Nyhtökaura eli kypsä kaura-papu-proteiinivalmiste

Nyhtökaura ja uudet perunatPääsin vihdoin 12.6.2016 maistamaan ensimmäisen kerran paljon huomiota saanutta kaurasta ja palkokasveista valmistettua nyhtökauraa.

Kiitos ystävilleni Päiville ja Jannelle, jotka toivat sitä meille lahjaksi!

Ensimmäinen nyhtökaura syötiin meillä kotona uusien perunoiden kanssa pannulla kevyesti paistettuna. Myös 2- ja 4-vuotiaat lapset tykkäsivät todella paljon. Sen sijaan naapurin 7-vuotian lapsi vain hämmästeli ja irvisteli, kun hehkutin hänelle nyhtökauraa pihalla.

Miltä nyhtökaura sitten maistu? Hyvältä. Maku on mieto eli mausteilla ja kastikkeella sitä voi terästää oman maun mukaan. Nyhtökaura vastaa koostumukseltaan ja makuelämykseltä ehkä eniten vehnägluteenista valmistettua seitania. Nyhtökauran ylivoimaisuun on kuitenkin siinä, että sitä voi syödä suoraan sellaisenaan ilman pitkää valmistamista. Nyhtökauraa voi myös käyttää melkein missä vain, aivan kuten soijarouhetta tai seitaniakin.

Ihastuin nyhtökauraan siis ensikokeilulla. Helppoa, ekologista, terveellistä ja ravitsevaa. Sopii erittäin hyvin esimerkiksi lapsiperheille tai henkilöille, joille ruuan laittaminen ei ole joko mahdollista tai mukavuusalueen ydintä. Meidän perheestä tuli ensikokeilun perusteella nyhtökauran suurkuluttajia.

Kaikesta huolimatta olen ollut yllättynyt, miten suuren suosion nyhtökaura on saanut. Jos ei tietäisi, että kovan kysynnän ja toistaiseksi vielä pienen tuotantokapasiteetin takia nyhtökauraa on vaikea saada, arvaisin, että rajoitetussa saatavuudessa on kyse puhtaasta markkinointikikasta.

Tuntuu aivan hassulta, että nyhtökauraa saa vain osasta kauppoja, joistakin vain tuoretiskin takaa ja joistain vain tiettyihin kellonaikoihin. Tervetuloa sääntelytalous. Seuraavaksi kotitalouksiin jaetaan varmaan kuponkeja, joita vasten nyhtökauraa voi käydä ostamassa (hymiö).

Toivottavasti nyhtökauran suosio on merkki siitä, että ihmiset haluavat enemmän terveellistä, ekologista ja eettistä ruokaa. Ja toivottavasti sen saatavuus paranee lähiaikoina merkittävästi. Kotimainen nyhtökaura on aivan erinomainen vaihtoehto eläinproteiinin syönnille. Toivottavasti tämän myötä suomalaisten lihankulutus kääntyy kunnolla laskuun.

Mikä ihmeen nyhtökaura? Kyseessä on kaura-papuvalmiste, joka pitää tuoteselosteen mukaan sisällään seuraavia ainesosia: Vesi, kaura 13% (kauralese, täysjyväkaurajauho, kauraproteiini), herneproteiini 13%, härkäpapuproteiini 8%, tomaattisose, jodioitu suola, kauramallas, rypsiöljy, ravintohiiva, lehtipersilja, kuivattu paprika, savupaprika.

Suosittelen kokeilemaan ja maistamaan! Lisää tietoa esimerkiksi valmistajan sivuilla.

3 kommenttia artikkeliin ”Nyhtökaura eli kypsä kaura-papu-proteiinivalmiste”

  1. Miksi sen nimi on nyhtökaura? Nyhdetäänkö kaura pellosta leikkaamisen sijaan? Miten sitä valmistetaan? Onko valmistustekniikka salaista? Onko se raaka vai kypsennetty?

  2. nyhtökaura on vanhan reseptin uusi toteutus. talkkunassahan on aivan samat aineet: kauraa ja herneitä. onkohan papuja lisätty talkkunaankin?

Kommentointi on suljettu.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.