Kestävä kehitys

Tekeminen on sanomisen korkein muoto: Mitä olen saanut aikaan?

Leo Stranius 2014Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tänään (8.4.2015).

Erityisen ilahduttavaa on, että peräti kuusi prosenttia kaupunkilaisista (noin 37 000 asukasta) voisi kuvitella äänestävänsä minua. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien 4.4. julkaisemassa gallupissa. Olen koko Helsingin 31. suosituin ehdokas ja vihreitä äänestävien keskuudessa sijalla kuusi.

Yhtään ääntä ei ole tietysti vielä annettu, mutta tästä asetelmasta on hyvä ponnistaa viimeisen kahden viikon kampanjarutistukseen. Vihreille povataan Helsingissä viittä paikkaa. Läpimenooni on hyvät mahdollisuudet.

Jos harkitset äänestäväsi minua, olet ehkä kiinnostunut siitä, mitä olen tehnyt ja saanut aikaiseksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla tähän mennessä.

Ohessa on joitakin viime vuosien saavutuksiani. Lisää voi lukea esittelystäni ja julkisesta ansioluettelostani.

Lue lisää

Video: Puhtaamman tulevaisuuden eteen täytyy tehdä töitä myös eduskunnassa

Kyllähän sitä aina parhaansa voi tehdä, mutta ei ympäristöongelmia pelkästään yksilönvalinnoilla ratkaista. Puhtaamman tulevaisuuden eteen täytyy tehdä töitä myös eduskunnassa. Katso lisää: – Tue kampanjaa rahallisesti – Kampanjateemat – Kampanjavideot – Seitsemän keinoa tukea kampanjaa – Suosittelijat – Vaalibudjetti ja rahoitus – Sidonnaisuudet

Arktis jätettävä rauhaan: Lipposen Pohjoinen tahtotila -selvityksen lähtökohdat kyynisiä ja ristiriitaisia

Pohjoinen tahtotilaSelvityshenkilö Paavo Lipponen julkaisi viime viikolla (30.3.2015) elinkeinoelämän toimeksiannosta tehdyn raportin siitä, miten Suomen tulisi ryhdistäytyä arktisessa politiikassa.

Samaan aikaan Shell on menossa tuhoamaan herkkää ja haavoittuvaista Arktista.

Tänään (7.4.2015) joukko Greenpeacen aktivisteja onkin lähtenyt Esperanza-laivalta estämään Shellin Polar Pioneer –öljynporauslautan matkaa Arktikselle ja roikkuu lautan ylärakenteessa.

Lipposen selvityksessä mainitaan toki myös pohjoisen ympäristön herkkyys, cleantech ja ilmastotavoitteiden toteuttaminen. Lisäksi mukana on paljon laajasti hyväksyttävissä olevia seikkoja kuten ehdotus pohjoisten yliopistojen yhteistyön tiivistämisestä.

Villakoiran ydin on kuitenkin se ongelmallinen seikka, että arktisen alueen luonnonvaroihin kohdistuu yhä suurempi hyödyntämispaine. Selvityksen mukaan yksin Barentsin alueella on hankesuunnitelmia 140 miljardin euron edestä. Merkittävä osa hankkeista liittyy alueen fossiilisten energiavarantojen kuten öljyn ja kaasun hyödyntämiseen.

Lue lisää

Leo Stranius lupaa lahjoittaa 30 000 €

LahjoituslupausLahjoitan 30 000 euroa (10 % kansanedustajan palkastani) hyväntekeväisyyteen, jos tulen valituksi eduskuntaan.

Kotitaloutemme on lahjoittanut vuosia noin 10 % kaikista nettotuloista hyväntekeväisyyteen.

Mikäli tulen valituksi eduskuntaan, lahjoitan kansanedustajan kuukausipalkasta (6355 euroa) kymmenyksen esimerkiksi ympäristö-, eläinoikeus- ja kehy-järjestöille. Käytännössä tämä tarkoittaa 7500 euroa vuodessa, neljän vuoden aikana yhteensä 30 000 euroa.

Lahjoituksia voivat saada kansalaisjärjestöt tai muut ryhmät, kampanjat ja projektit, jotka pyrkivät muuttamaan yhteiskuntaa paremmaksi. Julkistan lahjoituksen saajat verkkosivuillani.

Lue lisää

Mikael Fogelholm: Ravitsemus, terveys ja ympäristö – yhteinen sävel

Mikael FogelholmVieraskynäblogissa Mikael Fogelholm kirjoittaa kasvisruokavaliosta

Ravitsemus, terveys ja ympäristö – yhteinen sävel

Terveydelle ihanteellisesta ruokavaliosta kiistellään paljon ja kiihkeästi.

Monet esiintyvät ravitsemuksen asiantuntijoina, vaikka ainoat ansiot ovat säännöllinen syöminen ja kyky etsiä tutkimusraportteja internetistä. Mielipiteitä on monta.

Tutkijakoulutuksen saaneet ravitsemustieteilijät ovat ruokavalion ja terveyden yhteyksistä kuitenkin aika yksimielisiä. Yhtä terveydelle ihanteellista ruokavaliota ei ole.

Terveellisillä ruokavalioilla on kuitenkin yhteisiä piirteitä. Näitä ovat runsas kasvisten, hedelmien, marjojen ja kasviöljyjen – ei tosin kookosöljyn – käyttö. Myös täysjyvävilja kuuluu luetteloon. Jotkut luulevat tosin, ettei viljaa pitäisi syödä, mutta tämä ei ole tieteellisesti perusteltua.

Lue lisää

Energiaa ravinnosta: Viisi askelta parempaan ruokaan

Leo Stranius - energiaa ravinnostaSuomalaisten ruokailutottumukset ovat kehittyneet ihmisten, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin kannalta epäedulliseen suuntaan: lihaa ja eläinrasvoja syödään yhä enemmän, vaikka työn fyysinen kuormittavuus on vähentynyt.

Vuonna 2014 hyväksyttiin uudet ravitsemussuositukset. Suositusten mukaan terveyttä edistävä ruokavalio sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita eli kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja täysjyväviljaa. Vastaavasti ruokavalio, joka sisältää paljon lihavalmisteita ja punaista lihaa, lisää sairastuvuutta. Tästä johtuen myös ravitsemussuosituksissa esitetään tavoitteeksi yksiselitteisesti seuraavaa: ”Vähennetään lihavalmisteiden ja punaisen lihan käyttöä”.

On siis aika muuttaa suuntaa ja puhdistaa samalla myös Itämeri. Tämä tapahtuu tuotantoeläinten elinoloja parantamalla, kasvisruokaa suosimalla, maatalouden ravinnekuormitusta pienentämällä ja luomutuotantoa lisäämällä. Kouluruokailun kaltaisilla julkisilla hankinnoilla voidaan luoda kysyntää kestävälle ruualle.

Ohessa on viisi askelta parempaan ruokaan:

Lue lisää

Kuusi tapaa edistää hyvinvointia

Leo Stranius - Energiaa hyvinvointiinAristotelestä mukaillen onnellisuus on elämän päämäärä.

Yksilön näkökulmasta hyvinvointia voidaan edistää siten, että syömme terveellisesti, liikumme säännöllisesti ja nukumme tarpeeksi sekä pidämme huolta läheisistä ihmissuhteista ja saamme mahdollisuuden tehdä merkityksellisiä asioita.

Politiikan tehtävä on antaa tilaa ihmisille toteuttaa onnellisuuden ja hyvinvoinnin päämäärää sellaisissa ekologisissa ja oikeudenmukaisissa rajoissa, jotka eivät aiheuta kohtuutonta haittaa muille tai tuleville sukupolville.

Hyvässä yhteiskunnassa hyvinvointia luovien valintojen teko on helppoa ja halpaa. Ohessa on kuusi keinoa lisätä hyvinvointia Suomessa.

Lue lisää

Vanhankaupunginkoski vapaaksi: Viisi syytä purkaa pato

Vanhankaupunginkoski vapaaksiYmpäristölautakunta käsittelee ti 24.3. klo 1615 alkavassa kokouksessa Jukka Relenderin ja 48 muun kaupunginvaltuutetun aloitetta Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamiseksi.

Asia on kiinnostanut kaupunkilaisia poikkeuksellisen paljon. Itse olen saanut aiheeseen liittyen noin 50 eri ihmiseltä viestiä. Erityisesti palautetta on tullut padon purkamisen puolesta.

Valitettavasti ympäristölautakunnalle virkatyönä valmisteltu pohjaesitys lähtee siitä, että patoa ei voida purkaa.

”Ympäristölautakunta toteaa, että padon purkaminen nykyisen tiedon perusteella ei ole mahdollista. Aloitteessa mainitut tavoitteet kalojen nousun parantamiseksi ja vahingoittumisen estämiseksi on mahdollista saavuttaa itähaaraa kunnostamalla.”

Itse lähden siitä, että pato kyllä voidaan purkaa, jos vain poliittista tahtoa löytyy.

Ohessa on viisi syytä purkaa pato ja vapauttaa Vanhankaupunginkoski

Lue lisää

Ilkka Hanski: Luonnon monimuotoisuus tulee iholle

Ilkka HanskiIlkka Hanski kirjoittaa vieraskynäblogissa luonnon monimuotoisuudesta ja sen terveysvaikutuksista

Luonnon monimuotoisuus hupenee nopeasti

Arvioiden mukaan lajien sukupuuttonopeus maapallolla on tällä hetkellä sellaisella tasolla, että prosentti lajeista häviää sadassa vuodessa.

Vauhti on edelleen kiihtymässä, ja nykymenon jatkuessa vuonna 2050 ollaan tasolla, jolla arvioiden mukaan 10-20 prosenttia lajeista häviää sadassa vuodessa.

WWF:n Elävä Planeetta Indeksin (Living Planet Index) mukaan kaikkein parhaiten tutkittujen nisäkkäiden, lintujen ja kalojen populaatiot ovat keskimäärin puolittuneet 40:ssä vuodessa. Tällainen kehitys on kestämätöntä. Tarvitaan toimia, ei vain julistuksia, joilla luonnon monimuotoisuuden väheneminen saadaan loppumaan.

Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on vaarassa

Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 191 4 038

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/

21 0
Open post by leostranius with ID 17852786151543918
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria?

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/

23 0
Open post by leostranius with ID 18086726131959495
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat. Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa. https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa.

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta.

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään.

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä.

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.

43 1
Open post by leostranius with ID 18104614606715879
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.

Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä.

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!

44 1
Open post by leostranius with ID 18079266509282202
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin. Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!

HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”

62 1
Open post by leostranius with ID 17908605570253928
HS Teema 5/2025: ”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”

Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/

19 1
Open post by leostranius with ID 18425285797109365
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi! Täällä edellisten vuosien palkitut https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/

Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän.

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️

34 0
Open post by leostranius with ID 18059683619562405
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle. Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi. Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius #katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️

Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri.

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo.

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon.

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/

62 0
Open post by leostranius with ID 18091464037832222
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain. Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.   Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta. “Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/

Hyvää Lihatonta lokakuuta!

#lihatonlokakuu

33 2
Open post by leostranius with ID 18100719403634969
Hyvää Lihatonta lokakuuta! #lihatonlokakuu

Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta.

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä.

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä.

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.

60 0
Open post by leostranius with ID 18532212856036787
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. ”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.

Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt.

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä:
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki

18 0
Open post by leostranius with ID 18040946810390103
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee! Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota:  1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan. 2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla. 3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio). 4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä. 5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun. Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin. Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/ @helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Seuraa minua Instagramissa