Toimintakertomus: Vuosi 2017 sanoin ja numeroin

Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta 2017!

Vuosi 2017 oli monin paikoin synkkä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus alkavat häiritä arkeamme yhä vakavammin. Ihmisoikeuksia poljetaan ympäri maailmaa. Turvallisuusuhat ja pelko määrittelevät usein toimintaamme.

Toisaalta on syytä toivoon.

Päästöt vähenevät monin paikoin, kiertotalous etenee ja teknologinen kehitys on ennennäkemättömän nopeaa. Poliittista tahtoa muuttaa asioita löytyy. Optimismini perustuu siihen, että vuodet 2016-2017 ovat olleen vain sivuaskelia laajemmassa kaaressa kohti parempaa.

Omalta osalta vuosi 2017 toi mukanaan paljon uutta.

Lokakuussa aloitin työt Kansalaisareenan toiminnanjohtajana edistääkseni laajemmin suomalaista vapaaehtoistoimintaa. Näin noin 10 vuotta jatkunut työrupeama suomalaisissa ympäristöjärjestöissä loppui.

Kansalaisareenassa pääsin heti mukaan kansainväliseen vertaistuen päivään, vuoden vapaaehtoisen valintaan ja vapaaehtoistoiminnan messuille sekä kehittämään vapaaehtoistoiminnan lainsäädäntöä ja Kansalaisareenan monia sisäisiä prosesseja ja strategioita samalla kun toimistomme muutti Kalliolaan.

Töiden ohella sain jatkokauden Helsingin kaupunginvaltuustossa. Sen mukana tuli useita luottamustoimia: HKL:n johtokunnan jäsenyys, kaupunkiympäristölautakunnan varajäsenyys sekä ympäristö- ja lupajaoston varapuheenjohtajuus, Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajuus ja maakuntavaltuuston varajäsenyys.

Kuntapolitiikassa erityisen iloinen olen Helsingin kaupunkistrategiasta, työstäni paperittomien, vegaanilasten ja tasa-arvon hyväksi sekä perustamastani kuntapolitiikan vaikuttajaryhmästä.

Lisäksi olen toiminut osin omistamani ympäristökonsulttiyritys Tyrskyn hallituksessa ja yrittänyt edistää naapuruston asioita myös taloyhtiön hallituksen kautta. Pitämäni ajan- ja elämänhallintavalmennukset ovat olleet suositumpia kuin koskaan aiemmin. Vuoden alussa elämäntarinani julkaistiin kirjassa Elämäni vegaanina – 14 ihmistä huipulla.

Uusien töiden ja luottamustehtävien lisäksi myös perheen arki meni uusiksi. Lapsilla alkoi uusi luontopäiväkoti ja vanhempi lapsi aloitti esikoulun. Puolisolla vaihtui syksyn aluksi työt. Löysimme uuden kodin Käpylästä, joka remontoitiin. Muutto oli lokakuussa samaan aikaan uuden työpaikan aloituksen kanssa.

Vuoteen kuului tuttuun tapaan kokouksia, haastatteluja, puhetilaisuuksia, lausuntoja, kolumneja ja paljon muuta. Yksin juuri mikään ei olisi ollut mahdollista. Kiitos lukemattomille upeille ihmisille, kun olette olleet mukana niin työssä kuin arjessa.

Ohessa vuosi 2017 lukuina (sulkeissa vuosi 2016):

– 47 (44) haastattelua (televisio, radio, lehdet, verkko)
– 90 (65) puhetilaisuutta tai luentoa
– 15 (91) kirjallista lausuntoa tai aloitetta
– 28 (22) kolumnia tai artikkelia lehtiin tai verkkosivuille
– 22 (19) tiedotetta
– 52 (52) blogitekstiä (www.leostranius.fi)
– 578 (635) kokousta
– 33 (31) seminaaria
– 4 (5) tempausta tai mielenosoitusta
– 60 (40) kotimaan tai ulkomaan matkapäivää

Liikunnalliset tavoitteet täyttyivät vuoden osalta paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Pyöräilyn, juoksun, uinnin ja lihaskunnon osalta kaikki tavoitteet täyttyivät.

Ohessa vuoden 2017 kuntoilu lukuina (suluissa vuosi 2016):

– 1044 km (1059 km) juoksua
– 7156 km (7000 km) pyöräilyä
– 52 km (41 km) uintia
– 102 kertaa (38 kertaa) lihaskuntoharjoittelua
– 76 km (48 km) hiihtoa

Vuoden 2016 aikana tein palkkatöitä yhteensä 1742,5 tuntia (vuonna 2016 yhteensä 1819 tuntia), kunnallispolitiikkaa 497 tuntia (248,5) ja muuta yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tai vapaaehtoistoimintaa yhteensä 263,5 tuntia (391). Lisäksi arkeeni kuului kuntoilua/liikuntaa yhteensä 503 (488).

Käytännössä viikoittain siis keskimäärin noin 33,5 tuntia töitä, noin 9,5 tuntia kunnallispolitiikkaa, 5 tuntia muuta yhteiskunnallista vaikuttamista sekä 9,5 tuntia liikuntaa.

Kiitos kuluneesta vuodesta! Ja kovasti terveisiä Ylläkseltä hiihtolatujen, lumen ja pakkasen keskeltä!

Kannattaa lukea myös nämä:

– Vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä: 3866 kokousta 10 vuodessa
– 2016: Toimintakertomus 2016: Vuosi sanoin ja numeroin
– 2015: Toimintakertomus 2015: Vuosi sanoin ja numeroin
– 2014: Toimintakertomus 2014: Vuosi sanoin ja numeroin
– Puolivuotiskatsaus 2014: Ilmastolaki, yhteiset liikuntatunnit ja äänestys vihreiden eduskuntavaaliehdokkaista
– Tavoitteet ja lupaukset vuodelle 2014
– 2013: Toimintakertomus 2013: Vuosi tiivistetysti ja numeroina
– 2012: Toimintakertomus 2012 eli vuosi pähkinänkuoressa
– 2011: Toimintakertomus 2011: 11 asiaa – ja vuosi lukuina
– 2010: Vuosi 2010 – Toimintakertomus ja Kiitos!
– 2009: Vuosi 2009 paketissa ja lukuina – Kiitos! (4.1.2010) 
– Arjen muistilista vuodelle 2012

4 kommenttia artikkeliin ”Toimintakertomus: Vuosi 2017 sanoin ja numeroin”

  1. Vai että Lapissa Ylläksellä sitä oikein vietetään lomaa lumisissa maisemissa !
    Tuli minunkin vietettyä kerran hyvin kauan sitten luonnonmukaista hiihtolomaa siellä viereisellä Sieppijärvellä, jossa ystävättäreni äiti oli töissä keittäjänä metsätyökämpällä. Silloin Ylläksellä ei ollut laskettelurinteitä eikä turhanpäiväistä matkailukeskusta. Siellä tapasin ensimmäiset saamelaiset, joista luonnollisella olemuksellaan minuun suuren vaikutuksen teki ikäiseni Siiri.Oletan minunkin suonissani virtaavan äidin puolelta tullutta saamelaisverta….

    Siis siellä Ylläksen liepeillä vallitsi luonnonrauha, ja silloin ennen oli metsää hakattavaksi asti. Eikä kaikkea hakattu matalaksi, kuten nykyään. Siellä eli vielä saamelaisiakin. Nykyisin saamit pakotetaan luovuttamaan perinteisesti heidän käyttöönsä kuuluvia alueita Lappiin väkisinkin tunkeilevalle monenlaiselle turhalle businekselle ja tarpeettomalle kulutushurmokselle. Saamelaisten pyhyäi paikkoja ja oikeuksia ei kunnioiteta ! Metsät ja poronhoitoalueet on revitty riekaleiksi mm. metsätalousyritysten ahneuden ja massaturismin /matkailun takia.Ja nyt jo yritetään pohjavesiäkin pakolla pullottaa !

    Lappiin sijoitettu massaturismi kaikessa hulluudessaan tuhoaa kaiken lopunkin luonnon ja paikallisten asukkaille kuuluvan luonnonrauhan. Lapin matkailukeskuksiin raahataan rekoittain ruokaa erilaisiin kaikenmaailman ruokatottumuksiin. Mitään ei ole enää jäljellä edessuomalaisuudesta saatikka sitten lappalaisuudesta. Samoin sinne raahataan rekoittain muuta huvinpitoon tarvittavaa tavaraa. Liikenteen ja turismin aiheuttama saaste värittää valkoisen lumenkin mustaksi. Puhumattakaan niistä lasteittain turisteja tuovista tilaus-ja reittilennoista, jotka ulostavat uumenistaan uutuudenhimoisia aasialaisturisteja. Ja heitähän maailmassa piisaa. Entinen pieni Napapiirin majakin silloisine aitoine saamelaistuotteineen on kadonnut, ja tilalle on tullut valtava turismikompleksi, jossa ei ole pisaraakaan lappalaisuutta tai edes lappilaisuutta! Eikä edes sitâ oikeaa Joulupukin mielikuvitusmaailmaa.
    Mitä jää Lapista jäljelle tässä luonnollista ympäristöä hävittävässä ruljanssissa ? Ei ainakaan sitä muinaista ” Lapin lumoa” !

    Että sinäkin Leo ole sortunut tällaiseen ilmastollekin haitalliseen hömppämatkailuun ja ihan perheen kanssa! Luulenpa, että sinulla ei ole aikomustakaan laittaa ” suljettu”-kylttiä kaikkien laskettelurinteiden eteen…? ” Business first” – ajattelu on näköjään imaissut sinutkin syviin synkkiin pyörteisiinsä!
    Luulenpa, että sinun olisi ollut parempi pysyä luonnon-ja ympäristönsuojelun parissa, kuin ryhtyä bisnestukijaksi ja -maakariksii. Mutta ” tohokkaasti ” näkyy vaikutusvaltaisuuden ja yhteiskunnallisen aseman kasvu vaikuttavan muutamiin henkilöihin joilla ei ole varsinaista poliittista selkärankaa .Ilman tukevaa selkärankaa he vaappuvat tyhjän rajoilla….

    Nyt eroavat tiemme selvästi eri suuntiin. Siitä huolimatta toivotan hyvää uutta vuotta 2018, vaikka et olekaan vastannut ennen joulua lähettämääni toivotukseen.

  2. Noita numerolistoja taas katsoessa on tosi järkyttävää havaita, miten pienestä kärtyilevästä maalaispojasta voi kasvaa noin läpeensä kyllästetty teknokraattinen, lähes robottimainen olio.
    Toivottavasta sinulla Leo on hyvät voiteet, jotta saat koneistosi pysymään kunnossa tänäkin vuonna ja tästä eteenkin päin.
    Au revoir! Näkemiin.

  3. En malta olla lisäämättä edelliseen kritiikkiini tätä , niin hyvin niihin sopiva on tämä erinomainen juttu.:
    YLE. Kotimaa 21.01.2018 ,Ylen Ikkuna-blogit: ” Peiponen: Pelastakaa Suomen luonto ja maaseutu – keskustan ja vihreiden käsissä ”.

    Pohjois-Suomea tunteva toimittaja Pasi Peiponen kuvaa realistisella tavalla nykyistä ja tulevaa luonnon tilaa Pohjois-Suomessa….ja muutamien ” luonnonsuojelijoiksi ” naamioituneiden poliittisten tahojen osuudesta tämän turmelemisessa.

    Ennenmuinoin niin kukoistava ja rauhaa huokuva Suomen luonto , Lapissa ja Kainuussakin, on alistettu yksityisomistukseen, ja sen ahneudelle ei ole loppua. Tämä ei ennusta mitään hyvää. Ihmiselle ja luonnon monimuotoisuudelle tässä menossa ei anneta sijaa. Mikään maatilkku ei riitä, tuhoamisen pitää olla täydellistä….

  4. Lisää puhdasta kritiikkiä:

    Leo, olet hyvin ristiriitainen persoona.. Uit kuin kala sen valtavirran mukana, vaikka olet sanonut, ettet tee näin. Valtavirran viemänä ilmennät ja olet esimerkkinä yleisestä performanssiajattelusta. Tehokkuusasenne näkyy jo tuosta jatkuvasta tekemisiesi numeroimisesta ja esilletuomisesta. Ilmennät selvällä tavalla nykysuomalaisen yhteiskunnan haitallisia tehokkuus-ja menestymisvaatimuksia. Painotat ja jopa kannustat niitä omalla esimerkilläsi.
    Alistut naivin kuuliaisesti näihin nykysuomalaisen yhteiskunnan vaatimuksiin, ja jopa levität niitä ” ideaaleina” .Ihailemasi Mahatma Gandhi ei ollut ” performoija ” …!
    Performanssiajattelusi julkituominen ja sen tärkeyden jatkuva painottaminen on vastuutonta..Toisaalta, jo tältä perustalta lähtien sinulla ei ole tarvittavia taitoja ja pätevyyttä opettaa muille elämänhallintaa.Tässä olet pelkkä
    hyväuskoisten ihmisten luottamusta hyväksikäyttävä helppoheikki.

    Useimpien ranskalaisten psykiatrien mukaan performanssiajattelua puolustava ja kannustava yhteiskunta on itsetuhoinen.
    Performanssin ihannoiminen ja siihen pyrkiminen ei ole hyvä elämisen esimerkki ja malli lapsille ja nuorille.
    Suomessa on eniten nuorten itsemurhia Euroopassa. Tähän nuorten ihmisten pahoinvointiin ja siitä johtuvaan itsetuhotendenssiin on performanssia palvova yhteiskunta suuresti osasyyllinen. Kaikki eivät voi sopeutua kiireisen, tehokkuutta ja menestymistä vaativan yhteisön elämäntapaan. Suuri joukko ihmisiä putoaa pois rattailta tällaisessa kyydissä.

    Hyvää ja tehokasta talven jatkoa!

    PS. Vieläkö olet valmis ottamaan Turkin EU:n jäseneksi ?

Kommentointi on suljettu.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa