Ilmastoaktivistien ei kannata uhrata voimia ydinvoiman puolustamiseen

Fukushima-kynttilämielenosoitus-SenaatintorillaNeljä ympäristö- ja ilmastotutkijaa julkaisi 3.11.2013 avoimen kirjeen, jossa he kehottivat ympäristötoimijoita edistämään kehittyneen ydinenergian käyttöönottoa ilmastonlämpenemiseen hillitsemiseksi.

Kirje löytyy suomeksi Ilmastotiedon sivuilta.  Tutkijoiden mukaan ” Ydinvoiman jatkuva vastustaminen vaarantaa ihmiskunnan mahdollisuudet välttää vaarallinen ilmastonmuutos.”

Ymmärrän toki hyvin joidenkin toimijoiden halua edistää ydinvoimaa. Esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa, jossa on paljon ydinvoimaa, päästöt asukasta kohden ovat suhteellisen pienet. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden kehitys on ollut aiemmin kallista ja hidasta.

Nyt tilanne on muuttunut. Uusiutuvat energialähteet, kuten aurinko ja tuuli, ovat entistä kilpailukykyisempiä. Energiansäästö ja energiatehokkuus taas ovat ylivoimaisia keinoja päästöjen ja muidenkin ympäristöhaittojen vähentämiseen.

Se mikä onnistui menneinä vuosikymmeninä, on tuskin mahdollista enää nykyisin, kun käsillä on selvästi ydinvoimaa parempia vaihtoehtoja. Itse olen siis neljän tutkijan kanssa eri mieltä.

Ohessa on viisi syytä, miksi en aio ryhtyä ainakaan vielä ydinvoiman puolustajaksi.

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Seuraavaksi Vegaaninen marraskuu

Lihaton Lokakuu Leo Stranius Tuomas Enbuske Riku RantalaOlin aamulla (31.10.) yhdessä Riku Rantalan kanssa MTV3 Huomenta Suomessa ja Radio Novan Enbuske & Linnanahde Crewssa keskustelemassa Lihattomasta Lokakuusta.

Haastoin syyskuun lopussa osana Luonto-Liiton ilmastolupaus -kampanjaa YLE Radio puheen suorassa Docventures-lähetyksessä Riku Rantalan olemaan kuukauden ilman lihaa.

Tästä sai alkunsa Lihaton Lokakuu. Haasteeseen vastasi Facebookissa yli 30 000 ihmistä.

Miksi Lihaton Lokakuu? Ohessa on muutama syy miksi tämmöiset kampanjat ovat tärkeitä:

Lue lisää

Sonja Vartiala: Suomen ilmastopolitiikka tarvitsee täyskäännöksen

Vieraskynäblogissa SoSonja Vartialanja Vartiala

Suomen ilmastopolitiikka tarvitsee täyskäännöksen

Meillä suomalaisilla on tapana ajatella, että olemme sivistyneitä, rehellisiä ja tunnollisia ympäristökysymysten edelläkävijöitä, jotka rakastavat puhdasta luontoa ja sinisiä järviä.

Ilmastopolitiikassa totuus on kuitenkin toinen: kansainvälisessä vertailussa Suomen ilmastopolitiikka on kelvotonta, kunnianhimottomuudessaan kuudenneksi surkeinta koko EU:ssa.

Ajatus siitä, että jotain on tehtävä, oli oikeastaan muhinut mielessä jo pari vuotta. Tänä syksynä päätimme kaveriporukalla, että nyt olisi aika toimia.

Päätimme lanseerata Rajalla-tempauksen heti IPCC:n raportin julkaisun jälkeen. Silloin media olisi pullollaan keskustelua ilmastopolitiikasta. Miten typerä ajatuksemme olikaan – poliittista keskustelua ei syntynyt lainkaan ja raportti vaiettiin kuoliaaksi muutamassa päivässä.

Yritin itse kahlata läpi kuluvan vuoden keväällä julkaistun kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Milloin sen ympäripyöreä epämääräisyys ei nukuttanut, se jätti jälkeensä hämmennystä:

Lue lisää

Kommentoi: Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävä kehitys Uusi Kestävän kehityksen toimikunta aloitti työnsä lokakuussa. Olen itse toimikunnassa jäsenenä Luonto-Liiton edustajana.

Toimikunnan puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja varapuheenjohtaja ympäristöministeri Ville Niinistö. Toimikunnassa on yhteensä 54 jäsentä ja 54 henkilökohtaista varajäsentä. Kokoonpano löytyy täältä.

Ensimmäisessä kokouksessa kävimme keskustelua valmisteilla olevasta yhteiskuntasitoumuksesta. Seuraavassa kokouksessa joulukuussa on tarkoitus hyväksyä lopulliset muotoilut.

Ehdotus yhteiskuntasitoumukseksi on valmis. Luonnosta ehtii kommentoida vielä 31.10.2013 asti. Mahdollisimman konkreettiset kommentit voi lähettää toimikunnan apulaispääsihteerille sähköpostitse: marja.h.innanen(a)ymparisto.fi.

Yhteiskuntasitoumusta voi käydä kommentoimassa ja muokkailemassa myös suoraan Google Docsissa.

Lue lisää

Helsingin Energian johtokunta: Biopolttoaineiden kestävyyskriteerit ja sähköautojen latausverkko

Helsingin Energia HanasaariHelsingin Energian johtokunnan kokouksessa (25.10.2013) käytiin läpi muun muassa toimitusjohtajan ajankohtaiskatsaus ja tuore osavuosikatsaus.

