Eduskunnan lakivaliokunta käsitteli 20.11.2014 kansalaisaloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista.
Valitettavasti niukka enemmistö äänesti lakialoitetta vastaan.
Seuraavan kerran asiaa käsitellään perjantaina 28.11. kun koko eduskunta äänestää asiasta.
Ennemmin tai myöhemmin tasa-arvoinen avioliittolaki tulee myös Suomeen. Toivottavasti tämän aika koittaa jo ensi viikolla.
Ohessa on kolme syytä, miksi Suomeen tarvitaan tasa-arvoinen avioliittolaki.
Lähdin mukaan Allianssin Vote16 – oikeus äänestää -kampanjaan. Ohessa kolme syytä äänestysikärajan laskemiseksi.
Helsingin Sanomat uutisoi 12.11.2014 Helsingin kaupunginvaltuutettujen tulotiedot.
Siinä missä keskiverto suomalainen työssäkävijä tienaa noin 38 000 euroa vuodessa, olivat Helsingin kaupunginvaltuutettujen keskitulot yli 75 000 euroa vuodessa.
Esimerkiksi vihreiden valtuustoryhmissä (koko pääkaupunkiseudulla) keskitulot olivat Helsingin Sanomien tietojen mukaan 60 295 euroa vuodessa. Vastaavasti kokoomuksen valtuutettujen ansiot olivat 81 205 euroa, Vasemmistoliiton 72 549 euroa ja Sdp:n 68 646 euroa vuodessa.
Ohessa on avoimuuden hengessä tietoni omista palkka- ja pääomatuloista.
Vuonna 2013 olen saanut yhteensä 34 767,87 euroa ansiotuloja. Tämän lisäksi olen saanut pääomatuloja puolisoni kanssa puoliksi omistamasta sijoitusasunnosta 3618,50 euroa ja lapsen kotihoidon tukea 5819,22 euroa.
Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu vuoden 17. Kokoukseensa keskiviikkona 5.11.2014 klo 16 alkaen.
Kokouksen tärkeimpänä asiana on keskustelu vuoden 2015 talousarviosta. Käytännössä nyt käydään keskustelua ja viikon päästä esitys hyväksytään.
Kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata suorana lähetyksenä Helsinki-kanavan kautta.
Yleinen talouskehitys näyttää kuntapolitiikan kannata haastavalta. Suomen talous on supistunut eikä talouden odoteta kasvavan tulevina vuosina voimakkaasti. Samaan aikaan myös kuntien valtionosuudet supistuvat.
Synkistä talousnäkymistä huolimatta talousarvioesityksessä lähdetään siitä, että opetukseen kohdennetaan lisää 7 miljoonaa euroa sekä sosiaali- ja terveystoimeen 2,5 miljoonaa euroa.
Rahat kaivetaan olemassa olevista menoista eli kokonaiskustannukset eivät kasva. Suurimmat säästökohteet ovat kaupungin sisäinen hallinto. Rahaa opetukselle ja sosiaali- ja terveystoimelle siirretään keskushallinnosta sekä eri virastojen tukipalveluista.
Erityisen hienoa on, että investointisuunnitelmissa myös keskustakirjastolle kaivettiin vaadittavat rahat. Näin hanke on vahvassa myötätuulessa tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta.
Ohessa kaupungin tulot ja menot hiukan tarkemmin.
Ympäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 4.11.2014 klo 16.15.
Esityslistalla mm. seuraavaa:
– Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Keski-Pasilan keskustakorttelin asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta
– Ympäristölautakunnan vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Pasilan kaatopaikkaa koskevasta ympäristöluvasta tehdystä valituksesta
– Konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu Helsingissä 2013-2014
– Östersundomin alueen talousveden laatuun liittyvien terveydensuojelulain mukaisten päätösten vahvistaminen
Kokouksen jälkeen pidetään lautakunnan iltakoulu, jossa käsittelemme mm. melua, ilmansuojelua, ilmastoasioita ja vesiasioita kaavoituksessa.
Esityslista löytyy liitteineen oheisen linkin takaa ja alla hiukan avattuna.
Olin perjantaina 31.10.2014 aamulla Radio Ravussa keskustelemassa EU:n ja Yhdysvaltojen välille neuvoteltavasta vapaakauppasopimuksesta (TTIP – Transatlantic Trade and Investment Partnership).
Vapaakauppasopimuksen tavoitteena on, että eurooppalaiset ja sen myötä suomalaiset yritykset pääsisivät Yhdysvaltojen markkinoille nykyistä helpommin ja päinvastoin. Kilpailu lisääntyisi ja tullimaksut poistuisivat.
Toisaalta kauppa on jo nyt vapaata. Tullimaksuja ei juurikaan ole autoteollisuutta ja maataloutta lukuun ottamatta. Kysymys ei ole niinkään kaupan vapauttamisesta kuin sääntelyn heikentämisestä ja sijoitussuojasta.
Sopimus olisi vaarallinen demokratialle, ihmisten kansalaisoikeuksille ja ympäristölle.
Ohessa on kolme syytä vastustaa sopimusta.
Kansalaisvaikuttamisen ja politiikan tekemisen pitää olla mielestäni avointa. Radikaalisti avointa.
Tätä periaatetta noudattaen pyrin jatkossa julkaisemaan tiedossa olevani viikko-ohjelmani etukäteen aina maanantaisin.
Toki muutosvarauksin. Ohjelmani ja aikatauluni kun usein elävät aika paljon viikon mittaan, kuten varmasi useimmilla meistä.
Ohjelmaan on koottu kokouksia, tapaamisia ja julkisia esiintymisiä.
Toivon, että tätä kautta blogini lukijoilla on parempi mahdollisuus seurata sitä, millaista työni Luonto-Liiton toiminnanjohtajana, Helsingin kunnallispoliitikkona, kansalaisvaikuttajana ja eduskuntavaaliehdokkaana on.
Olkaa siis hyvä! Alla ensimmäinen viikko-ohjelmani.
Perjantaina 24.10.2014 Helsingissä järjestettiin YK:n päivänä yhteinen ympäristö- ja rauhanliikkeiden mielenosoitus.
Ohessa mielenosoituksessa pitämäni puhenvuoro.
Suurmielenosoitus rauhan ja ympäristön puolesta
24.10.2014 Eduskuntatalo
Leo Straniuksen (Luonto-Liitto) puhe
* * *
Arvoisa mielenosoitusväki!
Kiitos kun olette mukana tässä historiallisessa mielenosoituksessa!
Helsingin Energian johtokunta kokoontui tiistaina 21.10.2014. Esityslista oli kevyt ja löytyy oheisen linkin takaa (pdf).
Johtokunnan kokouksessa saimme katsauksen Suvilahden aurinkovoimalan tilanteeseen.
Helsingin Energia on rakentamassa Suomen suurinta aurinkovoimalaitosta Suvilahteen 339kW tehollaan. Yhteensä voimalaitokseen tulee 1188 paneelia (285W/paneeli). Kaupallisessa käytössä voimala tulee olemaan maaliskuussa 2015.
Kaikki paneelit varattiin muutamassa päivässä. Hankin itsekin voimalaitoksesta kaksi paneelia. Tällä hetkellä Helsingin Energia kartoittaa kovan kysynnän takia mahdollista seuraavaa projektia.
Opetuslautakunta käsitteli tällä viikolla valtuustoaloitettani tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistämisestä.
Lautakunta otti aloitteeseeni myönteisen kannan:
”Liikunnan opetus sekaryhmissä olisi yhdenvertaisuusnäkökulmasta suotavaa.” Ja edelleen: ”Opetuslautakunta edellyttää, että sekaryhmistä ja niiden toimivuudesta järjestettäisiin Helsingissä kokeilu sellaisissa kouluissa, jotka lähtisivät hankkeeseen vapaaehtoisesti mukaan.”
Aiheesta uutisoi mm. Helsingin Sanomat, jossa opetusviraston opetuspäällikkö perusteli tuntien yhdistämistä hyvin: ”Taidot ratkaisevat enemmän kuin sukupuoli. Myös tutkimukset tukevat sitä, että sukupuolen mukaan ei kannata jakaa.”
Myös helsinkiläisiä nuoria edustavan Ruudin ydinryhmä otti syyskuun lopussa liikuntalautakunnan pyynnöstä kantaa aloitteeseeni:
”Ruudin ydinryhmä kannattaa perusopetusasteen liikunnanopetuksen liikuntaryhmien sekoitusta. Sukupuoleen perustuva jako tulisi poistaa, mutta ryhmien määrää ei tule vähentää.”
Aiemmin aloitettani on tukenut mm. liikuntalautakunta sekä Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) omissa lausunnoissaan.
Miten palauduin triathlonista?
Tein pari päivää sitten omatoimisesti triathlonin täysmatkan.
Täytyy sanoa, että kyllähän se keho tuossa todella koville ja aikamoiseen stressitilaan joutui, vaikka tein suorituksen tietoisesti kevyesti ja kokonaisuudessaan peruskuntoalueella.
Välittömästi triathlonin jälkeen:
-etova olo eikä ruoka maistunut vaikka energiavajetta oli huomattavasti
-niska oli jumissa
-hiukan huimausta ja näön hyvin lievää sumenemista.
-sain nukuttua yöllä vain 4 h 35 min.
Seuraavana päivänä:
-kyynärtaipeet olivat kipeät ja käsien suoristaminen sattui (mistä ihmeestä tämä tuli?)
-pää ja niska olivat lievästi kipeät
-etureidet olivat kipeät ja portaiden kävely alaspäin oli tuskallista
-vasemman jalan akillesjänne sattui portaita alas kävellessä
-oikean jalan etuvarpaan kynsi oli kipeä
-leposyke oli ensimmäisenä aamuna noin 10 lyöntiä normaalia korkeammalla
Toisena päivänä:
-leposyke oli palautunut normaaliksi, mutta kehon lämpötila oli 0,4 astetta normaalia korkeammalla.
-etureidet, vasemman jalan akillesjänne ja oikean jalan etuvarpaan kynsi olivat edelleen arkoja.
-aamuvenyttelyt ja 7 minuutin lihaskuntotreeni tuntui jo melkein normaalilta
-pyöräilin kevyesti noin 12 km ja osallistuin Helsingissä Pride-tapahtumaan
Garminin urheilukellon mukaan kehon energiatilanne (body battery) oli suorituksen jälkeen seuraavana aamuna vain 17/100 ja harjoitteluvalmius oli 1/100. Toisena aamuna Body batteri olikin jo 88/100, mutta harjoitteluvalmius edelleen heikko.
Nyt kolmantena aamuna/päivänä olo tuntuu jo kuitenkin energiseltä tai ainakin normaalilta ja sellaiselta, että ihan hyvin voisi lähteä treenaamaan.
Täytyy todeta, että palautuminen on oikeastaan aika mahtavaa! Tässä tuntee sen miten oma keho muuttuu aiempaan verrattuna hyvin raihnaisesta ja osatoimintakykyisestä taas takaisin tunti tunnilta ja päivä päivältä kykenevämmäksi ja parempivointiseksi. Hyvä muistutus siitä, miten iso rooli fyysisellä suorituskyvyllä on omaan jaksamiseen, toimintakykyyn ja mielen hyvinvointiin.
#triathlon
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?
Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal.
Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain.
Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?
Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal
Yhteensä 3937 kcal
Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal.
Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan:
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal
Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!
Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta.
Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta.
Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana.
Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi.
Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa.
Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille!
Mutta mitä seuraavaksi?
Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!
#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt?
Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt.
Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua.
Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e.
Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e.
Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä.
#maatapitkin
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan.
Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia.
Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla.
Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia.
Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö.
Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen.
Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.
@firstbeat.suomi
Tunnistatko arjen tuotteiden sisältämät ikuisuuskemikaalit?
Todella hienoa materiaalia siitä miten voimme keventää kemikaalikuormaa kaikkina vuodenaikoina. Neljänä vedenaikana.
Hyvää työtä #kevennäkuormaa @suomen_vesistosaatio @minunmereni ja kaikki muut!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily!
Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!
#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen.
Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja.
Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista.
@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät.
Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle.
Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä.
Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa.
Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen.
Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.
Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.
Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.
Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.
Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Ei ole todellista! Mun ja Rauhatädin @rauhatati tuore räp-biisi Poljen poljen soi juuri äsken Radio Helsingin aamulähetyksessä! Samalla kun poljin Helsingin sateisilla pyöräteillä. 🌍🚴
