Vanhankaupunginkoski vapaaksi: Viisi syytä purkaa pato

Vanhankaupunginkoski vapaaksiYmpäristölautakunta käsittelee ti 24.3. klo 1615 alkavassa kokouksessa Jukka Relenderin ja 48 muun kaupunginvaltuutetun aloitetta Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamiseksi.

Asia on kiinnostanut kaupunkilaisia poikkeuksellisen paljon. Itse olen saanut aiheeseen liittyen noin 50 eri ihmiseltä viestiä. Erityisesti palautetta on tullut padon purkamisen puolesta.

Valitettavasti ympäristölautakunnalle virkatyönä valmisteltu pohjaesitys lähtee siitä, että patoa ei voida purkaa.

”Ympäristölautakunta toteaa, että padon purkaminen nykyisen tiedon perusteella ei ole mahdollista. Aloitteessa mainitut tavoitteet kalojen nousun parantamiseksi ja vahingoittumisen estämiseksi on mahdollista saavuttaa itähaaraa kunnostamalla.”

Itse lähden siitä, että pato kyllä voidaan purkaa, jos vain poliittista tahtoa löytyy.

Ohessa on viisi syytä purkaa pato ja vapauttaa Vanhankaupunginkoski

1. Padon purkaminen lisää Helsingin kulttuuriarvoja. Padon purkamisen idea on palauttaa Helsinkiin sen historiallinen kilometrin mittainen koski, joka on nyt padon nostaman suvantoaltaan alla. Alkuperäinen Helsinki, Helsingfors on perustettu juuri näiden koskien viereen. Nuo kosket on tuhottu satoja vuosia myöhemmin rakentamalla pato. Tarkoituksena on purkaa pelkkä pato, ei koko kulttuuriympäristöä. Padostakin voi tarvittaessa jättää reunat tai holvikaaren jäljelle.

2. Padon purkaminen vapauttaa kalat. Useat kalalajit, esimerkiksi uhanalaiset ankeriaat ja siiat, eivät pääse padon takia nousemaan Vantaanjokeen. Taimen ja lohi pääsevät nousemaan, mutta padon vesiputous houkuttaa suuren määrän kaloja pyrkimään ylös länsihaarasta. Padon alainen louhikko on myös alas vaeltavien kalojen turma: alla oleva kallio vahingoittaa ja tappaa putouksesta alas laskeutuvia kaloja. Myös voimalaitoksen turbiinit tappavat alasvaelluksella olevia uhanalaisia lohia ja taimenia. Jos kalojen kutuvaellus halutaan turvata molempiin suuntiin, tulee voimalaitoksen käyttö lopettaa kokonaan ja pato purkaa.

3. Padon purkaminen lisäisi alueen virkistysarvoja. Kilometrin mittainen koskialue Vanhankaupunginlahdelta Pikkukoskelle tarjoaisi huimat mahdollisuudet virkistyskäytölle. Nykyisen suvantoaltaan varrella padon ja Pikkukosken välillä näkee harvoin ulkoilijoita: kaikki ovat keskittyneet itähaaran lyhyen, keinotekoisesti rakennetun kosken varrelle. Koskiluonto vetää puoleensa. Virkistysmahdollisuuksista arvokkaimpia ovat ulkoilu, melonta, lenkkipolkujen houkuttelevuuden kasvaminen, luontokuvaaminen, kalastus ja moni muu tapa nauttia koskiluonnosta.

4. Itähaaran kunnostus ei riitä. Vaihtoehtona padon purkamiselle on esitetty itähaaran kunnostusta. Kunnostus ei kuitenkaan palauttaisi Helsinginkoskea, vaan jättäisi suvantoaltaan entiselleen. Lisäksi peruskallion räjäytystyöt kosken loiventamiseksi ovat niin iso urakka, että siihen tuskin kannattaa ryhtyä. Koska EU:n jäsenvaltioille on kuitenkin asetettu vesipuitedirektiivissä vaatimus saattaa vesistöt hyvään ekologiseen tilaan, tulee kalojen kulkeminen varmistaa. Käytännössä tämä tarkoittaa padon purkamista.

5. Valtaosa helsinkiläisistä kannattaa padon purkamista. Kun Helsingin Uutiset kysyi lukijoiden mielipidettä padosta, yli 2 200 vastaajasta 90 prosenttia kannatti padon purkamista. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo tukee padon purkamista. Padon purkaminen on saanut julkista tukea yli puoluerajojen. Myös Helsingin Energian teettämässä kyselyssä selvisi, että valtaosa yhtiön asiakkaista piti Vanhankaupunginkosken padon purkamista yhtenä suosituimpana toiveena.

Ympäristölautakunta käsittelee asiaa ensi tiistaina 24.3. klo 16.15 alkavassa kokouksessa.

Kutsummekin la 21.3. klo 13-15 yhdessä valtuustoaloitteen kosken vapauttamiseksi tehneen Jukka Relanderin kanssa asiasta kiinnostuneet kansalaiset ja ympäristölautakunnan jäsenet paikanpäälle katsomaan, mitä padon purkaminen käytännössä tarkoittaisi.

Ohessa kutsu: Vanhankaupunginkoski vapaaksi kansalaiskävely.

Tule mukaa edistämään alkuperäisen kosken vapauttamista!

9 kommenttia artikkeliin ”Vanhankaupunginkoski vapaaksi: Viisi syytä purkaa pato”

  1. Tässä teille olisi nyt paikka näyttää, että kaikki kehitys ei ole pelkkää tuhoa ja kuolemaa luonnolle. Helsingin metsät näyttää menevän väestön kasvaessa, mutta vedenalaiseen maailmaan ihmiset eivät ole asukkaiksi tunkemassa ja viemässä kotia pysyvästi muilta eläväisiltä. Rewilding keskellä Helsinkiä näyttäisi myös kaupunkilaistuneelle väestölle mitä kaikkea luonto voi tarjota, kunhan se saa vapautensa takaisin. Vastaavasti helsinkiläisillä olisi varaa puhua Kollajasta ja muista kaukaisemmista hankkeista, jos itse vapauttaa oman luontonsa ensin.

    Lohet, taimenet ja siiat nousemassa koskea, hopeiset kyljet vilkkuen penkoilta katsoville ihmisille, olisi upea näky ja toisi yleisöä varmasti kauempaakin vuotuiseen nousunäytelmään. Joen päävirtaa voisi alkaa kunnostaa, joki muuttuisi suuresta ojasta aidoksi virraksi ja kohta olisikin aito lohijoki keskellä Helsinkiä. Ehkä joskus punalihaistenkin kannat olisivat niin vahvat, että ne kestäisivät kalastamista ja arvokasta lähiruokaa saisi joesta.

    Kyllä sitä nyt täytyy vaatimattomana kiitoksena käydä äänestyskopissa, kun kerta asia on vihdoin liikkeellä. Vaikka kasvu syökin luontoa kiihtyvään tahtiin, niin jos silti äänestämisellä antaa mahdollisuuden sille, että edes jossain luonto saakin enemmän tilaa, niin täytyyhän sitä ääntä silloin käyttää.

    Vastaa
  2. Hei,
    pieni tarkennus tekstiin. Kirjoitat, että ”Myös Helsingin Energian teettämässä kyselyssä selvisi, että valtaosa yhtiön asiakkaista piti Vanhankaupunginkosken padon purkamista yhtenä suosituimpana toiveena.”.

    Viitannet Helsingin Energian (nykyisin Helen) loppuvuodesta 2014 teettämään sidosryhmäkyselyyn, jossa Vanhankaupunginkosken padon purkaminen nousi vahvasti esille.

    Kirjoitin tuloksista Uutta voimaa -blogissa seuraavasti: ”Vesivoimasta ja kalateistä kertyi kolmanneksi eniten spontaaneja kommentteja ja se myös priorisoitiin kolmanneksi tärkeimmäksi asiaksi. Kommentit käsittelivät lähinnä kalateiden rakentamista ja vaelluskalojen elinolojen turvaamista. Vesivoimaa käsitteli 142 kommenttia, joista noin puolessa toivottiin Vanhankaupunginkosken padon purkamista.” http://blogi.helen.fi/sidosryhmat-helenin-pitaisi-lisata-uusiutuvan-energian-tuotantoa/

    Vastaa
  3. Leo, terve!
    Padon purkaminen olisi raakalaismaisen kulttuuri- ja historiavihamielinen teko sekä kaupunkiympäristöstä piittaamatonta wanna be – eräilyä. Ja tämä pelkästään siksi, että catch and relief – kalastajat ovat idean keinotekoisella nuotiollaan keksineet.
    Heitäkää hemmettiin hulluttelu, on järkevääkin tekemistä!
    Ystävällisin terveisin
    Matti Harjuniemi

    Vastaa
  4. Vastustan jyrkästi padon purkamista!

    Viisi syytä miksi patoa ei tulisi purkaa:

    1. Padon purkaminen ei tule lisäämään Helsingin kulttuuriarvoja. Padon purkamisella ei saavuteta kilometrin mittaista koskea. Jokainen voi henkilökohtaisesti käydä paikan päällä toteamassa, kuinka kuivina kausina padon yli virtaava vesimäärä on todella alhainen ja itäinen haara on lähes kuiva. Tämä on tismalleen sama vesimäärä, joka tulisi virtaamaan ennallistetussa Helsingfors:ssa. Sen ennallistaminen ei tule onnistumaan entiseen loistoonsa. Padon purkaminen tulee jyrkentämään veden laskukulmaa, jolloin virtausnopeus lisääntyy ja pinta laskee entisestään. Se tulee lisäämään haihtumista entisestään.

    2. Kalatalouden elvyttämiseksi, Vantaanjoen puhdistaminen on oleellisempi kysymys. Toisaalta, itäistä koskihaaraa on mahdollista muokata niin, että vaelluskalat (myös siika, toutain jne) pääsevät nousemaan. Nykyisten serpentiinirakenteiden lisäksi, kivetystä voisi lisätä portaittain niiltä osin, missä veden laskulma on jyrkkä. Tämä ei vaadi rakettitieteitä. Itäistä koskihaaraa on myös mahdollista muokata yläjuoksulta niin, että itäiseen haaraan saadaan enemmän virtausta kuivina kausina.

    Lisäksi, turbiinin edessä olevaa välppää voidaan kehittää niin, että välpän silmukkakokoa pienennetään, ettei kalat ym. pääse läpi. Samalla välpän vettä läpäisevää pinta-alaa voidaan lisätä, jotta turbiinin lavat saavat riittävästi vettä. Tämäkään ei vaadi rakettitieteitä. Tulvakausina turbiinia ja generaattoria voi käyttää myös tulvaporttina.

    3. Padon purkaminen ei lisää virkistyarvoja. Vähäiset vesimäärät eivät salli esim. melontaa. Pahoin pelkään, että kuivina kausina ennallistettu Helsingfors on mutavellinen uoma. Koska veden pinta on alhainen, se kiihdyttää rehevöitymistä ja pahimmassa tapauksessa sammaloittaa uomaa. Joen penkereet vajoavat, koska veden aiheuttamaa painetta ei ole. Myös jokivarressa olevat kiinteät rakenteet heikkenevät.

    4. Itähaaran kunnostus riittää, jos muokkaamme lisäksi itäisen haaran yläjuoksua, riittävän vesimäärän turvaamiseksi.

    5. Enemmistö voi myös olla väärässä. Tulisi ajatella luontoa kokonaisuutena, ei pelkästään joidenkin yksilöiden toiveita apinoimalla. Virkistystoimi on toki tärkeää, mutta useimmiten me ihmiset emme ymmärrä muokatessamme luontoa, että sillä voi olla myös negatiivisia vaikutuksia. Tällöin on jo liian myöhäistä. Luonto muokkaa joka tapauksessa itseään ja jos me puutumme siihen, seuraukset voivat olla ennalta aavistamattomat.

    Vastaa
  5. Ennen padon purkamista, kannattais kuulla asiantuntijoita Hollannista. Siellä on paras asiantuntemus vesa-asioissa.

    Mutta kaikista tärkeintä olisi panna yläjuoksun kuntien puhdistamot kuntoon. Aina kun sataa tavanomaista enemmän ne joutuvat laskemaan paskaveden pudistamatta Vantaanjokeen. MIelestäni se ei saisi olla mahdollista ilman satojen miljoonien sakkoja.

    Vastaa
  6. Tästä nyt on taas syntynyt pakkomielle tietylle pienelle porukalle, joka ei nyt tunnu näkevän mitään muuta vaihtoehtoa kuin purkaminen. Kyllähän noita 90%:n kannatusarvoja saa, etenkin jos osaa oikealta kohderyhmältä kysyä (taitavaa huijausta sanoisin). Tuon kysymyksen voisi esittää vaikka siinä Vanhankaupunginkosken sillalla putousta katsoville, luku olisi varmastikin aika toinen.

    Mitäpä jos nyt vaan yrittäisitte laittaa jäitä hattuun ja pyrkiä löytämään ratkaisun, joka parantaa kalojen mahdollisuutta vaeltaa ilman, että pato pitää purkaa – sellainenkin vaihtoehto varmasti on löydettävissä. Sähköntuontannon kannalta rakennelman merkitys toki on vähäinen, mutta nämä aktivistit ovat tätä pullamössösukupolvea, jotka eivät tiedä isommista jutuista mitään. Silläkin sähkön määrällä, mikä tästä voimalasta on saatavissa, voi joskus tulevaisuudessa mahdollisen kriisitilanteen aikana olla erittäin iso merkitys. Siis annettaisko nyt vaan padon olla ja voimalan valmiudessa tuottaa sähköä se mitä tuotettavissa on. Kait kalojen vaelluksen nykyistä paremmat edellytykset ovat silti luotavissa. Historiallisen kokonaisuuden osan purkaminen ei tällaisin perustein ole lainkaan perusteltua. Jos meillä kaiken purkaminen olisi perusteltua sillä, että sitä ei ole ollut esimerkiksi vuonna 1800, niin riittäisi meillä pirusti purettavaa. Tämän padon takia mikään kalalaji ei liene kuolemassa sukupuuttoon, joten eiköhän tämä vouhkaaminen ole taas karannut aikaslailla lapasesta.

    Vastaa

Jätä kommentti