?

LeikkipyöräVietimme hiljattain lapsen 2-vuotisjuhlia.

Erityisiä lastenkutsuja emme järjestäneet. Pyysimme vain lapsen kummit ja naapuruston pihalle syömään vegaanista mustikkapiirakkaa.

Lahjoja lapsi ei tässä vaiheessa tarvitse. Ja niitä saimmekin ilahduttavan vähän. Yksi lahja oli kuitenkin ylitse muiden. Viereisessä kuvassa oleva leikkipolkupyörä.

Aika varhaisessa vaiheessa itseäni alkoi häiritä erilaiset piilomerkitykset, joita vauvoille tarjoillaan esimerkiksi vaatteiden ja kirjojen myötä.

Nyt myöhemmin olen törmännyt siihen, miten vaikeaa on löytää ekologisesti kestävää elämäntapaa symboloivia leluja.

Lue lisää

Helsingin ympäristön tila

Helsinki Ympäristöraportti 2012Helsingin kaupunginvaltuuston seuraavassa kokouksessa (ke 11.9.) on jälleen paljon kiinnostavia asioita.

Itse luin erityisen tarkasti Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2012. Kyseessä on raportti, jossa kuvataan kaupungin ympäristötavoitteiden toteutumista ja toiminnan vaikutuksia ympäristöön.

Monella mittarilla katsottuna Helsingin ympäristön tila on menossa parempaan suuntaan. Esimerkiksi joukkoliikenne ja pyöräilyn osuus on kasvussa, kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ja vedenkulutus on laskussa.

Toisaalta parannettavaa riittää. Helsingin pinta-alasta vain 3 prosenttia on suojeltu ja arvokkaita luontoalueita uhkaa jatkuvasti kaavoitus. Jätevesimäärät ja ravinnekuormitus on kasvussa ja hankinnoissa otetaan ihan liian harvoin huomioon ympäristökriteerit.

Tässä joitain mielestäni kaikkein mielenkiintoisimpia havaintoja raportista.

Lue lisää

Mitä suomalaiset ajattelevat tuulivoimasta?

Suomen Tuulivoimayhdistys, Energiateollisuus ja Motiva tekivät viime keväänä kiinnostavan kyselyn kuntalaisille ja kuntapäättäjille tuulivoima-asenteista.

Vastasin itsekin Helsingin kaupunginvaltuutetun ominaisuudessa kyselyyn. Tulokset julkaistiin jo kesäkuussa 2013, mutta perehdyin itse selvitykseen vasta nyt.

Kyselyn mukaan suurin osa kuntapäättäjistä ja kuntalaisista suhtautuu tuulivoimaan myönteisesti ja haluaa sitä lisää.

Tärkeimpänä positiivisena tekijänä tuulivoimassa pidetään sen uusiutuvuutta ja päästöttömyyttä. Eniten tuulivoimassa huolestuttaa niiden aiheuttamat melu- ja maisemahaitat. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että esimerkiksi loma-asukkaiden suhtautuminen tuulivoimarakentamiseen on huomattavasti myönteisempää kuin mitä kuntapäättäjät arvelevat.

Alla on vielä hiukan tarkemmin selvityksen tuloksia.

Lue lisää

Avoin kirje pääministeri Jyrki Kataiselle: Näin kestävyysvaje ratkaistaan

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläYle Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla totesitte, että viranhaltijat ovat laatimassa rakenneuudistuslistaa, joka tulee aikanaan julkiseen keskusteluun. Tämä on hyvä asia.

On ollut ilahduttavaa, että politiikan kriisitietoisuus on kesän mittaan lisääntynyt. Olen samaa mieltä kanssanne siitä, että meidän on hyvä kiinnittää huomiota julkisen sektorin ja yleiseen tuottavuuden kasvuun, työn tarjontaan ja työurien pituuteen

Toivon, että kaikkein tärkein rakenneuudistus ei ole kuitenkaan unohtunut teiltä. Onhan kyse Suomen ja viime kädessä koko maapallon tulevaisuudesta.

Kyse on siitä, että viime viikosta lähtien olemme eläneet luonnonvarojen suhteen velaksi. Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on kulutettu tältä vuodelta loppuun tiistaina 20. elokuuta.  Tällä hetkellä ihmiset tarvitsevat 1,5 maapalloa tyydyttämään vuosittaiset tarpeensa. Tilanne ei ole kestävä.

Ohessa on kolme ehdotusta kestävyysvajeen ratkaisemiseksi Suomessa ja terveisiä Heureka-foorumiin, jossa yritetään löytää viisastenkiveä Suomen menestyksen varmistamiseksi:

Lue lisää

Jätteiden putkikeräysjärjestelmä: Ekologista vai ei?

Jätteen putkikeräys TukholmassaKaupunginvaltuustoon liittyvä työ pyörähtää ensi viikolla käyntiin. 

Yhtenä asiana keskiviikkona 28.8. klo 18 alkavassa kokouksessa käsitellään 9 000 000 euron suuruisen kaupungin omavelkaisen takauksen myöntämistä Kruunuvuorenrannan jätteen putkikeräys Oy:lle.

Kyse on siis siitä, että jäteautojen sijaan putkikeräysjärjestelmässä jätteet kuljetetaan maanalaista runkoputkea pitkin alueelliselle jäteasemalle, josta ne kuljetetaan konteissa jatkokäsittelylaitoksiin sekä kaatopaikalle.

Hanketta perustellaan kaupunginhallituksen pohjaesityksessä erityisesti ympäristöpointeilla, kuten energiaa säästävällä kaupunkirakenteella. Tehtyjen selvitysten mukaan putkikeräysjärjestelmä vähentäisi Kruununvuorenrannan alueen raskasta jäteautoliikennettä noin 80 – 90 %, mikä parantaa alueen turvallisuutta ja viihtyvyyttä sekä alentaa jäteautoliikenteestä johtuvia päästöjä.

Ympäristöhyöty ei ole kuitenkaan ihan näin suoraviivainen. Jätteiden putkikuljetusjärjestelmän ympäristövaikutuksista rakennettuun ympäristöön on tehty seuraava tutkimus: Jätteiden putkikuljetusjärjestelmän ympäristökuormitukset ja yhteiskunnalliset kustannukset rakennetussa kaupunkiympäristössä – Tapaustarkastelussa Punavuoren alue

Lue lisää

Vegaaniruokaa päiväkoteihin

Veganissimon brunssiTampereella päätettiin tuoda vegaaniruokavalio vaihtoehdoksi päiväkoteihin tänä syksynä. Aiheesta uutisoi tällä viikolla mm. Helsingin Sanomat.

Vegaaniruoka on ympäristöystävällistä, edistää eläinten hyvinvointia ja on oikein koostettuna myös sekaruokavaliota terveellisempää.

On hyvä, että päiväkotien ruokavaihtoehdot ja valinnanvapaus lisääntyvät.

Toisaalta herää kysymys, miten pitkälle eri ruokavalioiden tarjoamisessa on syytä mennä. Tuleeko kaupungin tai kunnan vastata kaikkiin mahdollisiin toiveisiin. Tämä on tuskin mahdollista esimerkiksi pienessä kunnassa.

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 230 4 218

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

19 2
Open post by leostranius with ID 17892334389590696
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin.

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin.

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h.

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

33 2
Open post by leostranius with ID 18402106384080308
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä. Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä.

Nyt olisi pinnoja 100/100!

31 1
Open post by leostranius with ID 17882364723456488
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. Nyt olisi pinnoja 100/100!

Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.

123 5
Open post by leostranius with ID 17937598452271449
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina? Pitäisikö minun tehdä enemmän? Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin. Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän. ”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.” Linkki koko juttuun biossa.

Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa.

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin.

Miltä homma tuntui tällä kerralla?

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti.

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut.

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal.

Nyt on hyv

42 3
Open post by leostranius with ID 18046897781623960
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. Miltä homma tuntui tällä kerralla? Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. Tarkemmat ajat: -Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126 -Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110 -Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117 Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla. Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. Nyt on hyv

Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa.

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

22 0
Open post by leostranius with ID 18104333485826104
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa! ”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.” Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

48 0
Open post by leostranius with ID 18094028656944852
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.

17 0
Open post by leostranius with ID 18316416283285482
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä? Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia. Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa. En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata. Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy. Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa