Kuusi tapaa edistää hyvinvointia

Leo Stranius - Energiaa hyvinvointiinAristotelestä mukaillen onnellisuus on elämän päämäärä.

Yksilön näkökulmasta hyvinvointia voidaan edistää siten, että syömme terveellisesti, liikumme säännöllisesti ja nukumme tarpeeksi sekä pidämme huolta läheisistä ihmissuhteista ja saamme mahdollisuuden tehdä merkityksellisiä asioita.

Politiikan tehtävä on antaa tilaa ihmisille toteuttaa onnellisuuden ja hyvinvoinnin päämäärää sellaisissa ekologisissa ja oikeudenmukaisissa rajoissa, jotka eivät aiheuta kohtuutonta haittaa muille tai tuleville sukupolville.

Hyvässä yhteiskunnassa hyvinvointia luovien valintojen teko on helppoa ja halpaa. Ohessa on kuusi keinoa lisätä hyvinvointia Suomessa.

1. Perustulolla selkeyttä perusturvaan. Perustulo mahdollistaisi kaikille mielekkään tekemisen, tekisi työnteosta aina kannattavaa ja vähentäisi nykyisen tukipolitiikan byrokratiaa. Perustulo vähentäisi työttömyyteen liittyvää stigmaa ja kannustaisi rohkeisiin elämänvalintoihin kuten yrittäjyyteen.

2. Riittävästi työtä ja lepoa työaikajärjestelyin. Nykyään toisilla on liikaa töitä – toisilla ei mitään. Tilanne voidaan korjata siten, että lyhennämme työaikaa ja jaamme työtä tasaisemmin. Kyse on myös siitä, että lisätään ihmisten mahdollisuuksia työaikapankkeihin ja liukumiin sekä joustaviin työaikajärjestelyihin. Työn jakamiseen liittyy haasteita: esimerkiksi ihmisillä on osaamista eri asioista, ja työntekijöihin liittyy kiinteitä kuluja, kuten koulutusta ja työvälineitä. Näihin haasteisiin pitää vastata tekemällä uusien työntekijöiden palkkaamisesta houkuttelevaa.

3. Tuetaan yrittäjyyttä. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus kokeilla ja yrittää. Konkurssi on mieluummin uuden alku kuin elinikäinen velkataakka. Yrittäjyyden ja palkkatyön välillä tulisi pystyä liikkumaan joustavammin, ja pienyrittäjien sosiaaliturvaa tulisi parantaa. Sosiaalisten yritysten syntyä tulisi tukea nykyistä enemmän.

4. Vähennetään eriarvoisuutta. Tuloeroja tulee kaventaa lisäämällä verotuksen progressiota niin tulo- kuin pääomaverotuksessa. Hyvinvointipalveluista tulee pitää kiinni, ja matalan kynnyksen palveluja tarvitaan lisää esimerkiksi lapsiperheille. Ihmiset ovat onnellisimpia niissä maissa, joissa tuloerot ovat pieniä ja kaikilla samat mahdollisuudet.

5. Lisää liikuntaa. Suomi saadaan liikkeelle tekemällä liikkumisesta helppoa ja kannattavaa. Työpaikoilla liikuntaa voidaan lisätä esimerkiksi siten, että jokaiselle työntekijälle annetaan lakisääteinen oikeus käyttää tunti viikossa työajastaan liikuntaan. Työmatkaliikuntaan voi kannustaa esimerkiksi kasvattamalla polkupyörän verovähennysmäärää.

6. Parempaa ruokaa. Ruokavalintoja voidaan tukea yhteiskunnassa esimerkiksi julkisten hankintojen ja verotuksen keinoin. Tarvitaan lisää ohjausta kohti eettisesti kestävää, ympäristöystävällistä ja terveellistä ruokaa.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kuusi tapaa edistää hyvinvointia”

  1. Tuli vaan mieleen, kun teiltä lähti kaksi valtuutettua syyttäen oikeistolaisuudesta, että mitä enemmän Helsinki tai valtio velkaantuu, niin sitä enemmän tulevaisuudessa täytyy tehdä jollain rahaa. Tämä taas tarkoittaa, että jos haluaa pitää samat hyvinvointipalvelut, niin mahdollisuus vastustaa yhtään mitään luonnolle tuhoisaa hanketta vähenee olemattomiin. Ei Helsinki tee valtavaa taloudellista voittoa, kuten vassarit väittää ja jolla ratsastavat jopa eduskuntavaaleihin, vaan ottaa hirveästi velkaa. Ilman velkaa tulisi tappiota ja hurjia leikkauksia myös sote-palveluihin ja tulonsiirtoihin, kuten jokainen älylliseen rehellisyyteen silloin tällöin nojautuva valtuutettu varmaan tietää. Jostain syystä sitten kuitenkin vastustavat erinäisiä elinkeinohankkeita, joten velkaa otetaan syötäväksi ja tulevaisuudessa ei olekaan mitään mikä tuottaa nykytilaan nähden paljon enemmän lisää, jolla maksaa velat ja kaupungin kasvuun nyt käytettävät rahat.

    Minusta tuollainen ’I feel your pain, mutta kertomatta teille tuhoan talouden jolloin mulla ei ole rahaa tehdä teidän ongelmille mitään, mutta I feel your pain’-politiikka on vihoviimeistä punapopulismia ja ihmisten hädällä ratsastamista, joka johtaa valtaviin pettymyksiin ja on alkua niin sanotulle Kreikan tielle. Sama tie tuhoaa sitten mahdollisuudet luonnonsuojeluun, koska kun talous ajetaan umpikujaan niin sitten jokainen mahdollinen hanke toteutetaan, koska on yksinkertaisesti pakko, ellei sitten halua leikata niitä hyvinvointipalveluja alas. Kreikassahan Arhinmäen kaverit ajoivat ympäristöministeriön jo alas!

    Minusta vihreät eivät ole näyttäneet sellaisia oikeistolaisia piirteitä, että palvelut olisi tarkoitus ajaa alas, mutta näköjään taloudesta huolehtiminen, ja jopa siitä puhuminen, koetaan jotenkin oikeistolaisena. Itse pitäisin tärkeänä, että talous olisi siinä kunnossa, että ylipäätään olisi mahdollista estää luonnontuhoamista, kun kuitenkin elämme valitettavasti teollisessa kasvutaloudessa, jossa ihmisten elämät ovat täysin sidottuja teolliseen yhteiskuntaan ja vain harva elää omavaraisena ja siten vapaana siitä.

Kommentointi on suljettu.

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.