Viisi ehdotusta talouden rakennemuutokseen

Leo Stranius 2014Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen sanoi tällä viikolla Helsingin Sanomissa, että Suomen julkisen talouden ei tule enää velkaantua.

Talouskriisiin Vartiainen tarjosi mm. seuraavaa: Eläkeuudistuksen jatkaminen, maahanmuuton tarveharkinnan poisto sekä kotihoidontuen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja opintoaikojen lyhennys.

Vartiaisen esitykset olisivat perusteltuja, jos käytössä olisi samaan aikaan perustulo.

Itse lähtisin kuitenkin elvyttämään esimerkiksi investoimalla uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiaomavaraisuuteen ja luomalla työpaikkoja puhtaan teknologian aloille.

Käytännössä siis seuraavia toimia:

1. Energiaomavaraisuudella 8,5 miljardia talouteen. Vaikka Suomessa on hyvät energiavarat, käytämme vuosittain 8,5 miljardia euroa ulkomaisen energian tuontiin. Tämä on noin miljoona euroa vuorokauden jokaisena tuntina. Investoimalla energiaomavaraisuuteen tämä kustannus pienenee.

2. Cleantech-sektorista kasvua 25 miljardia euroa. Valtioneuvoston cleantech-strategian (pdf) mukaisesti kasvatetaan cleantech-ala 50 miljardiin ja luodaan 40 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. (vuonna 2013 cleantech-alan liikevaihto oli 25,8 miljardia). Cleantechin kasvu mahdollistetaan mm. selkeyttämällä ja nopeuttamalla monimutkaisia luvitusprosesseja, kehittämällä sääntelyä tukemaan cleantech-innovaatioita ja niiden käyttöönottoa ja luomalla cleantech-demonstraatioympäristöjä.

Elvytyspolitiikan lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Itse pitäisin ensisijaisen tärkeänä ympäristölle haitallisten tukien karsimista.

3. Ympäristölle haitallisista tuista voidaan leikata 3-4 miljardia. Valtio käyttää ympäristöministeriön selvityksen mukaan vuosittain 3-4 miljardia euroa ympäristötuhon edistämiseen. Esimerkiksi autoilua tuetaan 1,8 miljardilla eurolla, ympäristölle haitallista maataloutta 1,1 miljardilla eurolla ja teollisuuden ilmastopäästöjä 717 miljoonalla eurolla.

Mitä taas tulee Vartiaisen listaan, niin itse lähestyisin ongelmia hiukan eri kantilta. Tekisin esimerkiksi opintoaikojen ja kotihoidontuen lyhentämisen sijaan seuraavia ratkaisuja:

4. Opintoaikojen lyhentämisestä opiskelumahdollisuuksien tarjoamiseen. Nykytilanteessa Vartiaisen listassa on mielestäni monia ongelmia. Opiskeluaikoja lyhentämällä opiskelijat joutuvat vain nopeammin työttömäksi. Opiskelijat, joilla ei ole työkokemusta, ovat helposti heikoilla vaikka löytyisi kuinka monta tutkintoa. Käytännössä pitäisi tarjota parempia opiskelumahdollisuuksia, eli lisätä monipuolista kurssitarjontaa ja poistaa valmistumisen esteet. Asevelvollisuuden lyhentäminen, joustavoittaminen tai lakkauttaminen olisi myös yksi keino nopeuttaa opintoja ja valmistumista.

5. Kotihoidontuen lyhentämisen sijaan 6+6+6 perhevapaamalli. Kotihoidontuen lyhentämisen sijaan muuttaisin koko perhevapaakäytäntöä. Kehittäisin perhevapaita kohti 6+6+6 -mallia. Kahden huoltajan mallissa vanhempainvapaa jaettaisiin kolmeen osaan, joista yksi on tarkoitettu yhdelle huoltajalle, toinen toiselle ja kolmannen huoltajat voisivat sopia keskenään. Yksinhuoltaja taas voisi pitää kaikki osat itse. Kotihoidontuki on tällä hetkellä niin pieni, että se kannustaa jopa sivutöihin ellei vieressä ole kohtuullisesti tienaavaa puolisoa.

Entä mitä muuta vielä tarvitaan?

Ylipäätään kannattaa muuttaa rakenteita ottamalla käyttöön perustulo sekä siirtämällä verotuksen painopistettä entistä enemmän työn verotuksesta kohti luonnonvarojen käytön verotusta.

Harmaata taloutta tulisi kitkeä ja sulkea veroparatiisit. Kuten Vartiainen itsekin toteaa, tarvitaan sekä rakenneuudistuksia että elvytystä. Elvytys kannattaa kohdentaa ennen kaikkea paremman tulevaisuuden turvaaviin ja ekologisesti kestäviin hankkeisiin, kuten raideliikenteeseen, energiatehokkuusinvestointeihin, päiväkoteihin ja kouluihin.

2 kommenttia artikkeliin ”Viisi ehdotusta talouden rakennemuutokseen”

  1. On teillä vihreillä aika heikkoa tuo julkisuudessa talousasioista keskusteleminen, kuten tuo tuulivoimauutisointi osoitti. Koko ala vedettiin kölin alta ja ainoa vastaus oli pieni kirjoitus Tynkkyseltä. Jos johonkin markkinaan haluaa panostaa, niin pitäisi asia hoitaa paljon paremmin julkisuudessa. Nyt on turha ainakaan tuulivoimaa tarjota vaaleissa, koska se on kansan mielessä nyt kallista turhuutta, eikä noita Tynkkysen pointteja kukaan huomaa. Onhan Tanskakin jo siirtymässä käyttämään tuulivoimaa lämmöntuotannossa ja aurinkopaneelien tuottavuus näyttää olevan hurjassa nousussa, kun kerrotaan jo pelkästään säteilyä keskittämällä saatavan 40% lisäys vanhoillakin paneeleilla. Eli jos kerta nuo on niitä vihreiden valitsemia kasvumarkkinoita, niin kyllä niitä pitäisi sitten ajaa samalla tarmolla kuin eräät toivat Putinin ydinvoimalan Suomeen. Kun LNG on saatu näyttämään ilmastoteolta ministeritasolta asti, vaikka tutkimus on sitä vastaan, niin kyllä kai voi sanoa, että mediassa päätetään mikä on totta.

    Oikeastaan ihme, että vihreät eivät osaa käyttää nettiä paremmin hyväkseen, kun muissa medioissa ei tilaa tule. Ei oikeastaan ole mitään puoluelehdistöä, kuten kaikilla muilla puolueilla, eikä median suurina asioina pitämiä, kuten taloutta, kukaan oikein kommentoi julkisuudessa. Joku ThinkProgress-tyyppinen sivusto puolueelle olisi paljon kätevämpi ja otsikotkin tuntuvat olevan vihreiden teemoilla. Nyt esimerkiksi Vihreä Lanka tuntuu olevan jokin yleislehti, joka ei puoluetta hyödytä. Tärkeintähän olisi saada ehdoille lähtevien jutut suurempaan kiertoon ja provosoimaan valtamediaa ja kansaa ajattelemaan. Miksi poliittinen puolue ei kommentoisi yhtä laajasti eri yhteiskunnallisia teemoja kuin mainittu esimerkki? Paljon kovempaan ääneen pääsee kuin koko ryhmä huutaa yhdessä paikassa, kuin että jokainen rääpäisee jotain omaan blogiinsa.

    Kuitenkin tuntuu ihmeelliseltä, että samaan aikaan kun tiede kertoo maapallon olevan henkitoreissaan, niin vihreät ovat kädet ristissä toivomassa kulutuksen kasvua. Mielipuoliselta tuo tuntuu ja näyttää. Eikö tosiaan ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa samaa rataa verhoten kasvua kaiken maailman cleantechien taakse, mutta kuitenkin luonnon tila menee vain surkeammaksi.

    Tuosta kirjoituksessa ottaa silmään tuo maahanmuuton katoaminen ensi maininnan jälkeen. Moni vannoo kulutuksen olevan syypää ja väestömäärällä ei olisi väliä, mutta näyttää sitten miten saa 7,3 miljardin, tai 5,5 miljoonan, ihmisen kulutustason niin alas, että voi oikeasti puhua siitä, että maapallon, tai Suomen luonnon, tila lähtee parempaan suuntaan, eikä vain niin, että oman kulutuksen jälki jää tuontimaahan. Onko rehellistä sitten esiintyä lähiluonnonkaan pelastajina, jos koko ajan kasvattaa painetta rakentaa lisää? Eikö pakolaisuus ole lähtökohtaisesti huono asia, ja eikö sen voi lopettaa vain poistamalla ne syyt jotka aiheuttavat ongelmat lähtömaassa? Ja onko se oikeasti vihreyttä, että talouden takia Suomeen pitää haalia työvoimareserviä, joka itsessään tarkoittaa valtavaa rakennusbuumia ja siten luonnon tuhoutumista. Ja tekisivätkö nuokaan yhtään sen ekologisesti kestävämpiä töitä kuin nykyisetkään suomalaiset? Ja on mainittava, että turvallisuuskysymykset vihreät sivuuttavat aika näkyvästi.

    Jos haluaa elää kestävästi, niin ei siihen enää kasvua tarvita. Sääli vain että jo Huxley tuntuu saaneen ihmiset ajattelemaan, että joko rämmitään nälkäisinä ja likaisina ilman teknologiaa, tai sitten pitää kasvaa ja kehittää koko ajan jotain uutta, jottei jouduta johonkin luonnontilaan. Jää monelta huomaamatta jo nykyinen olemassa oleva paljous ja teknologia, jotka eivät mihinkään häviä, vaikka kasvun taittaisi ja keskittyisi vain tarpeellisen kehittämiseen.

    Itse en näe kulutuksen kasvua missään lajissa hyvänä, tai väestön, mutta sääli vain että vihreiden poliittinen toiminta jää harrastamisen tasolle, ja samalla ne vähätkin suojeluvoitot vaarantuvat, kuten koskiensuojelulaki. Pahasti näytätte jäävän jalkoihin, ja kun katselee sitä kiimaa millä Keskusta ja Kokoomus ovat luontoa tuhoamassa, niin soisi kaikesta huolimatta menestystä. Minusta tarvitsette nopeasti oikean puoluemedian, joka nostaa uusia kasvoja myös valtakunnan tasolle. Näkyvyys on kuitenkin kaikki kaikessa.

  2. Harvoin voin hyvällä syyllä sanoa olevani samaa mieltä. Nyt voin! Eipä tarvinne kirjoitella omia mielipiteitäni, kun ne tuossa edellä on jo aika kattavasti ilmaistu! Kiitos jakamisesta ”Oma tontti ensin!” Huom! EN ole tuo Leo STRANIUS!

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa