Kuusi tapaa edistää hyvinvointia

Leo Stranius - Energiaa hyvinvointiinAristotelestä mukaillen onnellisuus on elämän päämäärä.

Yksilön näkökulmasta hyvinvointia voidaan edistää siten, että syömme terveellisesti, liikumme säännöllisesti ja nukumme tarpeeksi sekä pidämme huolta läheisistä ihmissuhteista ja saamme mahdollisuuden tehdä merkityksellisiä asioita.

Politiikan tehtävä on antaa tilaa ihmisille toteuttaa onnellisuuden ja hyvinvoinnin päämäärää sellaisissa ekologisissa ja oikeudenmukaisissa rajoissa, jotka eivät aiheuta kohtuutonta haittaa muille tai tuleville sukupolville.

Hyvässä yhteiskunnassa hyvinvointia luovien valintojen teko on helppoa ja halpaa. Ohessa on kuusi keinoa lisätä hyvinvointia Suomessa.

1. Perustulolla selkeyttä perusturvaan. Perustulo mahdollistaisi kaikille mielekkään tekemisen, tekisi työnteosta aina kannattavaa ja vähentäisi nykyisen tukipolitiikan byrokratiaa. Perustulo vähentäisi työttömyyteen liittyvää stigmaa ja kannustaisi rohkeisiin elämänvalintoihin kuten yrittäjyyteen.

2. Riittävästi työtä ja lepoa työaikajärjestelyin. Nykyään toisilla on liikaa töitä – toisilla ei mitään. Tilanne voidaan korjata siten, että lyhennämme työaikaa ja jaamme työtä tasaisemmin. Kyse on myös siitä, että lisätään ihmisten mahdollisuuksia työaikapankkeihin ja liukumiin sekä joustaviin työaikajärjestelyihin. Työn jakamiseen liittyy haasteita: esimerkiksi ihmisillä on osaamista eri asioista, ja työntekijöihin liittyy kiinteitä kuluja, kuten koulutusta ja työvälineitä. Näihin haasteisiin pitää vastata tekemällä uusien työntekijöiden palkkaamisesta houkuttelevaa.

3. Tuetaan yrittäjyyttä. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus kokeilla ja yrittää. Konkurssi on mieluummin uuden alku kuin elinikäinen velkataakka. Yrittäjyyden ja palkkatyön välillä tulisi pystyä liikkumaan joustavammin, ja pienyrittäjien sosiaaliturvaa tulisi parantaa. Sosiaalisten yritysten syntyä tulisi tukea nykyistä enemmän.

4. Vähennetään eriarvoisuutta. Tuloeroja tulee kaventaa lisäämällä verotuksen progressiota niin tulo- kuin pääomaverotuksessa. Hyvinvointipalveluista tulee pitää kiinni, ja matalan kynnyksen palveluja tarvitaan lisää esimerkiksi lapsiperheille. Ihmiset ovat onnellisimpia niissä maissa, joissa tuloerot ovat pieniä ja kaikilla samat mahdollisuudet.

5. Lisää liikuntaa. Suomi saadaan liikkeelle tekemällä liikkumisesta helppoa ja kannattavaa. Työpaikoilla liikuntaa voidaan lisätä esimerkiksi siten, että jokaiselle työntekijälle annetaan lakisääteinen oikeus käyttää tunti viikossa työajastaan liikuntaan. Työmatkaliikuntaan voi kannustaa esimerkiksi kasvattamalla polkupyörän verovähennysmäärää.

6. Parempaa ruokaa. Ruokavalintoja voidaan tukea yhteiskunnassa esimerkiksi julkisten hankintojen ja verotuksen keinoin. Tarvitaan lisää ohjausta kohti eettisesti kestävää, ympäristöystävällistä ja terveellistä ruokaa.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kuusi tapaa edistää hyvinvointia”

  1. Tuli vaan mieleen, kun teiltä lähti kaksi valtuutettua syyttäen oikeistolaisuudesta, että mitä enemmän Helsinki tai valtio velkaantuu, niin sitä enemmän tulevaisuudessa täytyy tehdä jollain rahaa. Tämä taas tarkoittaa, että jos haluaa pitää samat hyvinvointipalvelut, niin mahdollisuus vastustaa yhtään mitään luonnolle tuhoisaa hanketta vähenee olemattomiin. Ei Helsinki tee valtavaa taloudellista voittoa, kuten vassarit väittää ja jolla ratsastavat jopa eduskuntavaaleihin, vaan ottaa hirveästi velkaa. Ilman velkaa tulisi tappiota ja hurjia leikkauksia myös sote-palveluihin ja tulonsiirtoihin, kuten jokainen älylliseen rehellisyyteen silloin tällöin nojautuva valtuutettu varmaan tietää. Jostain syystä sitten kuitenkin vastustavat erinäisiä elinkeinohankkeita, joten velkaa otetaan syötäväksi ja tulevaisuudessa ei olekaan mitään mikä tuottaa nykytilaan nähden paljon enemmän lisää, jolla maksaa velat ja kaupungin kasvuun nyt käytettävät rahat.

    Minusta tuollainen ’I feel your pain, mutta kertomatta teille tuhoan talouden jolloin mulla ei ole rahaa tehdä teidän ongelmille mitään, mutta I feel your pain’-politiikka on vihoviimeistä punapopulismia ja ihmisten hädällä ratsastamista, joka johtaa valtaviin pettymyksiin ja on alkua niin sanotulle Kreikan tielle. Sama tie tuhoaa sitten mahdollisuudet luonnonsuojeluun, koska kun talous ajetaan umpikujaan niin sitten jokainen mahdollinen hanke toteutetaan, koska on yksinkertaisesti pakko, ellei sitten halua leikata niitä hyvinvointipalveluja alas. Kreikassahan Arhinmäen kaverit ajoivat ympäristöministeriön jo alas!

    Minusta vihreät eivät ole näyttäneet sellaisia oikeistolaisia piirteitä, että palvelut olisi tarkoitus ajaa alas, mutta näköjään taloudesta huolehtiminen, ja jopa siitä puhuminen, koetaan jotenkin oikeistolaisena. Itse pitäisin tärkeänä, että talous olisi siinä kunnossa, että ylipäätään olisi mahdollista estää luonnontuhoamista, kun kuitenkin elämme valitettavasti teollisessa kasvutaloudessa, jossa ihmisten elämät ovat täysin sidottuja teolliseen yhteiskuntaan ja vain harva elää omavaraisena ja siten vapaana siitä.

Kommentointi on suljettu.

Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa