Lähiluonto on parasta taidetta

Viime kesänä kävin Helsinki Biennaalissa Vallisaaressa. Teokset olivat upeita. Kiersin niitä kaikessa rauhassa, pysähdyin katsomaan yksityiskohtia ja mietin, mitä taiteilija oli halunnut niillä sanoa. Mutta näyttelyn jälkeen mieleeni ei jäänyt yksittäinen taideteos. Mieleeni jäi se, että teosten ympärillä ollut luonto oli vielä vaikuttavampi.

Kun uskalsi katsoa tarpeeksi tarkasti, sammaleet, jäkälät, kalliot, hyönteiset ja kasvit muodostivat kokonaisuuden, johon yksikään näyttelyn teoksista ei aivan yltänyt. Kolmioriippuhämähäkki rakensi seittiään uskomattomalla tarkkuudella. Metsävaahteran silmut näyttivät pieniltä veistoksilta. Metsälauhan röyhyt liikkuivat tuulessa tavalla, johon yksikään kineettinen installaatio ei pystynyt. Mustarastas puolestaan esitti konsertin, jota kukaan ei ollut tullut erikseen kuuntelemaan.

Tämän havainnon jälkeen en ole pystynyt katsomaan taidenäyttelyitä enää aivan samalla tavalla. En siksi, että taide olisi menettänyt merkityksensä. Päinvastoin. Hyvä taide tekee juuri sen, mitä Biennaalikin teki: se nyrjäyttää ajattelua. Minulle se sai aikaan uuden tavan katsoa ympäristöä. Sen jälkeen olen alkanut nähdä lähiluonnon kuin valtavana ulkoilmagalleriana, jonka näyttely vaihtuu joka päivä eikä pääsymaksua ole.

Lue lisää

Kymmenen vinkkiä ekologisempaan lentomatkailuun – eli kuinka lennät hyvällä omallatunnolla

Kesälomalla on mukava lentää etelän lämpöön. Harmillisesti ilmastokriisin myötä lisääntyvät helleaallot tai hallitsemattomat metsäpalot saattavat pilata mukavan fossiililentoloman. Kannattaa siis hankkia sellainen matkavakuutus, joka kattaa sään ääri-ilmiöt.

Tässä kymmenen vinkkiä siihen, miten teet lentomatkailustasi ekologisempaa:

1. Suosi suoria lentoja välilaskujen sijaan. Näin säästyy kerosiinia ja pääset nopeammin nauttimaan ilmastokriisin voimistamista helleaalloista.

2. Ota mukaasi vain välttämättömät tavarasi. Mitä kevyemmin matkustat, sen vähemmän lentokerosiiniä palaa. Loput tavarat voit ostaa paikan päällä ja laittaa kierrätykseen tai lahjoittaa köyhille. Näin päästöt jakautuvat myös tasaisemmin kulutuksen eri osa-alueille.

3. Kannattaa käydä kakalla ennen koneeseen siirtymistä. Jos kaikki matkustajat tekisivät samoin, lentokone voisi olla satoja kiloja kevyempi. Ilmastokriisiä ei ehkä ratkaista tällä tavalla, mutta ainakin voit kertoa tehneesi oman osuutesi ja säilyttää hyvän omantunnon koko lennon ajan.

Lue lisää

Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Olin vastuullista liiketoimintaa käsittelevässä seminaarissa. Sisältö oli antoisaa ja antoi ajattelemisen aihetta. On miellyttävää kuulla fiksuja ihmisiä.

Yksi seminaarin keskeinen kysymys oli, miten markkinoita muutetaan kestäviksi. Tähän liittyen puheenvuoroissa nousi esille, että kestävyyskysymykset pitäisi normalisoida osaksi ihmisten ja yhteiskunnan arkea. Pitäisi siis kiinnittää huomiota siihen, miten puhe kestävyydestä normalisoidaan.

Olen samaa mieltä. Samaan aikaan me kaikki sorrumme helposti ehkä hiukan ongelmalliseen kielenkäyttöön, joka normalisoi kaikkea muuta kuin kestävän yhteiskunnan rakentamista.

Ohessa vain tämän yhden seminaarin puhujilta muutama esimerkki kielikuvista tai metaforista, jotka omaan korvaani kuulostavat ongelmallisilta.

Lue lisää

Virtahepo olohuoneessa: Miksi “aineeton kasvu” on fysiikan vastainen illuusio?

Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Eksponentiaalinen kasvu kohtaa fysiikan rajat

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Lue lisää

Viisi vinkkiä vastuullisen tilaisuuden järjestämiseen

Osallistun usein yritysten järjestämiin vastuullisuustapahtumiin, joiden tarkoituksena on tuoda esille uutta tietoa tai organisaation omaa kestävyystyötä. On kuitenkin kiusallista, jos puheet ja teot ovat ristiriidassa. Esimerkiksi jos tilaisuuteen ei pääse kestävästi, tarjolla on lihaa, puhuja kehuu lentomatkojaan ja lopuksi kouraan lyödään muovinen kassi täynnä turhaa krääsää.

Kukaan ei ole täydellinen, keskeneräisyys on sallittua ja usein “korporaatiokiiltoa” uskottavampaa. Mutta jos haluaa profilointua vastuullisuudessa, itse tilaisuuden tulisi olla jonkinlainen käyntikortti näistä arvoista.

Tässä viisi kevyttä vinkkiä mitä voi huomioida, jos järjestät sustistilaisuutta.

Lue lisää

Seitsemän ekologista kuolemansyntiä

Katsoin nuorena Se7en-elokuvan, David Fincherin ohjaaman synkän rikostarinan, jossa Brad Pitt ja Morgan Freeman jahtaavat sarjamurhaajaa, joka rankaisee uhrejaan seitsemän kuolemansynnin mukaisesti. Se oli mielestäni niin raaka ja kammottava, että uskalsin katsoa elokuvan uudestaan vasta tänä vuonna.

Elokuvan kuolemansynnit kuvaavat yksilön moraalia. Katsoessani sitä uudelleen aloin kuitenkin miettiä, miltä vastaava lista näyttäisi ekologisesta näkökulmasta. Millaisia ovat ne synnit, joita emme tunnista paheiksi, mutta jotka ohjaavat arkeamme ja kulutustamme ja samalla koko planeetan suuntaa?

Seuraavassa yksi mahdollinen lista.

Lue lisää

Kohti planetaarisen ruokavalion normalisointia

Lidl julkaisi maaliskuussa 2024 tavoitteen tuplata kasvisproteiinien myynnin osuus 10 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Samassa yhteydessä kauppaketju laskee Vemondo-kasvisproteiinien hintoja vähintään samalle tasolle vastaavien lihaproteiinien kanssa.

Hienoa! Mitä muuta kauppa vielä voisi tehdä vastuullisen ja planetaarisen ruokavalion edistämiseksi? 

Ihmisten kulutuskäyttäytymiseen vaikuttaa eniten saatavuus ja hinta. Kolmas keskeinen muutosvauhdittaja voisi olla planetaarisen ruokavalion normalisointi. Ettei esimerkiksi vegaanista ruokavaliota tarkasteltaisi erikoisruokavaliona vaan lähtökohtaisena tavallisena ruokana.

Käytännössä tämä voisi esimerkiksi kaupassa tarkoittaa seuraavia asioita: 

Lue lisää

Luonnonvarojen kannalta kestävä talous

Kansainvälisistä ja kansallisista toimista huolimatta ilmasto kuumenee ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa samalla kun luontokato etenee kiihtyvää vauhtia. Ilmastokriisin ja luontokadon taustalla on se, että kulutamme liikaa luonnonvaroja. Millainen olisi luonnonvarojen käytön kannalta kestävä talous?

Maailman ylikulutuspäivää vietetään jo heinäkuun lopussa. Tuolloin ihmiskunta on käyttänyt loppuun kaikki maapallon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Mikäli kaikki käyttäisivät luonnonvaroja kuin suomalaiset, olisi ylikulutuspäivä jo maaliskuun lopussa.

Lue lisää

Luontomarssi ja luontovaalit

Osallistuin tuhansien muiden joukossa Helsingissä lauantaina 18.3.2023 luontomarssille.

Viime vaaleista tehtiin ilmastovaalit. Nyt on tavoitteena luontovaalit.

On hienoa, että ympäristöjärjestöjen, Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Allianssin kaltaiset järjestöt ovat löytäneet yhteisen tavoitteen luontokadon pysäyttämisestä.

Toivottavasti myös sosiaali- ja terveysalan järjestöt tunnistavat luonnon monimuotoisuuden keskeiseksi hyvinvointitekijäksi omassa toiminnassaan. Ovathan he jo ottaneet esimerkiksi ilmastokysymystä varsin hyvin haltuun.

Luontomarssin vaatimukset olivat varsin yksityiskohtaiset ja perustellut.

Lue lisää

Suhteemme luontoon paljastuu kun kukaan ei katso

Kuolleella planeetalla ei ole hyvinvointia, työpaikkoja tai liiketoimintaa. Usein ymmärrämme kaikkein tärkeimmän arvon vasta silloin, kun olemme menettämässä sen.

Tässä tilanteessa olemme luonnon monimuotoisuuden suhteen. Ihmistoiminnan seurauksena sukupuuttoaalto on kiihtynyt 10–1000 kertaiseksi verrattuna siihen mitä lajeja häviää luontaiseksi sukupuuttoon.

Maailman maat ovat kuitenkin sopineet, että luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään ja käännetään vuoteen 2030 mennessä parempaan suuntaan. YK:n biodiversitettiisopimuksessa maailman maat ovat sitoutuneet suojelemaan 30 prosenttia maapallon maa- ja merialasta.

Radikaalia ei ole se, että 30 prosenttia aiotaan suojella. Radikaalia on ajatus, että 70 prosenttia saisi mennä tai olla yksin ihmisen käytössä. Suhteemme luontoon määräytyy lopulta sen kautta miten suhtaudumme tuohon 70 prosenttiin.

Lue lisää

Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa