Mitä suomalaiset ajattelevat tuulivoimasta?

Suomen Tuulivoimayhdistys, Energiateollisuus ja Motiva tekivät viime keväänä kiinnostavan kyselyn kuntalaisille ja kuntapäättäjille tuulivoima-asenteista.

Vastasin itsekin Helsingin kaupunginvaltuutetun ominaisuudessa kyselyyn. Tulokset julkaistiin jo kesäkuussa 2013, mutta perehdyin itse selvitykseen vasta nyt.

Kyselyn mukaan suurin osa kuntapäättäjistä ja kuntalaisista suhtautuu tuulivoimaan myönteisesti ja haluaa sitä lisää.

Tärkeimpänä positiivisena tekijänä tuulivoimassa pidetään sen uusiutuvuutta ja päästöttömyyttä. Eniten tuulivoimassa huolestuttaa niiden aiheuttamat melu- ja maisemahaitat. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että esimerkiksi loma-asukkaiden suhtautuminen tuulivoimarakentamiseen on huomattavasti myönteisempää kuin mitä kuntapäättäjät arvelevat.

Alla on vielä hiukan tarkemmin selvityksen tuloksia.

Kyselyn mukaan 83 % vastanneista kuntapäättäjistä suhtautuu tuulivoiman käyttöön energianlähteenä hyvin positiivisesti ja vain 7 % kielteisesti. Tuulivoimaa halutaan myös rakennettavan Suomeen lisää. Jopa 54 % kuntapäättäjistä haluaisi lisätä tuulivoiman käyttöä merkittävästi ja 33 % jonkin verran nykyisestä.

Erityisen ilahduttavaa oli mielestäni se, että kuntapäättäjät myös toivottavat tuulivoiman tervetulleeksi omiin kuntiinsa. Päättäjistä, joiden kunnassa tuulivoimaa on jo rakennettu tai tuulivoimahanke on parhaillaan käynnissä, 89 % suhtautuu positiivisesti tuulivoiman rakentamiseen kunnassa. Kysely osoitti myös, että tuulivoiman vastustus kuntapäättäjien parissa on vähäistä, eikä suhtautumiseen vaikuta vastaajan puoluekanta tai sukupuoli.

Hyvä on. Päättäjät kannattavat tuulivoimaa, entä kuntalaiset?

Viime vuosina on syntynyt vahva kuva siitä, että tuulivoimaa vastustetaan erityisesti niiden ihmisten keskuudessa, joiden naapuriin on tullut tai tulossa tuulivoimaloita. Minulle toimitettu selvityksen tiivistelmä kertoo kuitenkin ihan toista:

”Kansalaisten parissa toteutettu kysely kuitenkin osoittaa, että asukkaista suurin osa suhtautuu myönteisesti kuntansa tuulivoimahankkeeseen. Vastaajat, joiden asuinkunnassa on tuulivoimahanke vaikuttavat tutkimuksen perusteella varsin tyytyväisiltä kuntansa hankkeeseen, sillä jopa 73 % kertoo olevansa hankkeeseen jokseenkin tai erittäin tyytyväinen. Niistä vastaajista, jotka lomailevat tuulivoimahankepaikkakunnalla, jopa 57 % kertoo olevansa tyytyväinen kesämökkikuntansa hankkeeseen tyytymättömien jäädessä 16 %:iin.”

Aika usein hankkeita arvioidaan niiden talous- ja työllisyysvaikutusten näkökulmasta. Tämä ei ole kuitenkaan ainoa kriteeri, kun pohditaan tuulivoimarakentamista. Selvityksen mukaan kuntapäättäjistä jopa 79 % pitää tuulivoiman uusiutuvuutta ja päästöttömyyttä erittäin tärkeänä tekijänä, kun he arvioivat tuulivoiman rakentamista kunnassaan.

Eniten kuntapäättäjiä sekä asukkaita huolestuttavat tuulivoimassa niiden aiheuttamat maisema- ja meluhaitat.  Tämä on toki asia, joka pitää ottaa huomioon uusia hakkeita suunniteltaessa. Kiinnostava yksityiskohta kyselyssä on kuitenkin se, että tuulivoimahankkeiden lähellä asuvat vastaajat kokivat tuulivoimaloiden äänihaitat pienempinä kuin vastaajat keskimäärin.

Tiivistelmä selvityksestä löytyy täältä ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen tiedote täältä.

5 kommenttia artikkeliin ”Mitä suomalaiset ajattelevat tuulivoimasta?”

  1. Tässäkin pitäisi muistaa, että tuulenkin pitäisi korvata vanhaa, eikä vain tulla mukavaksi lisäksi, eli vain lisäämään ekologista rasitusta. Pitäisi siis ryhtyä kasvamisen sijasta elämään. Sama koskee myös esimerkiksi ydinvoimaa, vaikka kiihkeimmät vihertävät ydinvoimalobbarit eivät ole asiaa huomaavinaan. Joskus oli sellaistakin puhetta, että merituulivoiman kaapelit saattaisivat häiritä esimerkiksi kalojen kutualueita. Varmaan nykyään jo parempaa tietoa, kun taitaa tutkijat jo päästä tutkimaankin ihan kruunun luvalla. Tuuli olisi kyllä työllisyyden kannalta montaa muuta parempi, koska pienikin firma kykenee sellaisia pystyttämään, joten kotimaisuus olisi korkeampi. Ei varmasti haittaa sekään, että sellainen tahkoaisi mahdollisesti rahaa paikallisesti, eikä pörssifirmalle.
    Vesivoimaan verrattuna tuulivoima ei ainakaan tuhoa ja estä sitä ympäröivän luonnon toimintaa. Jättää lintujen muuttoreitit rakentamatta, ja muistuttaa esimerkiksi autoilun tappavan jo pelkästään lintuja miljoonia, jolloin muutaman onnettoman tuulivoiman uhrin kohtalo asettuu oikeaan suhteeseen.

    Eduskunnassa näköjään ainakin Pekkarinen lobbaa puuta päästöttömänä ja ekologisena energiana. Itse en ole vieläkään ymmärtänyt miten puun palamisreaktio olisi päästötön tai metsään jäävä jälki ekologinen. McKibbenin vuosiakin jäljellä ne 15, joten minusta nämä hiilineutraalipuheet on aika lailla fuulaa.

    Hirmuinen hoppu olisi, mutta silti Suomessakin pistetään taas miljardi lentoliikenteen kasvattamiseen, joka syö lentokoneiden kehittymisen tuomat päästövähennykset. Ei puhettakaan edes mistään rautatietunneleista Eurooppaan. Lähinnä jakomielitautista puhetta ihan ylimmältä huipulta alkaen, jossa ensin ollaan huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta sitten seuraavaksi juhlitaan investointeja jotka aiheuttavat sen. Arktis, täältä tullaan! Pitäisi irroittaa yhteiskuntaa ja sen rahoitusta näistä riippuvuuksista, mutta kahlitaan vain enemmän. Missä kritiikki, että ihmiset edes huomaisivat asiaan liittyvän ongelmia? Energiamuodoistakin kaikki lyövät jotain kautta käsille, joten vakavamielinen ihminen odottaa, että myös negativiset puolet muistetaan kertoa kaikista. Lähes jokainen työkin on nyt riippuvainen jossain vaiheessa kestämättömästi toteutetusta liikenteestä vaikka jollain portaalla työ olisikin aineetonta, joten näitä riippuvuuksia ei saisi enää syventää.

    Kun vihreissäkin on johtohenkilöillä varaa sanoa tarkoituksena olevan maailman pelastaminen, niin kumman hiljaista on, kun mahdollisuuksia sen pelastamiseen tuhotaan. Luulenpa, että vihreitä uhkaa uskottavuuskriisi, jos tappioita ei rehellisesti myönnä. Tai alkajaisiksi voisi edes myöntää Finskin olevan muutakin kuin vain kansallinen ylpeys. Mistä kukaan enää tietää mikä on se pitkän aikavälin konkreettinen tavoite, johon parlamentissa kuljetaan toki kompromissein, kun ulospäin tulee naminamia tai ollaan hiljaa ja toivotaan ettei kukaan huomaa, kun mennään vain syvemmälle kuoppaan, josta pitäisi päästä ylös? Kompromissit alkavat näyttämään välinpitämättömyydeltä, eikä parlamenttiin kuuluvilta välttämättömyyksiltä. Parlamentti, ei sen portaat, on kuitenkin paikka, jossa sitä kuoppaa kaivetaan tai täytetään. Itse en jaksaisi olla huolissani, jos kielekkeen reunalta olisi mahdollisuus peruuttaa helposti pois vain vaihtamalla vaihde pakille, mutta kun ei ole, niin olisi vallan toivottavaa, että poliittisen eliitin jakomielitautisuus vaihtuisi vakavaan asenteeseen. Myönnettäisiin edes, että mennään väärään suuntaan, eikä lentoliikenteen kasvu tai vaikka loistoristeilijät ole ihan sitä mitä nyt pitäisi tehdä. Nyt vain uskotellaan, että kun tarpeeksi ensin luterilaisella työmoraalilla talvisodan hengessä tuhotaan, niin sitten joskus on varaa myös huolehtia ympäristöstä ja ilmestyy päästöttömät lentokoneet sun muut vempeleet. Tätä viestiä lienee tarjotun kansalle jo vuosikymmeniä, kun samalla metsää kaatuu asfaltin tieltä, jäät sulaa ja ppämmät nousee. Minusta Suomea uhkaa liiallinen positiivisuus ja katteeton uskottelu, eikä kyynisyys. Tuulta siis vain tarpeeksi elämistä varten, ei enempää.

  2. Asun Skånessa, Etelä-Ruotsissa, ja täällä on paljon tuulivoimaa. Minua on toistuvasti ihmetyttänyt puhe tuulivoiman meluhaitoista, koska en ole juurikaan huomannut voimaloiden pitävän ääntä. Kyllä tuulivoimalan pyörivistä lavoista sen verran ääntä lähtee, että se varmasti häiritsisi tyynessä kesäillassa mökkijärvellä. Tuppaa vain olemaan niin, että tyynessä kesäillassa tuulivoimalan lavat eivät pyöri, koska siihen tarvitaan tuulta. Tuuli taas pitää itse (useimmissa maastotyypeissä) sen verran ääntä, että se peittää tuulivoimalan äänen kohtuullisen hyvin.

    Jos jollakulla on tarjota tilastoja tuulivoimalan melusta eri tuulennopeuksilla, sekä sen suhteesta vastaavan tuulen aiheuttamaan meluun eri etäisyyksillä, olisin erittän kiinnostunut näkemään niitä.

Kommentointi on suljettu.

Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Seuraa minua Instagramissa