Mielenkiintoisimmat asiat olivat kuitenkin vastaus Thomas Wallgrenin toivomusponteen koskien uusiutuvien energialähteiden sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä päätös lähteä mukaan valtakunnalliseen sähköautoliikenteen latausoperaattoriyhtiön osakkaaksi.

Ohessa käsitellyt asiat vielä hiukan tarkemmin.

Helsingin Energian lausunto valtuutettu Thomas Wallgrenin toivomusponteen:

Valtuutettu Thomas Wallgren on esittänyt toivomusponnen ”§ 122 Strategiaohjelma vuosiksi 2013-2016. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvaessa varmistetaan niiden sosiaalinen ja ekologinen kestävyys”.

Mielestäni Helsingin Energian lausunto oli hyvä, jonka ydin on tässä:

Lue lisää

Arktis on jätettävä rauhaan öljynporaukselta. Piste.

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläOheinen kirjoitukseni on julkaistu Tekniikka & Talous -lehden Energia-blogissa 16.10.2013.

Arktis on jätettävä rauhaan öljynporaukselta. Piste.

Euroopan ympäristökeskus (EEA) julkaisi 9.10.2013 raportin Kioton päästövähennystavoitteiden ja EU:n vuoden 2020 ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumisesta.

Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä 18 prosenttia. EU on siis jo nyt hyvin lähellä vuoden 2020 päästövähennystavoitettaan. Myös uusiutuvan energian käyttöönotto on lisääntynyt tavoitteiden mukaisesti. Tällä hetkellä noin 13 prosenttia energian loppukulutuksesta tuotetaan EU:ssa uusiutuvilla energialähteillä.

Kioton pöytäkirjassa EU sitoutui vähentämään päästöjä kahdeksan prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosien 2008-2012 aikana. EEA:n mukaan päästöt olivat tuona aikana keskimäärin 12,2 prosenttia vuoden 1990 tasoa alhaisemmat.

Mahdottomasta tuli mahdollista

Lue lisää

”Puhtaan ruuan puolesta – Monsanto pois Suomesta”

Marssi Monsantoa vastaan SenaatintorillaOsallistuin lauantaina 12.10.2013 Helsingissä Monsanton vastaiseen mielenosoitukseen. Samaan aikaan marssittiin noin 50 maassa ja 400 eri kaupungissa ympäri maailmaa.

Helsingissä meitä oli yhteensä noin 150 marssijaa.

Kyse on siitä, että suuret suomalaiset rehun valmistajat ovat ottaneet geenimuunnellun soijan käyttöön. Suomen Rehun Turun tehtaalla käsitellään kiistellyn amerikkalaisen kemikaaliyhtiö Monsanton GMO-soijaa.

Monsanton GMO-soijaan liittyy mielestäni neljä keskeistä ongelmaa:

Lue lisää

Sarasvuo talkshow: Viisi jälkiajatusta

Leo Stranius ja Jari SarasvuoOlin torstaina (3.10.) Nelosen Sarasvuo talkshowssa.

Keskustelimme Sini Saarelan tapauksesta, Arktisen alueen öljynporauksesta ja ilmastonmuutoksesta yhdessä Greenpeacen Kaisa Kososen kanssa.

Olen vaikuttunut siitä, miten vaikuttunut ja tosissaan Jari Sarasvuo on ilmasto- ja ympäristökysymyksistä. Tämä lupaa hyvää!

On tietysti kohtuutonta, että Sini Saarelan täytyy kokea Venäläinen vankila, jotta asia nousee esille.

Toisaalta läpi historian olemme tarvinneet erilaisia sankarimyyttejä ja marttyyreja, jotta ihmiskunta on herännyt toimintaan. Greenpeacen Harri Lammi kirjoittaa tästä hyvin: Sankarit, joita emme ansaitse.

Aikaa on ilmastokysymyksen suhteen kuitenkin aika vähän. Emme voi odottaa 15 vuotta. Toimiin pitää ryhtyä nyt.

Ohessa on vielä viisi jälkiajatusta Jari Sarasvuon kansa käydyn keskustelun jälkimainingeissa.

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Ruokapäiväkirja osa 3

Lihaton Lokakuu - Ylipäällikön päiväkäskyLihattoman lokakuun toinen päivä on takana.  Lupasin pitää Lihattoman Lokakuun hengessä vähintään viikon ruokapäiväkirjaa. Tässä tulevat nyt kolmannen päivät mätöt.

Toivon todella, että kaikki tapahtumaan mukaan lähteneet lähes 30 000 ihmistä antavat kasvissyönnille mahdollisuuden, ryhtyvät tuumasta toimeen ja kokeilevat lihatonta arkea.

Itse uskon, että arjen muutokset syntyvät tekemisen kautta. Valistus ei riitä.

Henkilökohtaisen kokeilun ja siitä seuraavan kokemuksen kautta syntyy ymmärrystä ja halua hankkia tietoa asiasta sekä sitä kautta lopulta muutosta omissa arvoissa. Samalla tulee ehkä havainnoitua ympärillä olevia asioita uusin silmin – esimerkiksi sitä, että lähiravintolasta ei saa kunnollista kasvisruokaa. Parhaimmillaan nämä kokemukset johtavat haluun muuttaa asioita myös laajemmin.

Ohessa viikon kolmas ruokapäiväkirja eli mitä tuli pisteltyä suuhun keskiviikkona:

Lue lisää

Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa