Maailman toimivin kaupunki: Helsingin kaupunkistrategia

Helsingin kaupunginvaltuusto kävi 13.9.2017 tuntien keskustelun kaupunkistrategiasta. Lopullinen päätös strategian hyväksymisestä tehdään 27.9.2017 valtuuston kokouksessa.

Käytännössä strategia on jo hyväksytty, koska kaikki merkittävät valtuustoryhmät ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen.

Helsingin kaupunkistrategiassa on iso joukko todella hyviä ympäristötavoitteita.

Ympäristönäkökohtia strategiassa on avannut hyvin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen Stadin ilmasto -blogissa.

Ohessa muutama huomio luonnonsuojelusta, ilmastopolitiikasta ja liikennelinjauksista sekä kiertotaloudesta, kokeilukulttuurista ja kansalaistoiminnan edellytyksistä.

1. Ensinnäkin luonnonsuojelu. Luonnonsuojelutavoitteet ovat hyviä. Upeaa, että kaupunkiluonnon monimuotoisuutta lisätään, metsäverkostoa vahvistetaan, vesien ja kalojen tilaa parannetaan, viherpinta-alaa lisätään ja laaditaan merellinen strategia. Hienoa on myös se, että kansallisesta kaupunkipuistosta luvataan päätös. Keskeinen kysymys, joka jää strategian ulkopuolella on vieraslajien torjunta. Uskon, että tätä edistetään kuitenkin muutenkin.

2. Toisekseen ilmasto. Hiilineutraalisuus ja ilmastotavoitteet ovat hyviä. Toki olisi pitänyt olla valmiutta mennä paljon nykyistä pidemmälle esimerkiksi vuoden 2030 päästövähennystavoitteen ja hiilineutraalisuuden suhteen, puhumattakaan kivihiilen käytön lopettamiseksi. Tästä huolimatta nyt päätettävät askeleet ovat huomattava parannus nykytilaan.

Vaikka meillä ei olekaan näköpiirissä Irman kaltaisia myrskyjä, on ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Lisäksi rakennusten ja kokonaisten kaupunginosien energiaremontit pitäisi olla vahva strateginen tavoite.

3. Kolmanneksi liikenne. Strategiassa lähdetään siitä, että joukkoliikennettä ja pyöräilyä sekä kävelykeskustaa edistetään. Tämä on hyvä asia. Sen sijaan liikenteen meluhaitat ja niiden vähentäminen eivät strategiassa näy. Eikä näy autoilun vähentämisen keinot, esimerkiksi tiemaksut.

Lisäksi kiertotalous ja kokeilukulttuuri on tunnistettu hyvin. Tosin pelkillä sanoilla. Nyt tarvittaisiin Helsingille konkreettiset tavoitteet kiertotalouden edistämiseksi. Smart & Clean tavoitteet pitäisi näkyä paremmin. Samoin kasvisruuan edistäminen ja eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen. Valitettavaa on, että strategiatasolla unohdetaan ympäristökriteerit kaupungin hankinnoissa.

Lopuksi tervehdin ilolla, että strategiassa Helsinki luo aktiivisesti kumppanuuksia kansalaisjärjestöjen ja kaupungin kehittämisestä ja elävöittämisestä kiinnostuneiden ihmisten kanssa sekä varmistaa, että kaupungin tiloja on helppo käyttää esimerkiksi kansalais- ja kulttuuritoimintaan. Suoran demokratian keinoja, osallistuvaa budjetointia ja globaalia vastuuta olisi voinut kuitenkin konkretisoida enemmän.

Itse kannatan lämpimästi kaupunkistrategian hyväksymistä kaikkine puutteineen ja vajavaisuuksineen.

Strategian onnistumisen kannalta tärkeitä eivät kuitenkaan ole ne asiat, joita tehdään silloin tällöin. Tärkeitä ovat asiat, joita tehdään säännöllisesti. Päivittäin.

2 kommenttia artikkeliin ”Maailman toimivin kaupunki: Helsingin kaupunkistrategia”

  1. Aika lennokasta lupailua ilman konkretiaa. Kuten EU:ssa nähtiin, niin teollisuus lobbaa mustan valkoiseksi ja media alkaa rummuttamaan heidän viestiä ilman kritiikkiä. Koko hiilineutraalisuus joutaisi roskakoriin innovaation ja muiden hämäyssanojen perässä.

    Vieraslajeista yksi unohtuu aina, nimittäin kirjolohi. Miksi tuollaista haittakalaa pitää istuttaa Helsingin vesistöihin kun samalla yritetään palauttaa taimenen kantoja? Kirjolohi pitäisi rinnastaa minkkiin tuhoisena haittaeläimenä luonnossa, koska se tuhoaa omalla keväisellä kututouhullaan syksyiset taimenen kudut. Lapset innostuvat onkimisesta, jos ovat innostuakseen, kun ahven pomputtaa kohoa, ei siihen tarvita mitään repale eväistä istarikirreä. Ylipäätään istutukset Vantaanjokeen tulee lopettaa, koska istutetut pullukkataimenet kutevat merestä nousseiden kanssa ja perimä heikkenee. Kun joen tila on parantunut, niin myös luonnonpoikasia syntyy sen verran ettei poikasistutuksiin ole tarvetta, vaan pitäisi vahvistaa luonnon kantaa parantamalla kutualueita.

    Haaganpuron kunnostus koko matkaltaan tienalituksineen ja padon purku tulee toteuttaa tällä valtuustokaudella ja jatkaa tappelua Helsinginkosken vapauttamiseksi. Nämä ovat sellaisia joihin ei riitä vapaaehtoisten toiminta, vaan tarvitaan poliittista johtajuutta ja voittamista puhumisen sijaan. Malmin kentän rakentamisen vaikutus Longinojaan täytyy tietää tarkkaan ja suojella puro haitoilta. Vesi pitää ohjata kosteikkoaltaiden läpi, eikä suoraan puroon.

    Keskustatunnelin ajaminen on jatkoa verorahojen tuhoamiselle autoiluun. Se ei tuo lisää rakennusmaata, joten kaupunki ja kaupunkilaiset saavat maksaa satoja miljoonia, mutta eivät saa taloudellista hyötyä. Stoppi tällaiselle. Autopaikkanormista tulee luopua heti, eikä asteittain, koska talojen suunnittelua ei voi aloittaa aina uudestaan poliittisten päätösten heiluessa. Ja miten tunneli parantaisi mahdollisuuksia kävelykeskustaan, koska ei keskustaan silloinkaan raivata tilaa, vaan mahdollisuus on sama kuin ilman tunnelia.

  2. MIksi Haaganpuron edustan merialueilla ei ole edes samanlaista verkkokieltoa nousuaikaan kuin Vantaanjoella? Tästä pitää tehdä heti esitys ja runnoa läpi. Myös muut mereen laskevat purot ja pikkujoet tulee avata verkkokalastajilta kieltämällä yksinkertaisesti verkkokalastus. Menee hukkaan kunnostustoimet, jos kalat otetaan pois nuosuväyliltä verkoilla. Ja onhan se ihan ihmeellistä että uhanalaista elukkaa saa tappaa surutta. Vantaanjokeenkin tuntuu nousevan vähän kalaa, koska padon alla VKK:lla ei ole näkynyt yli kuukauteen yhtään kalaa, kun yleensä siellä on nähnyt kalaa ruskan aikaan joka kerralla kun on käynyt – ehkä jossakin on jonkun verkkoaita.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!