Kesäkuun kokeilu: Venyttely

Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa. Kesäkuussa kokeilin päivittäistä venyttelyä.

Sormet jäävät vielä kauaksi varpaista, kun pohkeista, takareisistä ja alaselästä ottaa kiinni.

Olen ollut aina se henkilö, joka on ajatellut, että venyttely ei kuulu minulle. Nyt kun ikää on vuosien ja vuosikymmenten varrella tullut lisää, olen pohtinut, että ehkä se sittenkin kuuluu.

Olen pitkään kyllä venytellyt pohkeita ja etureisiä hampaita pestessa tai partaa ajaessa. Lisäksi viime vuonna kokeilin kuukauden verran venytellä takareisiä. Huonolla menestyksellä. Tähän venyttelyni ovatkin jääneet.

Huhtikuusta lähtien minulla on ollut ajan henkeen sopien henkiökohtainen valmentaja, Personal Trainer (PT). Ajattelin, että saisin PT:stä vähän lisää tehoa mukavuusalueella tapahtuvaan kuntoiluuni. Heti alussa minulle tuli kuitenkin selväksi, että on turha treenata kovempaa, ennen kuin liikkuvuus on kunnossa. Sen parissa on nyt menty useampi kuukausi ja kesäkuussa tiiviimmin.

Aluksi valmentajani ohjeisti ja antoi minulle niin haastavia ja monimutkaisia venytyksiä, että en yksinkertaisesti suoriutunut niistä. Pyysin siis helpompia liikkeitä. Ja niitä onneksi sain.

Nyt olen kesäkuussa tehnyt joka aamu noin 15 minuutin ajan perusvenyttelyjä. Teen venyttelyt ensimmäisenä aamulla ennen seitsemän minuutin lihaskuntotreeniäni, jota olen tehnyt päivittäin 1.1.2020 alkaen.

Venyttelyyn kuuluu seuraavat osa-alueet

  • Takareidet
  • Etureidet
  • Pakarat
  • Alaselkä
  • Lonkan koukistajat
  • Pohkeet
  • Olkapäät

Yhteensä setissä on 13 erilaista liikettä.

Kuukauden jälkeen liikkeet alkavat sujua jo aika mukavasti. Liikkuvuus on paikoin parantunut, mutta mitään dramaattista muutosta en ole huomannut. Juoksu tuntuu hiukan irtonaisemmalta. Paikat eivät ole jumissa. Ennen helteitä tuntui myös, että juoksuvauhtia tuli jopa hiukan lisää. Tosin olen myös juossut hiukan vähemmän kuin normaalisti, koska aika on mennyt venyttelyihn ja valmentajan kanssa tehtyihin lihaskuntoharjoituksiin.

Pienestä parannuksesta huolimatta tuntuu, että kehitys on ollut tuskastuttavan hidasta. Ehkä olen vain syntymäjäykkä eikä minusta saa kunnon joogia tekemälläkään.

Kunhan saisin liikkuvuutta hiukan paremmaksi, voisin myöhemmin ottaa käyttöön ja päivittäiseksi rutiiniksi myös tämän Juoksija-lehdesta poimimani Johanna Sällisen mainion lihaskuntosetin.

Ohessa aikaisemmat kokeilut: