Vegaaniruokaa päiväkoteihin

Veganissimon brunssiTampereella päätettiin tuoda vegaaniruokavalio vaihtoehdoksi päiväkoteihin tänä syksynä. Aiheesta uutisoi tällä viikolla mm. Helsingin Sanomat.

Vegaaniruoka on ympäristöystävällistä, edistää eläinten hyvinvointia ja on oikein koostettuna myös sekaruokavaliota terveellisempää.

On hyvä, että päiväkotien ruokavaihtoehdot ja valinnanvapaus lisääntyvät.

Toisaalta herää kysymys, miten pitkälle eri ruokavalioiden tarjoamisessa on syytä mennä. Tuleeko kaupungin tai kunnan vastata kaikkiin mahdollisiin toiveisiin. Tämä on tuskin mahdollista esimerkiksi pienessä kunnassa.

Mikäli täytyy valita vain yksi vaihtoehto, olisi vegaaniruoka todennäköisesti paras. Se kun sopii vegaaneille, kasvissyöjille, sekasyöjille, muslimeille, ateisteille, jehovantodistajille, hinduille ja monille muille, kuten ystäväni Facebookissa kommentoi. Toki kuitenkin erilaiset allergiat tulisi huomioida. Ihan kuten ne nytkin huomioidaan.

Toivottavaa on, että muut kunnat ja kaupungit seuraavat Tampereen esimerkkiä ja tarjoavat mahdollisuutta vegaaniruokaan. Ainakin Helsingissä ja suurimmilla kaupungeilla olisi tähän kaikki mahdollisuudet.

Tässä on erään tuttavani kokemuksia vegaaniruokavaliosta päiväkodissa. Helsingin kokemuksista on tarkemmin kirjoittanut mm. Johanna Kaipiainen: Näkökulma: Helsinki siivoaa vegaanilapset pois päivähoidosta.

Toivottavasti uudet ravitsemussuositukset tulevat pian ja niiden myötä ainakin Helsinkiläiset päiväkodit eli käytännössä Palmia, joka kaupungille ruuan toimittaa, ottaa perusvalikoimiinsa vegaanivaihtoehdon.

 

2 kommenttia artikkeliin ”Vegaaniruokaa päiväkoteihin”

  1. Hyvä! Parasta tosiaan olisi jos tarjolla olisi (allergiat huomioiden) vain vegaaniruokaa. Yksi kohta kirjoituksessasi kuitenkin pistää silmään, eikä varmaankaan rehellisyyden niessä ole ihan totta: ”Vegaaniruoka – – on oikein koostettuna myös sekaruokavaliota terveellisempää.” Yhtä fiksua on sanoa että sekaruokavalio on oikein koostettuna sekaruokavaliota terveellisempää. (Tai edes että sekaruokavalio on oikein koostettuna vegaaniruokavaliota terveellisempää.) Hyvä sekäruokavalio on esim. vegaaruokavalio plus muutama silakka tai kasa heinäsirkkoja kerran viikossa, ja moni ravitsemustieteilijä voisi pitää tällaista jopa vegaaniruokavaliota terveellisempänä).

    On ihan järkeviä perusteita pitää vegaaniruokavaliota usealta kantilta yhtä aikaa (ilmasto, eläimet) ”parhaimpana”, mutta tämä ei ole mielestäni hyvä perustelu eikä kovin rehellistä sanoa sitä propagandatarkoituksissa myös kaikkein terveellisimmäksi. Tiede ei kai sitä ainakaan sellaisena tietääkseni pidä, mutta jos sellaisia tutkimustuloksia on, niin kerro ihmeessä. Ruokavalioiden suhteen taitaa olla niin, että kunhan tietyt kriteerit täyttyvät (tarpeeksi kuitua, vihanneksia, yms. kaikki tarpeelliset ravintoaineet eikä liikaa lihaa, kovaa rasvaa jne. ei voida sanoa, että joku ruokavalio olisi toista terveellisempi, esim vegaani vs. kasvispainotteinen sekaruokavalio.

    Muita perusteita vegaaniruokavalion paremmuudelle toki on, kuten sanottu. Voisi sanoa että vegaaniruokavalio on optimaalinen ihmisen kovin ”suoraan” eläimille aiheuttaman haitan suhteen (tappaminen, esim). Voisi kuitenkin miettiä että olisi syytä optimoida jonkun muun suhteen, esim luonnontilaisen luonnon maksimointi vs. viljelysmaat (esim. lisää peltoa vs. metsästä kerätyt heinäsirkat, kestävä kalastus/metsästys tai jotain muuta sellaista). Toki voi olla että tässä mentäisiin hiukan teoreettiseksi ja lienee niin, että tässä historian tilanteessa on ihan järkevä promotoida vegaaniruokavaliota. Mutta rehellisesti kuitenkin!

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa