Viikon 35 uutiset/linkit – TOP5

1. A brief guide to life Leo Babauta kirjoittaa Zen Habits -blogissaan elämänhallinnasta ja elämästä ylipäätään. Oheisen kirjoituksen takana  lista asioista, joita elämässä kannattaa vähentää ja lisätä. Suosittelen lämpimästi! Aiheesta kiinnostuneet voivat tutustua myös viime keväänä kirjoittamaani ”Askelia tyytyväiseen elämään” -kirjoitussarjaan. 2. Johtajan valehtelemisen opas Johtaminen on haastava laji. Erityisesti tämä koskee järjestöjohtamista, jossa tehdään sekaisin intohimotyötä ja leipätyötä vapaaehtoisten ja ammattilaisten kanssa. Yksi asia on kuitenkin selvä. Tarvitaan avoimuutta … Lue lisää

Lobbaus ja vaikuttaminen

Olin lauantaina 28.8. puhumassa Polttavan Kysymyksen kansalaislobbauskoulutuksessa lobbauksesta. Alla lauantaina tilaisuudessa pitämäni esitys. Lobbaus eli käytäväpolitiikka tarkoittaa wikipedian mukaan erilaisten eturyhmien pyrkimyksiä vaikuttaa päättäjiin ja poliitikkoihin. Kyse ei ole lahjonnasta, sukulaisuuteen vetoamisesta, oman edun tavoittelusta, vaikuttajan ”takapuolen nuolemisesta” tai kiristyksestä ja uhkailusta. Lobbauksen perusohjeita löytyy esimerkiksi täältä. Oma vaikuttamistyöni Luonto-Liitossa ja muissa järjestöissä tai tahoissa on pitkälle puhumista ja kirjoittamista. Vuoden 2010 ensimmäisen puolen vuoden aikana annoin 50 haastattelua, olin … Lue lisää

Viikon 34 uutiset/linkit – TOP5

1. Kilpailuvirasto ärähti maalämmön rajoittamisesta Helsingissä Edelleen ”Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen sanoi torstaina HS:lle, että Helsingin uusille asuinalueille Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Östersundomiin ei pitäisi rakentaa nollaenergiataloja, koska ne syövät kaukolämpöjärjestelmän tehokkuutta.” Pitäisikö siis maalämmön lisäksi kieltää myös nollaenergiatalot, jotta Helsingin Energian fossiilisten polttoaineiden ”tehokasta” käyttöä voidaan jatkaa? 2. Kivihiilen kulutus kasvoi 34 prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla Kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 tammi-kesäkuussa sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 3,3 miljoonaa tonnia (83 … Lue lisää

Bonnin ilmastokokous – Kolme vinkkiä kansainväliselle ilmastoneuvottelijalle

Kansainväliset ilmastoneuvottelut junnaavat paikallaan ja alkavat muistuttaa yhä enemmän Olkiluodon ydinvoimalaprojektia. Jatkuvia laatuongelmia, aikataulu loputtomasti myöhässä ja odotukset saavutettavista päästövähennyksistä kadonneet taivaan tuuliin. Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta poliittista tahtoa oikeudenmukaiseen, kunnianhimoiseen ja laillisesti sitovaan ilmastosopimukseen löytyisi? Tässä kolme vinkkiä ilmastoneuvottelijalle. 1. Lyö kaikki kortit heti pöytään. Sitoudu yksipuolisesti tiputtamaan päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja olemaan kokonaan hiilineutraali viimeistään vuosiin 2030-50 mennessä. Ilmoita myös ottavasti käyttöön kansallinen … Lue lisää

Lentoliikenteen loppu – junaliikenteen alku

Finncomm ilmoitti maanantaina (2.8.) lopettavansa lentoliikenteen Poriin, Seinäjoelle ja Jyväskylään. Hyvä, sillä lentäminen on ympäristön kannalta kaikkein haitallisin liikkumismuoto. Lyhyempiä mantereen tai maiden sisäisiä lentoja ei välttämättä tarvittaisi lainkaan, jos junayhteydet toimisivat kunnolla. Valtion tuoreessa budjettiesityksessä Seinäjoen ja Mikkelin lentokenttien ylläpitoon ja investointeihin ollaan osoittamassa 2,7 miljoonaa euroa. Nyt nämä rahat voi laittaa kyseisten kaupunkin kevyen- ja joukkoliikenteen edistämiseen sekä rataverkon parannustöihin. On ollut surullista seurata, kuinka liikenneministeri Anu Vehviläinen … Lue lisää

Talousarvioesitys vie verotusta ympäristöystävällisempään suuntaan

Valtiovarainministeriön tänään (30.11.2010) julkistamassa vuoden 2011 talousarvioesityksessä otetaan askelia oikeaan suuntaan. Liikenteen puolella riittää kuitenkin parannettavaa. Fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, öljyn ja maakaasun verotusta kiristetään. Myös turpeen vero otetaan käyttöön. Nyt olisi aika nostaa myös bensiiniveroa sekä lopettaa turpeen energiakäytön erityiskohtelu kokonaan. Edelleen kohtuuttoman suuri osa liikenneinvestoinneista laitetaan yksityisautoilun edistämiseen. Esimerkiksi suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen ja rataverkon kunnossapitoon jää vain murusia. Sen sijaan yksityisteiden ja lentokenttien ylläpitoon osoitetaan turhaan miljoonia … Lue lisää

Palmuöljy Helsingin joukkoliikenteessä

Tiistaina (24.6.) Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri järjesti ympäristöjärjestöjen, Neste Oilin ja HSL:n kanssa tapaamisen liittyen palmuöljyn käyttöön kaupungin joukkoliikenteessa. Tilaisuuden taustalla oli käynnissä oleva palmuöljydieselin kokeiluhanke ja siitä tehty valtuustoaloite. Palmyöljyn käyttöön liittyy nähdäkseni ainakin kaksi ongelmaa: 1. Palmuöljyn käyttö lisää haitallisia maankäytön muutoksia. Tämä tarkoittaa sademetsien hakkuiden lisääntymistä, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja ruokaturvan vaarantumista. Vaikka Neste Oil käyttää vain sertifioitua palmuöljyä, siirtää se kysynnän lisääntyessä ongelmat vain toisaalle. 2.  … Lue lisää

Degrowth – kutsu piknikille ja vaihtoehtoja talouskasvulle

Viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana maailman talous on tuplaantunut, mutta samalla on ylitetty maapallon ekologisen kantokyvyn rajat. Esimerkiksi New Economics Foundation (NEF) on laskenut, että talouden hiili-intensiteetin pitäisi laskea 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikäli ilmastonmuutos halutaan pitää kurissa, ja talous kasvaa kolmen prosentin vuosivauhtia. Tämä on niin haasteellinen tavoite, että tulevaisuuden hyvinvoinnin varmistamiseksi on syytä tarkastella hiili-intensiteetin vähentämisen lisäksi myös talouskasvun määrää. Suomeen perustettu Degrowth-verkosto edistää keskustelua kasvun rajoista ja … Lue lisää

Puurakentamisen ilmastovaikutukset

Olin torstaina (3.6.) kansanedustaja Timo Juurikkalan eduskunnan kansalaisinfossa järjestämässä seminaarissa puhumassa puurakentamisen ilmastovaikutuksista. Lisäkseni paikalla olivat metsäteollisuuden Mikko Viljakainen vertailemassa Ruotsin ja Suomen puukerrostalorakentamista ja ympäristöministeriön Jorma Jantunen puhumassa rakennusmääräyksistä. Keskustelua kommentoi Skanskan suunnittelujohtaja Pekka Sokka. Puurakentaminen tulee tulevaisuudessä korostumaan, kun toimenpiteet hiilineutraalin yhteiskunnan edistämiseksi etenevät esimerkiksi rakennusnormien kiristymisen myötä. Sementin ja teräksen valmistuksen aiheuttamat maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt ovat useita prosentteja. Kyseessä on esimerkiksi lentoliikennettä merkittävämpi päästölähde. Puurakentamisen lisääntymistä tukevat myös … Lue lisää

Ydinvoima on auringonlaskun teknologiaa

Olin aamulla (2.6.) eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultavana ydinvoiman lisärakentamisesta. Samaan aikaan kun uusiutuvien energialähteiden voittokulku ympäri maailmaa on käynnistynyt, on ydinvoimakapasiteetti Euroopassa vähentynyt. Ei ole epäilystäkään siitä, mihin suuntaan energiapolitiikka on maailmalla menossa. Luonto-Liiton lausunto ydinvoiman lisärakentamiseen liittyen löytyy täältä. Samaan aikaan myös Greenpeace julkaisi erinomaisen paperin siitä, kuinka ministerit Pekkarinen ja Vanhanen ovat vääristelleen ydinvoimalupien perusteita. Raportti on luettavissa täältä. Ydinvoiman lisärakentamisesta ollaan päättämässä eduskunnassa mielipuolisen tiukalla aikataululla. Muutamassa viikossa … Lue lisää

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa