Helsingin talousnäkymät: Kaupunginvaltuuston kokous 5.11.2014

Kaupunginvaltuusto Leo StraniusHelsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu vuoden 17. Kokoukseensa keskiviikkona 5.11.2014 klo 16 alkaen.

Kokouksen tärkeimpänä asiana on keskustelu vuoden 2015 talousarviosta. Käytännössä nyt käydään keskustelua ja viikon päästä esitys hyväksytään.

Kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata suorana lähetyksenä Helsinki-kanavan kautta.

Yleinen talouskehitys näyttää kuntapolitiikan kannata haastavalta. Suomen talous on supistunut eikä talouden odoteta kasvavan tulevina vuosina voimakkaasti. Samaan aikaan myös kuntien valtionosuudet supistuvat.

Synkistä talousnäkymistä huolimatta talousarvioesityksessä lähdetään siitä, että opetukseen kohdennetaan lisää 7 miljoonaa euroa sekä sosiaali- ja terveystoimeen 2,5 miljoonaa euroa.

Rahat kaivetaan olemassa olevista menoista eli kokonaiskustannukset eivät kasva. Suurimmat säästökohteet ovat kaupungin sisäinen hallinto. Rahaa opetukselle ja sosiaali- ja terveystoimelle siirretään keskushallinnosta sekä eri virastojen tukipalveluista.

Erityisen hienoa on, että investointisuunnitelmissa myös keskustakirjastolle kaivettiin vaadittavat rahat. Näin hanke on vahvassa myötätuulessa tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta.

Ohessa kaupungin tulot ja menot hiukan tarkemmin.

Vuoden 2015 talousarvioesityksessä lähdetään siitä, että Helsingin kunnallisvero säilyy 18,5 prosentissa. Helsingin lainakanta kasvaa 280 miljoonalla eurolla vuonna 2015.

Kunnallisverojen ennakoidaan tuottavan 2 486 miljoonaa euroa eli 52 prosenttia tuloista, yhteisöveron 308 miljoonaa euroa ja kiinteistöveron 219 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän Helsingille 244 miljoonaa euroa. Kiinteän omaisuuden myyntitavoitteena on 100 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi rakennusten ja osakkeiden myyntitavoite on 35 miljoonaa euroa.

Kaupungin menoista 47 prosenttia eli 2 188,0 miljoonaa euroa käytetään sosiaali- ja terveysviraston palveluihin, erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen. Opetusviraston osuus menoista on 666 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatusviraston osuus on 380 miljoonaa euroa. Rakennus- ja ympäristötoimen vastuulla on kaupunkirakenne, julkinen ympäristö ja rakennetun kaupungin pitäminen kunnossa 617,1 miljoonalla eurolla. Kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen osuus toimintamenoista on 326,2 miljoonaa euroa.

Talousarvioehdotuksessa kymmenen vuoden investointiohjelman vuositasoksi on asetettu strategiaohjelman mukaisesti 447 miljoonaa euroa. Suurimmat investointihankkeet vuosina 2015–2017 ovat Kalasataman, Pasilan, Länsisataman ja Kruunuvuorenrannan kadut ja puistot sekä esirakentaminen. Lisäksi kaupunki varautuu keskustakirjaston kustannuksiin 50 prosentin osuudella.

Työttömyys ja väestö kasvaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Helsingissä oli vuoden 2014 kesäkuun lopussa 37557 työtöntä työnhakijaa. Helsingin työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta 18 %. Työttömyysaste oli kesäkuussa 11,6 %. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, ulkomaalaisten työttömyys ja nuorten työttömyys on lisääntynyt keskiarvoa nopeammin.

Samaan aikaan Helsingin väkiluku kasvoi vuoden 2013 aikana 8 696 hengellä ja asukasluku oli 612 664 vuodenvaihteessa 2013/2014. Muiden kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi vuoden 2013 aikana 4 860 hengellä, ja vieraskielistä väestöä on nyt 78 470, vajaa 13 prosenttia helsinkiläisistä. Ruotsinkielisten määrä kasvoi 170 hengellä, ja osuus on 5,9 prosenttia väestöstä. Päivähoitoikäisten eli 1–6-vuotiaiden lasten määrä kasvoi 1 220 hengellä ja oli 36 675 henkeä vuoden 2013 lopussa.

Alla keskiviikon kokouksen esityslista hiukan avattuna.

* * *

Kaupunginvaltuusto
17 / 05.11.2014

Sisältö:

PUHEENJOHTAJA

1 Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

3 Sanomataloa palvelevan maanalaisen alueen vuokrausperusteet (Töölönlahdenkatu)

Sanoma Media Finland Oy (ent. Sanoma Osakeyhtiö) on rakennuttanut 1990-luvun loppupuolella tontille 2010/1 Sanomatalo-nimisen toimistorakennuksen oheistiloineen. Tonttia palvelevia maanalaisia tiloja on rakennettu myös Töölönlahdenkadun alle.

Sanoma Media Finland Oy pyytää nyt hakemuksessaan, että maanalaisten tilojen alue vuokrataan pitkäaikaisesti, vähintään 60 vuodeksi, tontin 2010/1 omistajalle, joka on 5.3.2014 alkaen DIG Helsinki T2 Oy.

Kaupunginvaltuusto päättää oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan Helsingin kaupungin 2. kaupunginosan (Kluuvi) Töölön kylän tilan RN:o 1:23 erottamattomasta määräalasta 91-432-1-23-M603 liitteen 1 mukaisen yhteensä noin 550 m²:n suuruisen alueen tontille 2010/1 toteutetun kiinteistön tarvitsemia maanalaisia väestönsuoja- ja varastotiloja varten lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2074 saakka seuraavin ehdoin:

1 Maanalaisen alueen vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 3 euron kerrosneliömetrihintaa.

2 Muuten noudatetaan tavanomaisia maanalaisen alueen vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2014/Kanslia_2014-11-05_Kvsto_17_El/357BB20D-0216-4699-AC0C-A6FE0223E776/Sanomataloa_palvelevan_maanalaisen_alueen_vuokraus.html

4 Koulurakennuksen vuokraaminen Kiinteistö Oy Mäkelän Koululta Stadin ammattiopiston käyttöön (Vallila, Hattulantie 2)

Stadin ammattiopisto tarvitsee lisätiloja koulutustakuun toteuttamiseksi ja uusien opiskelijapaikkojen käyttöönottamiseksi sekä Teollisuuskatu 23:n peruskorjauksen aikaiseksi väistötilaksi. Esitettävä koulukiinteistö osoitteessa Hattulantie 2 soveltuu sijainniltaan hyvin Stadin ammattiopiston kampusrakenteeseen sekä tilarakenteeltaan kohtuullisin muutostöin hyvinvointialojen koulutukseen. Esitettävä vuokrasopimus on 16 vuoden määräaikainen sopimus ja se sisältää vuokra- ja osto-option.

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan vuokrasopimuksen osto-optioineen, ja näin oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan Kiinteistö Oy Mäkelän Koulun omistaman, osoitteessa Hattulantie 2 sijaitsevan 10 736 htm²:n suuruisen koulurakennuksen opetusviraston Stadin ammattiopiston käyttöön 1.1.2015–31.7.2030 väliseksi ajaksi.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2014/Kanslia_2014-11-05_Kvsto_17_El/AF586124-C0A6-4D32-B6B0-ED70BAF07ABB/Koulurakennuksen_vuokraaminen_Kiinteisto_Oy_Makela.html

KAUPUNGINJOHTAJA

5 Talousarvio vuodeksi 2015 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2015-2017

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä ehdotuksen talousarvioksi vuodeksi 2015 ja taloussuunnitelmaehdotuksen ohjeellisena vuosille 2015-2017.

Talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 löytyy täältä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2014/Kanslia_2014-11-05_Kvsto_17_El/80A6E645-87A2-4CD2-AA94-0AE06D2DE87F/Liite.pdf

* * *

Yksi kommentti artikkeliin ”Helsingin talousnäkymät: Kaupunginvaltuuston kokous 5.11.2014”

  1. Jospa joskus katsottaisiin niin, että talous pitää saada tasapainoon, eikä kasvamaan. Kasvu kun on kallista ja vielä velkavetoista, oikeasti eräänlainen ponzi-järjestelmä, jota ei voi lopettaa. Jos lähdettäisiinkin etsimään sitä pistettä, jossa talous tuottaa tarvittavan, mutta ei kasva, niin päästäisiin vähän vihreämmille maille, eikä tarvitsisi rakentaa jatkuvasti luontoa piloille ja toisaalta ottaa valtavasti velkaa. Tässä kohtaa pitäisi sitten rikkoa tuo suurin tabu, eli väestönkasvu, joka pahentaa jokaista ympäristöongelmaa ja vaikeuttaa pääsyä pois tuosta ponzi-taloudesta.

    Tuli tässä mieleen, kun Östersundomissakin menee taas suuri alue erilaisten lajien ja niiden ravinnon elin- ja lisääntymisalueita, niin missä menee sitten se raja ennen sukupuuttoa, jonka alle ei saa määrää päästää, että kasvu lopetetaan. 1000, 500, 10 vai 1? Koska eihän kasvu Östersundomiin lopu, jos sitä ei lopeteta, ja koska kaikkialla muuallakin sama kehitys jatkuu, niin joku pääsee tuohon tilanteeseen jossa viimeisiä viedään. Pitää muistaa sekin, että vaikka kaupunki kasvaisi paikoillaan, niin väestönkasvu tarkoittasi silloinkin sitä, että jo peltomaaksi pitäisi raivata koko ajan lisää luontoa ruokkimaan kaupunkilaisia, joten maaseudusta, tai kaukomaiden sademetsistä, ei tule missään nimessä mitään luontoparatiisia kasvun jatkuessa, vaikka väki siirtyisi kaupunkiin. Lähinnä monokulttuurista peltoa, ja toisaalta puupeltoa, joilta on kadonnut kaikki elämä, ja joka vielä pilaa vesistötkin. Toki koko joukko kaivoksia ja tehtaita siihen mukaan sotkemaan. Kannattaa muistaa, että kaupunki on vain alue, joka ei pärjää omillaan, vaan imee luonnon muualta erilaisten tuotteiden muodossa. Mitä enemmän kaupunkilaisia, sitä huonommin luonnolla menee rasituksen kasvaessa kuluttajien määrän noustessa. No, eipä Suomessa ole varmaan enää kuin muutama promille sellaisia omavaraisia, jotka eivät tuolla mittarilla ole kaupunkilaisia.

    400 miljoonaa lintua vähemmän Euroopassa kuin joku vuosikymmen sitten, mitä kaikkea muuta onkaan kadonnut samalla aikaa? Eikä kasvava väestö todellakaan helpota ilmastonkaan kanssa painimista, vaikka itse energia tuotettaisiin ilman päästöjä vielä joskus. Harva tuntuu muistavan päästöjä tulevan paljon muualtakin kuin energiantuotannosta.

    Youtubessa on erinomainen GrowthBusters-sivusto, jossa olisi vihreille aika monta pähkinää purtavaksi. Al Bartlettin lyhyet ovat ainakin rautaisia. Tässä eläköitymisongelmasta kertomassa fiksut herrat:

    http://www.youtube.com/watch?v=B0sgVzxeeKU&list=UUFFWPtNelttRu17KrfG95-Q&index=74

    Ihanko te siellä valtuustossa tosiaan puhutte itsellenne taksit, kuten Halla-aho väittää? Mielenkiintoinen ilmiö, että vihreistä näkyvistä poliitikoista ovat kadonneet ne villapaitamiehet ja -naiset, jotka ensinnäkin olivat koulutukseltaan jotakin ekologiaan viittaavaa ja pitivät huolta, että oli varaa moittia muita tuhoavista elämäntavoista tai sitten ihan rikollisesta toiminnasta. Villapaitavormu ei liene välttämätön, mutta ei nämä ”olen vain ihminen”-sepitykset oikein iske, kun tietoisesti mokaillaan tai muuten annetaan kuvaa sellaisesta ”tehkää kuten sanon, älkää kuten minä teen”-ihmisestä. Jos ajattelee pääministerin tehtävää sellaisena kansakunnan kuskinpaikkana, niin jos kaahaa jo oma perhe kyydissä, niin kuinka moni antaisi tuollaiselle avaimet Suomi-mobiiliin?

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami