Toimintakertomus: Vuosi 2017 sanoin ja numeroin

Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta 2017!

Vuosi 2017 oli monin paikoin synkkä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus alkavat häiritä arkeamme yhä vakavammin. Ihmisoikeuksia poljetaan ympäri maailmaa. Turvallisuusuhat ja pelko määrittelevät usein toimintaamme.

Toisaalta on syytä toivoon.

Päästöt vähenevät monin paikoin, kiertotalous etenee ja teknologinen kehitys on ennennäkemättömän nopeaa. Poliittista tahtoa muuttaa asioita löytyy. Optimismini perustuu siihen, että vuodet 2016-2017 ovat olleen vain sivuaskelia laajemmassa kaaressa kohti parempaa.

Omalta osalta vuosi 2017 toi mukanaan paljon uutta.

Lokakuussa aloitin työt Kansalaisareenan toiminnanjohtajana edistääkseni laajemmin suomalaista vapaaehtoistoimintaa. Näin noin 10 vuotta jatkunut työrupeama suomalaisissa ympäristöjärjestöissä loppui.

Kansalaisareenassa pääsin heti mukaan kansainväliseen vertaistuen päivään, vuoden vapaaehtoisen valintaan ja vapaaehtoistoiminnan messuille sekä kehittämään vapaaehtoistoiminnan lainsäädäntöä ja Kansalaisareenan monia sisäisiä prosesseja ja strategioita samalla kun toimistomme muutti Kalliolaan.

Töiden ohella sain jatkokauden Helsingin kaupunginvaltuustossa. Sen mukana tuli useita luottamustoimia: HKL:n johtokunnan jäsenyys, kaupunkiympäristölautakunnan varajäsenyys sekä ympäristö- ja lupajaoston varapuheenjohtajuus, Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajuus ja maakuntavaltuuston varajäsenyys.

Kuntapolitiikassa erityisen iloinen olen Helsingin kaupunkistrategiasta, työstäni paperittomien, vegaanilasten ja tasa-arvon hyväksi sekä perustamastani kuntapolitiikan vaikuttajaryhmästä.

Lisäksi olen toiminut osin omistamani ympäristökonsulttiyritys Tyrskyn hallituksessa ja yrittänyt edistää naapuruston asioita myös taloyhtiön hallituksen kautta. Pitämäni ajan- ja elämänhallintavalmennukset ovat olleet suositumpia kuin koskaan aiemmin. Vuoden alussa elämäntarinani julkaistiin kirjassa Elämäni vegaanina – 14 ihmistä huipulla.

Uusien töiden ja luottamustehtävien lisäksi myös perheen arki meni uusiksi. Lapsilla alkoi uusi luontopäiväkoti ja vanhempi lapsi aloitti esikoulun. Puolisolla vaihtui syksyn aluksi työt. Löysimme uuden kodin Käpylästä, joka remontoitiin. Muutto oli lokakuussa samaan aikaan uuden työpaikan aloituksen kanssa.

Vuoteen kuului tuttuun tapaan kokouksia, haastatteluja, puhetilaisuuksia, lausuntoja, kolumneja ja paljon muuta. Yksin juuri mikään ei olisi ollut mahdollista. Kiitos lukemattomille upeille ihmisille, kun olette olleet mukana niin työssä kuin arjessa.

Ohessa vuosi 2017 lukuina (sulkeissa vuosi 2016):

– 47 (44) haastattelua (televisio, radio, lehdet, verkko)
– 90 (65) puhetilaisuutta tai luentoa
– 15 (91) kirjallista lausuntoa tai aloitetta
– 28 (22) kolumnia tai artikkelia lehtiin tai verkkosivuille
– 22 (19) tiedotetta
– 52 (52) blogitekstiä (www.leostranius.fi)
– 578 (635) kokousta
– 33 (31) seminaaria
– 4 (5) tempausta tai mielenosoitusta
– 60 (40) kotimaan tai ulkomaan matkapäivää

Liikunnalliset tavoitteet täyttyivät vuoden osalta paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Pyöräilyn, juoksun, uinnin ja lihaskunnon osalta kaikki tavoitteet täyttyivät.

Ohessa vuoden 2017 kuntoilu lukuina (suluissa vuosi 2016):

– 1044 km (1059 km) juoksua
– 7156 km (7000 km) pyöräilyä
– 52 km (41 km) uintia
– 102 kertaa (38 kertaa) lihaskuntoharjoittelua
– 76 km (48 km) hiihtoa

Vuoden 2016 aikana tein palkkatöitä yhteensä 1742,5 tuntia (vuonna 2016 yhteensä 1819 tuntia), kunnallispolitiikkaa 497 tuntia (248,5) ja muuta yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tai vapaaehtoistoimintaa yhteensä 263,5 tuntia (391). Lisäksi arkeeni kuului kuntoilua/liikuntaa yhteensä 503 (488).

Käytännössä viikoittain siis keskimäärin noin 33,5 tuntia töitä, noin 9,5 tuntia kunnallispolitiikkaa, 5 tuntia muuta yhteiskunnallista vaikuttamista sekä 9,5 tuntia liikuntaa.

Kiitos kuluneesta vuodesta! Ja kovasti terveisiä Ylläkseltä hiihtolatujen, lumen ja pakkasen keskeltä!

Kannattaa lukea myös nämä:

– Vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä: 3866 kokousta 10 vuodessa
– 2016: Toimintakertomus 2016: Vuosi sanoin ja numeroin
– 2015: Toimintakertomus 2015: Vuosi sanoin ja numeroin
– 2014: Toimintakertomus 2014: Vuosi sanoin ja numeroin
– Puolivuotiskatsaus 2014: Ilmastolaki, yhteiset liikuntatunnit ja äänestys vihreiden eduskuntavaaliehdokkaista
– Tavoitteet ja lupaukset vuodelle 2014
– 2013: Toimintakertomus 2013: Vuosi tiivistetysti ja numeroina
– 2012: Toimintakertomus 2012 eli vuosi pähkinänkuoressa
– 2011: Toimintakertomus 2011: 11 asiaa – ja vuosi lukuina
– 2010: Vuosi 2010 – Toimintakertomus ja Kiitos!
– 2009: Vuosi 2009 paketissa ja lukuina – Kiitos! (4.1.2010) 
– Arjen muistilista vuodelle 2012

4 kommenttia artikkeliin ”Toimintakertomus: Vuosi 2017 sanoin ja numeroin”

  1. Vai että Lapissa Ylläksellä sitä oikein vietetään lomaa lumisissa maisemissa !
    Tuli minunkin vietettyä kerran hyvin kauan sitten luonnonmukaista hiihtolomaa siellä viereisellä Sieppijärvellä, jossa ystävättäreni äiti oli töissä keittäjänä metsätyökämpällä. Silloin Ylläksellä ei ollut laskettelurinteitä eikä turhanpäiväistä matkailukeskusta. Siellä tapasin ensimmäiset saamelaiset, joista luonnollisella olemuksellaan minuun suuren vaikutuksen teki ikäiseni Siiri.Oletan minunkin suonissani virtaavan äidin puolelta tullutta saamelaisverta….

    Siis siellä Ylläksen liepeillä vallitsi luonnonrauha, ja silloin ennen oli metsää hakattavaksi asti. Eikä kaikkea hakattu matalaksi, kuten nykyään. Siellä eli vielä saamelaisiakin. Nykyisin saamit pakotetaan luovuttamaan perinteisesti heidän käyttöönsä kuuluvia alueita Lappiin väkisinkin tunkeilevalle monenlaiselle turhalle businekselle ja tarpeettomalle kulutushurmokselle. Saamelaisten pyhyäi paikkoja ja oikeuksia ei kunnioiteta ! Metsät ja poronhoitoalueet on revitty riekaleiksi mm. metsätalousyritysten ahneuden ja massaturismin /matkailun takia.Ja nyt jo yritetään pohjavesiäkin pakolla pullottaa !

    Lappiin sijoitettu massaturismi kaikessa hulluudessaan tuhoaa kaiken lopunkin luonnon ja paikallisten asukkaille kuuluvan luonnonrauhan. Lapin matkailukeskuksiin raahataan rekoittain ruokaa erilaisiin kaikenmaailman ruokatottumuksiin. Mitään ei ole enää jäljellä edessuomalaisuudesta saatikka sitten lappalaisuudesta. Samoin sinne raahataan rekoittain muuta huvinpitoon tarvittavaa tavaraa. Liikenteen ja turismin aiheuttama saaste värittää valkoisen lumenkin mustaksi. Puhumattakaan niistä lasteittain turisteja tuovista tilaus-ja reittilennoista, jotka ulostavat uumenistaan uutuudenhimoisia aasialaisturisteja. Ja heitähän maailmassa piisaa. Entinen pieni Napapiirin majakin silloisine aitoine saamelaistuotteineen on kadonnut, ja tilalle on tullut valtava turismikompleksi, jossa ei ole pisaraakaan lappalaisuutta tai edes lappilaisuutta! Eikä edes sitâ oikeaa Joulupukin mielikuvitusmaailmaa.
    Mitä jää Lapista jäljelle tässä luonnollista ympäristöä hävittävässä ruljanssissa ? Ei ainakaan sitä muinaista ” Lapin lumoa” !

    Että sinäkin Leo ole sortunut tällaiseen ilmastollekin haitalliseen hömppämatkailuun ja ihan perheen kanssa! Luulenpa, että sinulla ei ole aikomustakaan laittaa ” suljettu”-kylttiä kaikkien laskettelurinteiden eteen…? ” Business first” – ajattelu on näköjään imaissut sinutkin syviin synkkiin pyörteisiinsä!
    Luulenpa, että sinun olisi ollut parempi pysyä luonnon-ja ympäristönsuojelun parissa, kuin ryhtyä bisnestukijaksi ja -maakariksii. Mutta ” tohokkaasti ” näkyy vaikutusvaltaisuuden ja yhteiskunnallisen aseman kasvu vaikuttavan muutamiin henkilöihin joilla ei ole varsinaista poliittista selkärankaa .Ilman tukevaa selkärankaa he vaappuvat tyhjän rajoilla….

    Nyt eroavat tiemme selvästi eri suuntiin. Siitä huolimatta toivotan hyvää uutta vuotta 2018, vaikka et olekaan vastannut ennen joulua lähettämääni toivotukseen.

  2. Noita numerolistoja taas katsoessa on tosi järkyttävää havaita, miten pienestä kärtyilevästä maalaispojasta voi kasvaa noin läpeensä kyllästetty teknokraattinen, lähes robottimainen olio.
    Toivottavasta sinulla Leo on hyvät voiteet, jotta saat koneistosi pysymään kunnossa tänäkin vuonna ja tästä eteenkin päin.
    Au revoir! Näkemiin.

  3. En malta olla lisäämättä edelliseen kritiikkiini tätä , niin hyvin niihin sopiva on tämä erinomainen juttu.:
    YLE. Kotimaa 21.01.2018 ,Ylen Ikkuna-blogit: ” Peiponen: Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu – keskustan ja vihreiden käsissä ”.

    Pohjois-Suomea tunteva toimittaja Pasi Peiponen kuvaa realistisella tavalla nykyistä ja tulevaa luonnon tilaa Pohjois-Suomessa….ja muutamien ” luonnonsuojelijoiksi ” naamioituneiden poliittisten tahojen osuudesta tämän turmelemisessa.

    Ennenmuinoin niin kukoistava ja rauhaa huokuva Suomen luonto , Lapissa ja Kainuussakin, on alistettu yksityisomistukseen, ja sen ahneudelle ei ole loppua. Tämä ei ennusta mitään hyvää. Ihmiselle ja luonnon monimuotoisuudelle tässä menossa ei anneta sijaa. Mikään maatilkku ei riitä, tuhoamisen pitää olla täydellistä….

  4. Lisää puhdasta kritiikkiä:

    Leo, olet hyvin ristiriitainen persoona.. Uit kuin kala sen valtavirran mukana, vaikka olet sanonut, ettet tee näin. Valtavirran viemänä ilmennät ja olet esimerkkinä yleisestä performanssiajattelusta. Tehokkuusasenne näkyy jo tuosta jatkuvasta tekemisiesi numeroimisesta ja esilletuomisesta. Ilmennät selvällä tavalla nykysuomalaisen yhteiskunnan haitallisia tehokkuus-ja menestymisvaatimuksia. Painotat ja jopa kannustat niitä omalla esimerkilläsi.
    Alistut naivin kuuliaisesti näihin nykysuomalaisen yhteiskunnan vaatimuksiin, ja jopa levität niitä ” ideaaleina” .Ihailemasi Mahatma Gandhi ei ollut ” performoija ” …!
    Performanssiajattelusi julkituominen ja sen tärkeyden jatkuva painottaminen on vastuutonta..Toisaalta, jo tältä perustalta lähtien sinulla ei ole tarvittavia taitoja ja pätevyyttä opettaa muille elämänhallintaa.Tässä olet pelkkä
    hyväuskoisten ihmisten luottamusta hyväksikäyttävä helppoheikki.

    Useimpien ranskalaisten psykiatrien mukaan performanssiajattelua puolustava ja kannustava yhteiskunta on itsetuhoinen.
    Performanssin ihannoiminen ja siihen pyrkiminen ei ole hyvä elämisen esimerkki ja malli lapsille ja nuorille.
    Suomessa on eniten nuorten itsemurhia Euroopassa. Tähän nuorten ihmisten pahoinvointiin ja siitä johtuvaan itsetuhotendenssiin on performanssia palvova yhteiskunta suuresti osasyyllinen. Kaikki eivät voi sopeutua kiireisen, tehokkuutta ja menestymistä vaativan yhteisön elämäntapaan. Suuri joukko ihmisiä putoaa pois rattailta tällaisessa kyydissä.

    Hyvää ja tehokasta talven jatkoa!

    PS. Vieläkö olet valmis ottamaan Turkin EU:n jäseneksi ?

Kommentointi on suljettu.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!