Kestävä kehitys

Videoselfie #kukapäättää: Suomi voi nousta maailmantalouden tekijäksi

201209-tieto-shutterstock1197072Kirjoitin kuluneella viikolla Maailmantalouden tekijöiden blogiin neljä ehdotusta siitä, miten Suomi voi nousta maailmantalouden tekijäksi.

Ohessa vielä videoselfien muodossa eduskuntavaalikampanjalupaukseni #kukapäättää -kampanjassa ja samalla haaste kaikille eduskuntavaaliehdokkaille tehdä omat lupauksensa paremman maailman puolesta.

Lupaan siis toimia sen puolesta, että (1) Suomi ajaa globaalia ja kunnianhimoista, luonnontieteeseen perustuvaa ilmastosopimusta ja varmistaa, että ilmastorahoitus on lisäistä suhteessa kehitysapuun sekä (2) lupaan toimia sen puolesta, että kehitysapu nostetaan 0,7 prosentin tasolle ja (3) Suomi ottaa käyttään rahoitusmarkkinaveron.

Lue lisää

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka: Mihin menet?

Leo Stranius 2014Helsingin Sanomat uutisoi 30.1.2015 tutkimus- ja innovaationeuvoston raportista “Uudistava Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015–2020” (pdf), jossa ehdotetaan muutoksia ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toimintaan.

Neuvosto on ehdottanut esimerkiksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistämistä, yliopiston tutkijoiden vähentämistä ja sitä, että tutkijat voisivat kokeilla yrittäjyyttä ja palata sen jälkeen takaisin yliopistoon. Listalla on myös yhteistyö teollisuuden ja liike-elämän kanssa sekä lukukausimaksujen laajempi kerääminen.

Suomi tarvitsee sosiaalisia innovaatioita ja vihreää teknologiaa. Tätä varten tarvitaan tutkimusta. Suomen tulevaisuus on osaamisessa ja sen tarjoamassa mahdollisuuksissa eri toimijoille, kuten kestävästi toimiville yrityksille.

Ohessa muutama huomio neuvoston ehdotuksista. 

Lue lisää

Kaupunginvaltuusto 28.1.2015: Keskustakirjasto hyväksyttiin!

Leo StraniusKaupunginvaltuusto kokoontui vuoden toiseen kokoukseen keskiviikkona 28.1.2015.

Tärkeimpänä asiana päätimme hyväksyä Helsingin keskustakirjaston hankesuunnitelman (pdf).

Hyväksyimme 100 miljoonan euron hankkeen kolmetuntisen keskustelun päätteeksi äänin 75-8. Hienoa!

Äänestin hankkeen puolesta. Pidän kuitenkin tärkeänä, että lähikirjastojen asema ei hankkeen myötä vaarannu. Tästä myös nyt hyväksytty suunnitelma lähtee. Lisäksi olisi tärkeä selvittää, miten kaksi miljoonaa euroa maksava täysin turha keskustatunnelivaraus saataisiin hankkeesta vielä pois.

Tein kokouksessa myös kaksi valtuustoaloitetta.

Lue lisää

Tuure Parkkinen: Kasvuriippuvuus tuhoaa ympäristön – ja estää kasvua

Tuure ParkkinenVieraskynäblogissa Tuure Parkkinen

Kasvuriippuvuus tuhoaa ympäristön – ja estää kasvua

Ympäristöongelmien ratkaisun esteenä ovat jatkuvasti ns. ”talouden realiteetit”: työpaikat, talouskasvu ja kilpailukyky.

Mutta miksi keskitymme luomaan lisää työtä – sen sijaan että miettisimme miksi kysyntä ei kohtaa tarjontaa?

Kun korjaamme pari pientä nykyisen markkinatalouden ”bugia”, saamme kasvuriippumattoman järjestelmän, jossa ympäristöongelmien ratkaisemiselle ei ole perusteltuja esteitä.

Kunhan vaan muistat nämä neljä sanaa: Jobs, jobs, jobs & jobs

Lue lisää

Viisi ehdotusta talouden rakennemuutokseen

Leo Stranius 2014Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen sanoi tällä viikolla Helsingin Sanomissa, että Suomen julkisen talouden ei tule enää velkaantua.

Talouskriisiin Vartiainen tarjosi mm. seuraavaa: Eläkeuudistuksen jatkaminen, maahanmuuton tarveharkinnan poisto sekä kotihoidontuen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja opintoaikojen lyhennys.

Vartiaisen esitykset olisivat perusteltuja, jos käytössä olisi samaan aikaan perustulo.

Itse lähtisin kuitenkin elvyttämään esimerkiksi investoimalla uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiaomavaraisuuteen ja luomalla työpaikkoja puhtaan teknologian aloille.

Käytännössä siis seuraavia toimia:

Lue lisää

Toimintakertomus 2014: Vuosi sanoin ja numeroin

Leo Stranius 2014Kiitos kaikille blogin lukijoille ja kanssakulkijoille vuodesta 2014! On ollut ilo toimia kansanne!

Vuoteen 2014 on mahtunut paljon erilaisia aktiviteettejä. Vuosi 2014 on koostunut pääasiassa töistä Luonto-Liiton toiminnanjohtajana, luottamustehtävistä Helsingin kaupunginvaltuutettuna sekä valmistautumisesta kevään 2015 eduskuntavaaleihin. Tärkeimpänä on ollut kuitenkin arki kotona puolison ja kahden pienen lapsen kanssa.

Keväällä henkilökohtaisessa elämässä tapahtui merkittävä muutos. Perheeseen tuli uusi vauva. Kirjoitin tuoreeltaan kuusi havaintoa isyysvapaasta. Nyt kahdeksan kuukauden kokemuksella täytyy myöntää, että arki kahden lapsen kanssa on paljon vaativampaa ja intensiivisempää kuin osasin etukäteen yhden lapsen kokemuksella kuvitella.

Ilman rakasta puolisoani hommista ei olisi tullut mitään. Kiitos Annukka!

Lue lisää

Miksi lapsille kannattaa hankkia vähemmän leluja?

PuujunarataJoulun jälkeen monet jäävät ihmettelemään mitä tekevät saamillaan lahjoillaan. Toiset päätyvät esimerkiksi kauppaamaan lahjojaan heti joulupäivinä netissä.

Erityisesti lapsille hankitaan paljon lahjoja. Vuosittain Suomessa myydään yli 10 miljoonaa lelua. Tarkoitus on tietenkin hyvä. Seuraukset voivat olla kuitenkin kielteisiä.

Olen itsekin kirjoittanut aiemmin ongelmallisista leluista mm. Kirkko & Kaupunki –lehden kolumniin. Vähemmällä lelumäärällä lapsen mielikuvitus ja luovuus paranevat, tarvitaan vähemmän kalliita asuinneliöitä ja siivoaminen on helpompaa.

Ennen kuin seuraavan kerran ostat lapsille leluja, kannattaa lukea myös Joshua Beckerin erinomainen teksti: Why Fewer Toys Will Benefit Your Kids.

Tässä Beckerin 12 syytä hankkia lapselle vähemmän leluja.

Lue lisää

Viime hetken lahjavinkit

 

Joulukalenteri Leo Stranius Luukku 11 11.12Muistan lapsuuteni mummolassa vietetyt joulut. Tavaraa ja lahjoja oli vähän, mutta ne olivat sitäkin arvostetumpia.

Itse sain lapsena valita yleensä yhden lahjan. Tuolloin sain aina jotain sellaista, jota oikeasti halusin. Usein valintani kohdistui legoihin.

Vuosien myötä avaruuslegosarjani oli varsin vaikuttava.

Lue lisää

Helsingin Energian johtokunta: Viimeinen kokous

Leo Stranius ja Pekka Majuri
Leo Stranius ja Pekka Majuri

Helsingin Energian johtokunta kokoontui viimeistä kertaa tiistaina 16.12.2014. Ensi vuoden puolella hommia jatkaa Helen Oy hallitus.

Kuluneet kaksi vuotta Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajana ovat olleet antoisia.

Uusiutuvien energialähteiden osuus on noussut, toimenpiteet kohti hiilineutraalia tulevaisuutta ovat hyvässä vauhdissa ja Suvilahteen ollaan rakentamassa Suomen suurinta aurinkovoimalaa.

Iso kiitos johtokunnan muille jäsenille, erityisesti vihreille eli Piia Häkkiselle ja Maria Vuorelmalle sekä varajäsenille Teemu Meroselle, Ernesto Hartikaiselle ja Milla Taljalle kuluneesta kahdesta vuodesta! Erityiskiitos myös puheenjohtaja Pekka Majurille! (kuvassa). Hänen hienon johtamistyylinsä ansiosta johtokunnassa on ollut aidosti hyvä meininki!

Vihreitä Helen Oy:n hallituksessa edustavat jatkossa Osmo Soininvaara ja Mari Holopainen. Puheenjohtajana toimii Pekka Majuri. Hesarin uutinen tulevasta hallituksesta löytyy täältä.

Alla vielä viimeisen kokouksen asiat ja päätökset tiivistetysti.

Lue lisää

Vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda: Nuoret mukaan päättämään

Kestävän kehityksen toimikuntaKestävän kehityksen toimikunta kokoontui uudella kokoonpanolla 15.12.2014 ensimmäisen kerran.

Puheenjohtajana toimii pääministeri Alexander Stubb ja varapuheenjohtajana ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen. Itse olen toimikunnassa Luonto-Liiton edustajana.

Kokouksen aiheena oli tällä kertaa Vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda, globaalit kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen kansalliset prioriteetit.

Kun puhutaan YK:n vuoden 2015 jälkeisistä kehitystavoitteista, olisi toivottavaa, että käsillä olevat ympäristöhaasteet, esimerkiksi ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, huomioitaisiin aiempia vuosituhattavoitteita selkeämmin. Myös nuoret tulisi ottaa mukaan valmisteluprosessiin prosessiin.

Itse käytin kokouksessa seuraavan puheenvuoron.

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 230 4 219

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

19 2
Open post by leostranius with ID 17892334389590696
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.

Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin.

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin.

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h.

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

33 2
Open post by leostranius with ID 18402106384080308
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä. Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.

Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä.

Nyt olisi pinnoja 100/100!

31 1
Open post by leostranius with ID 17882364723456488
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. Nyt olisi pinnoja 100/100!

Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.

123 5
Open post by leostranius with ID 17937598452271449
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina? Pitäisikö minun tehdä enemmän? Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa 101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin. Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän. ”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.” Linkki koko juttuun biossa.

Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa.

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin.

Miltä homma tuntui tällä kerralla?

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti.

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut.

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal.

Nyt on hyv

42 3
Open post by leostranius with ID 18046897781623960
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. Miltä homma tuntui tällä kerralla? Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. Tarkemmat ajat: -Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126 -Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110 -Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117 Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla. Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. Nyt on hyv

Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa.

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

22 0
Open post by leostranius with ID 18104333485826104
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa! ”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.” Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus

Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

48 0
Open post by leostranius with ID 18094028656944852
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?

Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.

17 0
Open post by leostranius with ID 18316416283285482
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä? Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia. Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa. En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata. Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy. Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa