Vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda: Nuoret mukaan päättämään

Kestävän kehityksen toimikuntaKestävän kehityksen toimikunta kokoontui uudella kokoonpanolla 15.12.2014 ensimmäisen kerran.

Puheenjohtajana toimii pääministeri Alexander Stubb ja varapuheenjohtajana ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen. Itse olen toimikunnassa Luonto-Liiton edustajana.

Kokouksen aiheena oli tällä kertaa Vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda, globaalit kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen kansalliset prioriteetit.

Kun puhutaan YK:n vuoden 2015 jälkeisistä kehitystavoitteista, olisi toivottavaa, että käsillä olevat ympäristöhaasteet, esimerkiksi ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, huomioitaisiin aiempia vuosituhattavoitteita selkeämmin. Myös nuoret tulisi ottaa mukaan valmisteluprosessiin prosessiin.

Itse käytin kokouksessa seuraavan puheenvuoron.

* * *

Vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda: Nuoret mukaan päättämään

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät toimikunnan jäsenet

Ei riitä, että luonnonvaroista ammennettu vauraus jaetaan tasaisemmin, vaan luonnonvarojen käyttöä ja päästöjä on myös kohtuullistettava kestävälle tasolle.

Ikuiseen kasvuun perustuva talous johtaa luonnonvarojen kannalta velaksi elämiseen. Taloudellinen kehitys on irtikytkettävä ympäristön tilan heikentämisestä. Kestävän kehityksen tavoitteissa tämä jää puolitiehen: yhtenä tavoitteena tarjotaan ”jatkuvaa talouskasvua kansalliset olosuhteet huomioiden” ja toisaalta puhutaan ympäristötavoitteista.

Tilanne on vähintään skitsofreeninen kun samaan aikaan on eri suuntiin vetäviä ja keskenään ristiriitaisia tavoitteita.

Kun mietitään vuoden 2015 jälkeinen kehitysagendaa ja Suomen prioriteetteja, kannattaa huomioida seuraavaa.

Maailmassa on 1,8 miljardia 10-24 -vuotiasta nuorta. He joutuvat kohtaamaan koulutuksen, perusterveydenhuollon ja toimeentulon haasteet. Globaalit ympäristöhaasteet, kuten luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, ilmastokriisi ja luonnonvarojen ylikulutus vaikuttavat eniten tuleviin sukupolviin ja tämän päivän lapsiin ja nuoriin.

Post 2015 neuvotteluissa kannattaa pitää mielessä, että puolet maailman väestöstä on alle 25-vuotiaita. Nykyinen nuorten sukupolvi on suurin koskaan, ja erityisiä nuoriin keskittyviä tavoitteita tulisi sisällyttää kaikkiin kehityslinjauksiin.

Huolimatta nuorten suuresta osuudesta yhteiskunnassa heidän panostaan on hyödynnetty varsin vähän.

Esimerkiksi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on puhunut nuorten osallistumisen puolesta: ”Post 2015 agenda koskee teidän tulevaisuuttanne, joten sen on oltava teidän agendanne.” Hän totesi, että ”elämme täyttämättömien tarpeiden maailmassa, mutta toisaalta myös mahdollisuuksien maailmassa, ja siksi kannustan nuoria jatkossakin tekemään osansa ja osoittamaan johtajuutta globaaleina kansalaisina”

Olisikin tärkeää, että nuoret otettaisiin mukaan valmisteluun ja päätöksentekoon, kun mietitään Vuoden 2015 jälkeinen kehitysagendaa. Tämä voisi olla myös Suomen yksi prioriteetti.

* * *

Yksi kommentti artikkeliin ”Vuoden 2015 jälkeinen kehitysagenda: Nuoret mukaan päättämään”

  1. Luulisi että sana skitsofreeninen riittäisi kuvaamaa nykytilannetta ja kulttuuria, mutta ei se vielä riitä kuin alkuun. Ikävää huomata, että maan korkein johto on myös vähintään skitsofreeninen puheissaan, mutta harvaa näyttää sekään haittaavan. Ikävää olla sidottuna tällaiseen sukupuuttomasiinaan, jota ohjaa sitten vielä skitsot, eikä mitään pysty asialle tekemään, koska noiden skitsojen päätöksiä laittaa viime kädessä käytäntöön heidän oma väkivaltamonopolinsa. Helppo se on poliisin selän takana maailma tuhota ja kaikkien nuorten tulevaisuuskin, jos noin ihmiskeskeinen pitää olla.

Kommentointi on suljettu.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa