Ilmastoaktivistien ei kannata uhrata voimia ydinvoiman puolustamiseen

Fukushima-kynttilämielenosoitus-SenaatintorillaNeljä ympäristö- ja ilmastotutkijaa julkaisi 3.11.2013 avoimen kirjeen, jossa he kehottivat ympäristötoimijoita edistämään kehittyneen ydinenergian käyttöönottoa ilmastonlämpenemiseen hillitsemiseksi.

Kirje löytyy suomeksi Ilmastotiedon sivuilta.  Tutkijoiden mukaan ” Ydinvoiman jatkuva vastustaminen vaarantaa ihmiskunnan mahdollisuudet välttää vaarallinen ilmastonmuutos.”

Ymmärrän toki hyvin joidenkin toimijoiden halua edistää ydinvoimaa. Esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa, jossa on paljon ydinvoimaa, päästöt asukasta kohden ovat suhteellisen pienet. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden kehitys on ollut aiemmin kallista ja hidasta.

Nyt tilanne on muuttunut. Uusiutuvat energialähteet, kuten aurinko ja tuuli, ovat entistä kilpailukykyisempiä. Energiansäästö ja energiatehokkuus taas ovat ylivoimaisia keinoja päästöjen ja muidenkin ympäristöhaittojen vähentämiseen.

Se mikä onnistui menneinä vuosikymmeninä, on tuskin mahdollista enää nykyisin, kun käsillä on selvästi ydinvoimaa parempia vaihtoehtoja. Itse olen siis neljän tutkijan kanssa eri mieltä.

Ohessa on viisi syytä, miksi en aio ryhtyä ainakaan vielä ydinvoiman puolustajaksi.

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Seuraavaksi Vegaaninen marraskuu

Lihaton Lokakuu Leo Stranius Tuomas Enbuske Riku RantalaOlin aamulla (31.10.) yhdessä Riku Rantalan kanssa MTV3 Huomenta Suomessa ja Radio Novan Enbuske & Linnanahde Crewssa keskustelemassa Lihattomasta Lokakuusta.

Haastoin syyskuun lopussa osana Luonto-Liiton ilmastolupaus -kampanjaa YLE Radio puheen suorassa Docventures-lähetyksessä Riku Rantalan olemaan kuukauden ilman lihaa.

Tästä sai alkunsa Lihaton Lokakuu. Haasteeseen vastasi Facebookissa yli 30 000 ihmistä.

Miksi Lihaton Lokakuu? Ohessa on muutama syy miksi tämmöiset kampanjat ovat tärkeitä:

Lue lisää

Sonja Vartiala: Suomen ilmastopolitiikka tarvitsee täyskäännöksen

Vieraskynäblogissa SoSonja Vartialanja Vartiala

Suomen ilmastopolitiikka tarvitsee täyskäännöksen

Meillä suomalaisilla on tapana ajatella, että olemme sivistyneitä, rehellisiä ja tunnollisia ympäristökysymysten edelläkävijöitä, jotka rakastavat puhdasta luontoa ja sinisiä järviä.

Ilmastopolitiikassa totuus on kuitenkin toinen: kansainvälisessä vertailussa Suomen ilmastopolitiikka on kelvotonta, kunnianhimottomuudessaan kuudenneksi surkeinta koko EU:ssa.

Ajatus siitä, että jotain on tehtävä, oli oikeastaan muhinut mielessä jo pari vuotta. Tänä syksynä päätimme kaveriporukalla, että nyt olisi aika toimia.

Päätimme lanseerata Rajalla-tempauksen heti IPCC:n raportin julkaisun jälkeen. Silloin media olisi pullollaan keskustelua ilmastopolitiikasta. Miten typerä ajatuksemme olikaan – poliittista keskustelua ei syntynyt lainkaan ja raportti vaiettiin kuoliaaksi muutamassa päivässä.

Yritin itse kahlata läpi kuluvan vuoden keväällä julkaistun kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Milloin sen ympäripyöreä epämääräisyys ei nukuttanut, se jätti jälkeensä hämmennystä:

Lue lisää

Kommentoi: Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävä kehitys Uusi Kestävän kehityksen toimikunta aloitti työnsä lokakuussa. Olen itse toimikunnassa jäsenenä Luonto-Liiton edustajana.

Toimikunnan puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja varapuheenjohtaja ympäristöministeri Ville Niinistö. Toimikunnassa on yhteensä 54 jäsentä ja 54 henkilökohtaista varajäsentä. Kokoonpano löytyy täältä.

Ensimmäisessä kokouksessa kävimme keskustelua valmisteilla olevasta yhteiskuntasitoumuksesta. Seuraavassa kokouksessa joulukuussa on tarkoitus hyväksyä lopulliset muotoilut.

Ehdotus yhteiskuntasitoumukseksi on valmis. Luonnosta ehtii kommentoida vielä 31.10.2013 asti. Mahdollisimman konkreettiset kommentit voi lähettää toimikunnan apulaispääsihteerille sähköpostitse: marja.h.innanen(a)ymparisto.fi.

Yhteiskuntasitoumusta voi käydä kommentoimassa ja muokkailemassa myös suoraan Google Docsissa.

Lue lisää

Helsingin Energian johtokunta: Biopolttoaineiden kestävyyskriteerit ja sähköautojen latausverkko

Helsingin Energia HanasaariHelsingin Energian johtokunnan kokouksessa (25.10.2013) käytiin läpi muun muassa toimitusjohtajan ajankohtaiskatsaus ja tuore osavuosikatsaus.

Mielenkiintoisimmat asiat olivat kuitenkin vastaus Thomas Wallgrenin toivomusponteen koskien uusiutuvien energialähteiden sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä päätös lähteä mukaan valtakunnalliseen sähköautoliikenteen latausoperaattoriyhtiön osakkaaksi.

Ohessa käsitellyt asiat vielä hiukan tarkemmin.

Helsingin Energian lausunto valtuutettu Thomas Wallgrenin toivomusponteen:

Valtuutettu Thomas Wallgren on esittänyt toivomusponnen ”§ 122 Strategiaohjelma vuosiksi 2013-2016. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvaessa varmistetaan niiden sosiaalinen ja ekologinen kestävyys”.

Mielestäni Helsingin Energian lausunto oli hyvä, jonka ydin on tässä:

Lue lisää

Arktis on jätettävä rauhaan öljynporaukselta. Piste.

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläOheinen kirjoitukseni on julkaistu Tekniikka & Talous -lehden Energia-blogissa 16.10.2013.

Arktis on jätettävä rauhaan öljynporaukselta. Piste.

Euroopan ympäristökeskus (EEA) julkaisi 9.10.2013 raportin Kioton päästövähennystavoitteiden ja EU:n vuoden 2020 ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumisesta.

Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä 18 prosenttia. EU on siis jo nyt hyvin lähellä vuoden 2020 päästövähennystavoitettaan. Myös uusiutuvan energian käyttöönotto on lisääntynyt tavoitteiden mukaisesti. Tällä hetkellä noin 13 prosenttia energian loppukulutuksesta tuotetaan EU:ssa uusiutuvilla energialähteillä.

Kioton pöytäkirjassa EU sitoutui vähentämään päästöjä kahdeksan prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosien 2008-2012 aikana. EEA:n mukaan päästöt olivat tuona aikana keskimäärin 12,2 prosenttia vuoden 1990 tasoa alhaisemmat.

Mahdottomasta tuli mahdollista

Lue lisää

”Puhtaan ruuan puolesta – Monsanto pois Suomesta”

Marssi Monsantoa vastaan SenaatintorillaOsallistuin lauantaina 12.10.2013 Helsingissä Monsanton vastaiseen mielenosoitukseen. Samaan aikaan marssittiin noin 50 maassa ja 400 eri kaupungissa ympäri maailmaa.

Helsingissä meitä oli yhteensä noin 150 marssijaa.

Kyse on siitä, että suuret suomalaiset rehun valmistajat ovat ottaneet geenimuunnellun soijan käyttöön. Suomen Rehun Turun tehtaalla käsitellään kiistellyn amerikkalaisen kemikaaliyhtiö Monsanton GMO-soijaa.

Monsanton GMO-soijaan liittyy mielestäni neljä keskeistä ongelmaa:

Lue lisää

Sarasvuo talkshow: Viisi jälkiajatusta

Leo Stranius ja Jari SarasvuoOlin torstaina (3.10.) Nelosen Sarasvuo talkshowssa.

Keskustelimme Sini Saarelan tapauksesta, Arktisen alueen öljynporauksesta ja ilmastonmuutoksesta yhdessä Greenpeacen Kaisa Kososen kanssa.

Olen vaikuttunut siitä, miten vaikuttunut ja tosissaan Jari Sarasvuo on ilmasto- ja ympäristökysymyksistä. Tämä lupaa hyvää!

On tietysti kohtuutonta, että Sini Saarelan täytyy kokea Venäläinen vankila, jotta asia nousee esille.

Toisaalta läpi historian olemme tarvinneet erilaisia sankarimyyttejä ja marttyyreja, jotta ihmiskunta on herännyt toimintaan. Greenpeacen Harri Lammi kirjoittaa tästä hyvin: Sankarit, joita emme ansaitse.

Aikaa on ilmastokysymyksen suhteen kuitenkin aika vähän. Emme voi odottaa 15 vuotta. Toimiin pitää ryhtyä nyt.

Ohessa on vielä viisi jälkiajatusta Jari Sarasvuon kansa käydyn keskustelun jälkimainingeissa.

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Ruokapäiväkirja osa 3

Lihaton Lokakuu - Ylipäällikön päiväkäskyLihattoman lokakuun toinen päivä on takana.  Lupasin pitää Lihattoman Lokakuun hengessä vähintään viikon ruokapäiväkirjaa. Tässä tulevat nyt kolmannen päivät mätöt.

Toivon todella, että kaikki tapahtumaan mukaan lähteneet lähes 30 000 ihmistä antavat kasvissyönnille mahdollisuuden, ryhtyvät tuumasta toimeen ja kokeilevat lihatonta arkea.

Itse uskon, että arjen muutokset syntyvät tekemisen kautta. Valistus ei riitä.

Henkilökohtaisen kokeilun ja siitä seuraavan kokemuksen kautta syntyy ymmärrystä ja halua hankkia tietoa asiasta sekä sitä kautta lopulta muutosta omissa arvoissa. Samalla tulee ehkä havainnoitua ympärillä olevia asioita uusin silmin – esimerkiksi sitä, että lähiravintolasta ei saa kunnollista kasvisruokaa. Parhaimmillaan nämä kokemukset johtavat haluun muuttaa asioita myös laajemmin.

Ohessa viikon kolmas ruokapäiväkirja eli mitä tuli pisteltyä suuhun keskiviikkona:

Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa