Miten koronapandemia vaikuttaa ilmastotavoitteisiin? Hoidetaanko taloudellinen elvytys ekologisesti kestävästi? Katoavatko yritysten vastuullisuustavoitteet kuin tuhka tuuleen taloudellisen taantuman myötä?
Seuraavassa pohdintaa ilmastovastuusta koronakriisin keskellä.
Koronakriisin myötä päästöt tulevat vuonna 2020 vähentymään nyt käsillä olevien arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti jopa 8 prosenttia. Tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin 1900-luvun alusta lähtien.
Miten Suomen kestävyysvaje ratkaistaan? Tarvitaanko elvytystä vai leikkauksia? Riku Rantala kysyy ja Leo Stranius vastaa. Lue lisää täältä: Viisi ehdotusta talouden rakennemuutokseen Katso muut videot täältä.
Kävin 5.2.2015 muiden ympäristöjärjestöjohtajien kanssa tapaamassa ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosta.
Keskustelimme kevään ajankohtaisista ympäristökysymyksistä.
Käytännössä siitä, mitä muutaman seuraavan kuukauden aikana ehditään vielä tehdä ja mitkä olisivat tärkeimmät tavoitteet tuleviin hallitusneuvotteluihin.
En voi referoida muiden sanomisia suljetussa kokouksessa. Ohessa kuitenkin jotain niitä asioita, joita itse nostin esille.
Seuraavien kuukausien aikana pitäisi edistää ainakin seuraavia asioita:
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen sanoi tällä viikolla Helsingin Sanomissa, että Suomen julkisen talouden ei tule enää velkaantua.
Talouskriisiin Vartiainen tarjosi mm. seuraavaa: Eläkeuudistuksen jatkaminen, maahanmuuton tarveharkinnan poisto sekä kotihoidontuen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja opintoaikojen lyhennys.
Vartiaisen esitykset olisivat perusteltuja, jos käytössä olisi samaan aikaan perustulo.
Itse lähtisin kuitenkin elvyttämään esimerkiksi investoimalla uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiaomavaraisuuteen ja luomalla työpaikkoja puhtaan teknologian aloille.
Käytännössä siis seuraavia toimia:
